Kirjoittaja Aihe: Miellyttämisen ja alistumisen erot?  (Luettu 25335 kertaa)

Solitaire

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #15 : 16.07.2016, 21:45 »
Minä en voisi kuvitellakaan alistuvani ihmiselle, jota en arvosta tai josta en pidä. Miellyttäjä haluaa tehdä asioita joista toinen nauttii. Alistuja tekee mitä käsketään. Kokemus itsellä subina olosta on pyöreä nolla joten tämä näkemys pohjautuu ihan muuhun elämään kuin dom-sub suhteisiin.

Xpyx

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #16 : 17.07.2016, 05:41 »
Jos näitä kahta arvopohjaista sanaa viedään pikkasen pidemmälle, niin miellyttämisen johti usein mielistelijään, kun alistuminen johtaa arvostuksen antajaan. Eli toinen vain tekee jotain oman edun takia, toinen sen takia että osaa luottaa toiseen ihmiseen ☺

Itsellä tuo alistuminen sanana ei missään nimessä assosioidu arvostuksen antamiseen, vaan esimerkiksi pelkoon tai pakkoon. Eli assosiaationsa kullakin.  :)

Alistuminen tapahtuu monista syistä, reaalimaailmassa ja kinkyssä, eikä missään nimessä aina arvostuksesta. Minä olen alistunut arvostuksesta, rakkaudesta, jopa kiitollisuudesta - mutta myös alistunut ihmiselle, jota halveksun, mutta vähän pelkään. Ja kaikesta kimpoaa erilaiset fiilikset.
Eikö juuri pakottamalla ja muutenkin väkivalloin juuri saada miellytyksen puolelta ihmisiä. Sillä alistaminen taas tapahtuu toisen omasta päätöksestä, joka myös tulee siitä että arvostaa toista, eli alistetulla on on itsellä päätösvalta olla siinä, johon myös lupa hänelle on toinen antanut.

Näistä kun varsinkin dominoivat miehet ovat kertoneet päästävän subinsa vapaalle, eli sen että eivät halua heihin enään valtaansa käyttää, on tälläkin foorumilla ollut useampia itku potku raivareita nähtyjä neitejä nähty. Eli eikö nämä jo todista sen että vallan alla alistuneena saa olla, mutta näiden jotka ei tiedä miten valta saadaan aikaseksi, luulevat sen tulevan pakottamalla ja uhkailemalla.

En tajua yhtään.  :) Miksi väkivalloin ja pakottamalla alistettu haluaisi miellyttää alistajaansa? Ja siis (tässä kontekstissa) meinaan ihan konsensuaalista väkivalloin ja pakottamalla alistamista. Ei jaksa edes lähteä siihen, että tämä on tietenkin maailmassa se yleisin tapa alistaa.

Ei en kyllä nyt ole tuostakaan samaa mieltä. Alistamista on monenlaista, ja ihmiset saavat kiksinsä eri tavoin. Jotkut haluavat tulla alistetuksi ja jotkut taas alistaa pakottamalla ja väkivallalla. Jotkut taas tykkäväät enemmän sellaisesta sisäisestä hitaasta vallan kerryttämisestä (esim. inner enslavement). Mulle maistuu molemmat, mutta tietenkään en voisi perustaa elämää alistavan kumppanin kanssa väkivallan ja pakottamisen kautta tapahtuvaan alistumiseen - VAIKKA se ehkä olisikin saanut alkunsa niin. Se sopii vähemmän tärkeisiin suhteisiin sitten korkeintaan.

Pitää muistaa, että kaikki alistuminen ei ole henkistä, vaan osa voi jäädä täysin fyysiselle tasolle. Joskus kahden ihmisen välissä ei tapahdu henkisesti yhtään mitään yhteyttä, tai sitten molemmat nauttivat siitä että alistuminen tapahtuu pakottamalla, ja henkinen yhteys voi olla suurikin.

Mua välillä oikeen harmittaa, kun mua on niin hankala pakottaa kun olen niin alistuvaluontoinen. Jää monet hyvät leikit leikkimättä.  ;)

Varsin vanhanaikaista misogynistista puhetta viitata neiteihin ja itkupotkuraivareihin, kun alistuvia ja alistajia on molemmissa sukupuolissa, ja täällä on nähty kiukuttelua ainakin minun aktiiviaikanani molemmilta sukupuolilta ja suuntauksilta. Suhteiden päättyminen on vaikeaa molemmille, usein.

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #17 : 17.07.2016, 08:32 »
Auttaminen=palveleminen=miellyttäminen  :-\ ei mun sanakirjassa.

Äiti Teresa sai käskynsä suoraan Kristukselta. Ehkä hän pyrki miellyttämään Jumalaa. Vaikka elämänsä pimeydessä ja ahdistuksessa lopulta sisäisesti elikin, eikä - jälkeen jääneiden kirjeidensä mukaan - kohdannut Jumalaansa.

IKRM

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1542
  • kizzzan Herra
  • Galleria
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #18 : 17.07.2016, 09:43 »
Äiti Teresa sai käskynsä suoraan Kristukselta. Ehkä hän pyrki miellyttämään Jumalaa. Vaikka elämänsä pimeydessä ja ahdistuksessa lopulta sisäisesti elikin, eikä - jälkeen jääneiden kirjeidensä mukaan - kohdannut Jumalaansa.

Jos yrittää kohdata Jumalan uskontojen markkinoimalla tavalla, se jää kohtaamatta, koska uskonnot ei tähtää yksilön kokemukseen tai yksilön hyvään elämään, ne on luotu, nerokkaasti, hallitsemaan isoja ihmisjoukkoja. Pääasiassa kieltämällä kaikki luonnollinen, seksistä nauramiseen ja omaan ajatteluun sekä oman Jumalakokemuksen löytämiseen omista lähtökohdista.

IKRM

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #19 : 17.07.2016, 09:59 »
Äiti Teresa sai käskynsä suoraan Kristukselta. Ehkä hän pyrki miellyttämään Jumalaa. Vaikka elämänsä pimeydessä ja ahdistuksessa lopulta sisäisesti elikin, eikä - jälkeen jääneiden kirjeidensä mukaan - kohdannut Jumalaansa.

Jos yrittää kohdata Jumalan uskontojen markkinoimalla tavalla, se jää kohtaamatta, koska uskonnot ei tähtää yksilön kokemukseen tai yksilön hyvään elämään, ne on luotu, nerokkaasti, hallitsemaan isoja ihmisjoukkoja. Pääasiassa kieltämällä kaikki luonnollinen, seksistä nauramiseen ja omaan ajatteluun sekä oman Jumalakokemuksen löytämiseen omista lähtökohdista.

IKRM

Näinpä. En henkisyydestäni huolimatta koskaan olekaan ollut minkään uskontokunnan aktiivijäsen (juu, kasteltiin luterilaiseen kirkkoon josta erosin aikuisena, henkisen etsimisen aloitin jo varhaisteininä kyllä).
Mut kyl mä diggaan siit Äiti Teresan ajatuksesta että hän kohtasi jokaisessa ihmisessä kerrallaan Kristuksen. Mutta itse koko (media)ilmiö kyseisen ihmisen ja Rakkauden sisaretkohan se järjestö oli...on aika monelta osin kovin kovin kyseenalainen.  Olkoonkin - vaiko juuri siksikin? - että katolinen kirkko on julistanut hänet pyhimykseksi. Jotenkin kuitenkin kamalaa että hänelle 'hymy oli naamio' joka oli kaiken sen sisällään kokemansa pimeyden ja ahdistuksen välissä. Aika rankkaa tilitystä teki rippi-isilleen. Hänestä on kirjoitettu hyviäkin kirjoja.

subpks

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 237
  • Dragonscorpionin vaimo
  • Galleria
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #20 : 17.07.2016, 10:18 »
Miellyttämisessä on mukana oma tahto ja vapaaehtoisuus, kun taas alistumisessa oma mielipide ja tahto menettää merkityksensä.

Näin minäkin sen koen.

Miellyttäminen ja palveleminen tuottaa tekijälleen suurta mielihyvää silloin kun voi lisätä sen kohteena olevalle hyvää oloa. Se on sekä itsekästä ja epäitsekästä samaan aikaan. Miellytän ja palvelen siksi koska voin ja minulla on niin paljon annettavaa, en siksi että kärsisin lapsuuden traumoista ( plus lisäksi suunnattomat kiksit mitä siitä saan). Miellyttäminen on myös valikoivaa, ei kaikkia huvita miellyttää, siihenkin tarvitaan oikeanlainen kohde, muusa.

Alistua en voisi koskaan pakolla tai pelolla, ainoastaan kunnioituksesta ja rakkaudesta. En voisi luottaa pakkoa tai pelkoa käyttävään ihmiseen ikinä niin paljon että pystyisin päästämään irti vapaasta tahdostani ja itsestäni.  Itse koen että alistuminenkin on itsekästä sillä alistuessa toisen tahtoon saa todellisen road tripin vapauteen, et ole enää vastuussa mistään eikä sinulla ole omaa tahtoa, kunhan vain olet ja leijut. Helppoa ja keveää mutta samalla niin vaikeaa!

Ehkäpä näkökulmani alistumiseen on tämä siksi etten ole tippaakaan masokistinen.

Varmasti löytyy parempiakin näkökulmia asiaan kuin minun enkä ottanut koko aihetta niin kovin vakavastikaan. Pääasia kai kuitenkin on että ihminen on tyytyväinen elämäänsä ja suhteisiinsa, teki sitten ihan mitä tahansa  mielenkiemuroita päässää ja olkoot motiivitkin toimiinsa yksilöllisiä.

Sindy68

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #21 : 18.07.2016, 00:15 »
Olen myös samaa mieltä, itsellänikin näin, eikä kumpikaan pois sulje toistaan. Molemmat koen itsessäni luontaisina ominaisuuksina. Niin miellyttämisen, kuin alistumisen tarpeen.

Ride:  "Miellyttämisessä on mukana oma tahto ja vapaaehtoisuus, kun taas alistumisessa oma mielipide ja tahto menettää merkityksensä."

Mun lähtökohtana on, että D tietää mihin suhteessamme pyritään ja luotan siihen, että Hän tietää, mitä haluaa ja niin on hyvä ;) Silloin tuota omaa tahtotilaa ei tarvita ja suhde on balancessa D/s. Rakastan mielyttää ja palvella omistajaani, kun tunnen/tiedän, mistä hän pitää ja saan hyvää oloa/kicksejä siitä, kun koen Hänen olevan minuun subina tyytyväinen. Samalla D näkee mihin tuloksiin on koulutuksella päästy ja saamme vahvistusta ja itsevarmuutta siitä, että yhteinen matka voi jatkua syvemmille vesille turvallisesti eteenpäin. Alistumisessa taas olen kuuliaisesti toisen armoilla ja toista varten ilman omaa tahtoani, toiveitani ja mieltymyksiäni suurella luottamuksella. 

Miellyttämisen tarve kuuluu itselläni enemmän arkeen ja esileikkeihin, kun alistuminen taas niihin tosileikkeihin, eli yhteiseen seksiin ja sessioon.


Feird

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #22 : 18.07.2016, 13:13 »
alistumistahan tapahtuu vapaaehtoisesti ja vähemmän vapaaehtoisesti eikä siihen välttämättä liity mitään miellyttämisenhalua. miellyttäminen voi liittyä alistettuna olemiseen mutta on kuitenkin lähtöisin ihmisestä itsestään, kuka milläkin motiivilla haluaa sitten toista miellyttää ( kunnioitus, rakkaus, pelko mikä hyvänsä). yleensä ihmisten motiivit ovat melko itsekkäitä ja se on aivan normaali ilmiö, jotain hyötyä miellyttämiselläkin haetaan ( ihan vaikka jos saa miellyttämisestä hyvän mielen itselleen).

Kettu vinossa

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #23 : 18.07.2016, 15:47 »
Miellyttäjä voi tehdä myös asioita, jotka "perinteisten sessioroolien" mukaan kuuluisivat alistajalle, kun taas alistuja vaan alistuu, olipa se miellyttävää tai ei.

Miellyttämistä voi olla myös tasa-arvoisissa (fetissi)sessioissa, eli kumpikaan ei alistu tai alista. Silloin toinen suostuu toista miellyttääkseen kokeilemaan uusia juttuja, joita todennäköisesti muuten ei koskaan sessiossa tekisi.

Esimerkki: sessiokumppani pyytää miellyttäjältä että hänen päälleen pissataan. Miellyttäjällä ei ole aiheeseen mitään fetissiä, eikä hän ole sessiossa missään alistavassa roolissa, mutta päättää silti pissata kumppaninsa päälle koska tietää että siitä tulee kumppanille hyvä mieli.

Miellyttäjä miellyttää, koska hän nauttii siitä että on saanut toisen nauttimaan.

cassandra82

Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #24 : 18.07.2016, 17:45 »
Halu miellyttää ja miellyttäminen eivät minunkaan mielestäni ole erityisemmin ristiriidassa alistumisen kanssa tai sen vastakohta, vaan voivat ihan nätisti kietoutua yhteen. Joka tapauksessa ne menevät vähän eri tasoilla.

Vaikuttaa myös siltä, että tässä keskusteluketjussa miellyttäminen on ymmärretty ainakin kahdella eri tavalla:

1) henkilö haluaa miellyttää toista kokeakseen olevansa hyväksytty tai saadakseen toisen ihmisen hyväksynnän, vaikka hän ei välittäisi tai pitäisi jostain asiasta (tai asiaan ei liity erityisemmin suuntaan tai toiseen mielitekoja), tai

2) henkilö haluaa osoittaa rakkauttaan, välittämistään ja arvostustaan toista henkilöä kohtaan pyyteettömästi tekemällä (oma-aloitteisesti) asioita, joista ajattelee/tietää toisen pitävän ja haluaa tuottaa toiselle hyvää mieltä (ei välttämättä niinkään toisen ihmisen pyynnöstä).

Näiden kahden miellyttämisen välillä on hienoinen ero, vaikka toki samallakin ihmisellä voi esiintyä näitä molempia lähtökohtia miellyttämiseen. Ensimmäisessä on kuitenkin se vaara, että ihminen voi tehdä asioita itseään vastaan (jos pyydetty teko ei ole hänelle itselleen neutraali/täysin ok) vain koska ei halua tuottaa toiselle pettymystä (kärjistetty esimerkki: suostuu seksiin, vaikka itsellä olisi kurja olo). Hän voi tulla helposti hyväksikäytetyksi varsinkin jos hänellä on heikko itsetunto ja jos hänen tekojensa motiivit ovat hänelle itselleenkin hämärät, eli jos hän ei ihan oikeasti ehkä kuitenkaan halua tehdä jotain juttua, mutta suostuu miellyttääkseen toista. Nähdäkseni ensimmäinen on aika kinkkinen miellyttämisen lähtökohta niin kinkymaailmassa kuin sen ulkopuolellakin. Jälkimmäisessä taas teon motiivi lähtee henkilöstä itsestään, ja ilmenee vaikkapa juuri haluna ilahduttaa toista esim. laittamalla ruokaa, josta toinen pitää, antamalla hieronnan yms., eli kyse on voimakkaasta halusta osoittaa rakkautta itselle tärkeälle ja erityiselle ihmiselle. Suurin ero näiden kahden miellyttämistyypin välillä on käsittääkseni siis siinä, keneltä tulee aloite ja sisäinen motiivi tekoon.

Itse en ole normiarkielämässä kovinkaan miellyttämisenhaluinen, ja minulla tuo halu miellyttää yhdistyy D/s:ään. Se, että haluan miellyttää ja ilahduttaa D:täni, kertoo myös siitä, että kunnioitan, arvostan ja rakastan häntä paljon, ja että hän on minulle erityinen. Minulla on tarve ja halu miellyttää vain harvoja ja valittuja. Itse en myöskään halua, että minua pyrittäisiin miellyttämään ensimmäisen kohdan lähtökohdista, koska haluan, että toinen nauttii ja haluaa juttuja oikeasti, ja että molemmat saavat siitä kiksinsä. Jälkimmäinen miellyttämisen tapa taas ilahduttaa ja tuntuu hyvältä, niin tekijänä kuin vastaanottajanakin. En siis ymmärrä sitä, miksi miellyttäminen pitäisi nähdä jotenkin yksinomaan negatiivisena asiana, koska siihen liittyy parhaimmillaan paljon myös kauneutta ja lämpöisiä tunteita, kuten rakkautta ja kiitollisuutta toista kohtaan.
 

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #25 : 18.07.2016, 22:14 »
Niin. Minun mielestäni miellyttäminen on ongelma jos ihminen pysyy näkymättömänä sen takia.
Sillä ei ole väliä tekeekö hän asioita toisen toiveesta/pyynnöstä vai omasta halusta/uskosta/luulosta kun olettaa toisen pitävän niistä JA sitä kautta myös hänestä niiden tekijänä.

Se sitten että tekee jotakin siksi että toinen haluaa/tietää toisen haluavan ja tykkäävän ei sinällään yksinään ole mikään ongelma.

Ongelma asiasta tulee vain tuon näkymättömyyden kautta. Eli katson toisen ihmisen olevan LIIAN miellyttämishaluinen(-tarpeinen) jos hänen persoonansa ei piirry minulle, eli en tiedä mikä hän oikein on miehiään tai naisiaan.
Ja tämä liittyy taas alistumiseen sillä tavalla että tarvitsen sen tiedon toisesta jotta alistaminen onnistuu. Silloin jos epäilen ja tuntuu että toinen perustaa tekemisensä (olemisensa) miellyttämiselle, niin en oikein tunne maata jalkojeni alla ja alistaminen ei onnistu.
Siksi pidän hyvin tärkeänä juuri alistujalla sitä että hän osaa olla itsensä selkeästi. Tämä ei tarkoita sitä että pitää tietää tarkasti mistä tykkää ja mitkä on rajat. Ei. Mutta pitää osata purkaa omia fiiliksiään asioista. Ei niin että "minulle kaikki mistä sinä tykkäät on ok..." Koska silloin en saa kiinni alistuvasta. Minä en ole kovinkaan rankka sadisti, vaan nimenomaan dominoiva, minun täytyy saada ote toisen persoonasta tai muuten homma ei toimi, minulle jää luu käteen. En saa kiksejäni vain julmasta toisen räimimisestä. En edes silloin jos se alistuja saa kiksinsä minun julmuudestani.
Vasta kun toinen on piirtynyt minulle voin päästä alistamiseen. Silloin tiedän millä suunnalla on rajat ja voin lähteä hakemaan sitä taipumista. Jos toinen miellytää, ja miellyttää, ja kestää ja kestää, niin alistaminen on mahdotonta. Ja koska en ole se Suuri Sadisti  vaan nautintoni tulee siitä toisen taipumisesta niin haluan nähdä selkeästi toisen ihmisen.

Subini ei ole erityisen miellyttämishaluinen. Ennemminkin tietää tarkasti mitä haluaa. On myös kokeilunhaluinen. Ja osaa purkaa tehtyjä asioita jälkikäteen sen suhteen pitikö vai ei, ja miltä tuntui. Minä alistajaan tarvitsen tuollaista purkamista joka piirtää subin rajoja. Sen myötä voin mennä syvemmälle. Voin myös mennä asioihin joista tiedän ettei hän pidä, kuin myös niihin joista tiedän että hän pitää. Aivan sen mukaan mitä itse haluan kulloinkin. Silloin tiedän että hän alistuu. Ja sillon myös tiedän että hän luottaa koska on antanut minulle avoimesti itsensä ja rajansa.


Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2965
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #26 : 18.07.2016, 22:44 »
Miellyttää voi ilman, että alistuu pätkän vertaa. Myös tässä kontekstissa.

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #27 : 18.07.2016, 22:52 »
Miellyttää voi ilman, että alistuu pätkän vertaa. Myös tässä kontekstissa.

Juu, niin voi. Siksi itse haluan muuta(kin) kuin miellyttämistä. Ja toisaalta taas se miellyttäminen ei ole minulle niin olennaista. Se on sitten sellaista joka voi kuulua ihan tasa-arvoiseenkin suhteeseen. Periaatteella Mää rapsuttaa sun selkää ja sää mun, ihan miten ja mistä nyt kukakin tykkää, ja yleensä ihmiset tykkää tehdä tykkäämilleen ihmisille niitten tykkäämäämiä juttuja ihan vaan rakkauvvesta ja pyyteettömästi. Sellaisessa en näe mitään pahaa. Tietenkään.

Toinen asia minkä herkästi liitän vääränlaiseen ja liialliseen miellyttämiseen on manipulointi. Ja liiallinen kiltteys. Mutta ehkei tässä langassa nyt keskusteltu niistä.

Sindy68

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #28 : 18.07.2016, 23:52 »
Näin se on minullakin. Mellyttämisen tarpeeseeni liittyy myös D:n palveleminen ja asu- + muu fetisismi hänen toiveiden mukaan. Tulee myös tehtyä vilipittömästi ja oma-aloitteisesti asioita, jotka ei ole itselle niin mieleen, kun tietää, että ne on toiselle tärkeää.
Kiksit, tyydytys ja ilo tulee siitä, kun näkee toisen nauttivan.  :-*

cassandra82;

"Minulla tuo halu miellyttää yhdistyy D/s:ään. Se, että haluan miellyttää ja ilahduttaa D:täni, kertoo myös siitä, että kunnioitan, arvostan ja rakastan häntä paljon, ja että hän on minulle erityinen. Minulla on tarve ja halu miellyttää vain harvoja ja valittuja."

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Miellyttämisen ja alistumisen erot?
« Vastaus #29 : 19.07.2016, 08:44 »
Niin. En halua dissata tuollaisia materiaalisia tasoja miellyttämisessä ja palvelemisessa. Ihan fine että sub joko ajaa karvansa tai ei riippuen mitä haluan ja pukeutuu niin kuin haluan, tarjoilee ruokaa, juomaa, pukeutuu hemaisevasti, vie etlänlomalle, risteilylle, oma-aloitteisesti ja /tai toiveistani. Mutta materiaalisissa asioissa toisto turruttaa. Tulee tylsäksi ajan myötä, ilo katoaa.
Henki haluaa syvemmälle, enemmän, intensiivisempää, merkityksellisempää, laajempaa kokemista. Sieltä kautta löytyy se todellinen läheisyys, suurempi rakkaus (nimenomaan ihan konkreettisesti suurempi kun tuntee enemmän toista niin on enemmän mitä rakastaa), suhteen syveneminen. Se on ihmissuhteiden luonnollinen tarkoitus, mennä syvemmälle, niin itseen kuin toiseen. Ja paras paikkamme kasvaa on syvälliset ihmissuhteet. Simple as that.

Se sitten miten se kullakin tapahtuu on varmasti kovin yksilöllistä. Siis se miten vastaamme toistemme tarpeisiin käytännön tekemisen tasolla. Se taitaa olla aika paljon sitä kemia-juttua.

Minun käsitykseni on että juuri ihmiset joilla on tarve miellyttää toisia liikaa epäonnistuvat tässä. Kun haluaa olla niin kuin toinen haluaa (liikaa!!!!!) niin toinen ei opi tuntemaan todellista itseä. Ja kun ei opi tuntemaan toista, niin ei ole mistä tykätä. Tavallaan sellainen kehä: haluan ola sellainen kuin haluat minun olevan mutta kun olen sitä niin en ole mitään omaani jota voisit rakastaa.