Kuvista

[Kolumnisti]

KUVISTA

Aikoinaan opiskellessa oli erään luentosarjan aiheena ”Kuva ja sen voima”. Luennoitsija oli karismaattinen vanhempi herrasmies, joten olin hyvin, hyvin tarkkaavaisena luennoilla - oikein open lellikki, jos sellaisia enää korkeakouluissa on. No, mutta kuitenkin. Aiheenani ei ole kirjoittaa karismaattisista vanhemmista miehistä (vaikka se onkin kyllä kovin mehukas aihe täytyy myöntää), vaan kuvista ja niiden voimasta.

Elämme sosiaalisen median kulta-aikaa. Nykyisin kuvia on enemmän kuin koskaan, ja vauhti jolla kuvia ladataan nettiin on uskomaton. Some tulee mukanamme työpaikalle, kotiin, vapaa-aikaan, sänkyyn, kesämökille... Minne some ei tulisi mukana nykyisin?

Mitäkö tällä kaikella on tekemistä pervoilun kanssa? Niin. No, lähinnä ajan takaa tässä sitä, että olen seurannut aika hämmästyneenä vierestä sitä, miten helposti tälläkin foorumilla ihmiset esiintyvät omilla kasvoillaan välittämättä siitä, että kuvat voivat levitä tältä foorumilta. Ne voivat tulevaisuudessa joutua esimerkiksi henkilön työnantajan tarkasteluun tai perheen jäsenten silmien alle. Ei vaadi kummoista tietoteknistä taitoa ottaa kuvia tältä sivustolta ja laittaa ne ympäri netin ihmeellistä maailmaa. Olen itse joutunut tilanteeseen, jossa erään blogini kuvaa oli luvatta käytetty markkinointitarkoituksessa. Ei varmaan tarvitse kertoa, millaisen rähinän nostin asiasta.

Ymmärrän sen, että ns. julkikinkyt poseeraavat mielellään kuvissa, näyttävät kasvonsa ja ovat ylpeänä juuri sitä mitä ovat. Nostan kuvitteellista hattuani heille. Olisin mielelläni itsekin niin rohkea. Vaan en ole. Tiedän, ettei perheeni ikinä ymmärtäisi tätä puolta minusta. En myöskään halua riskeerata sitä, että tulevaisuudessa arveluttavat kuvani leviäisivät työnantajalle. Esiinnyn siis tunnistamattomana - ehkä vain huuleni ovat tunnistettavat. Tulen aina esiintymään tunnistamattomana netissä, kun kyse on BDSM:stä.

Koko tekstin pointti tulee tässä tiivistettynä: Mieti, ennen kuin julkaiset kuvan. Onko kuva sellainen, jonka mahdollisesti kestät nähdä aivan toisessa kontekstissa kuin missä sen julkaiset? Mieti myös sitä, missä kuvan julkaiset. Tällä foorumilla julkaistu viaton kuva voi valitettavasti foorumista johtuen ”nostattaa kulmakarvoja”. Hieman epämiellyttävä totuus on, että kun kerran laittaa nettiin jotain, se on siellä aina, muodossa tai toisessa.

Itse olen julkaissut kuvia ja tekstejä, jotka nyt haluaisin pois netistä. Olen ne poistanut niin kuin itse pystyn. Koskaan en kuitenkaan voi olla varma, että ne ovat täysin kadonneet. Minun yksityisyyttäni on loukattu todella pahasti: yksityisiä kuvia ja tekstejä levitetty. Minä opin kantapään kautta, mutta teidän muiden ei tarvitse.




Ms. M, joka nykyisin pyrkii miettimään vähän enemmän. Välillä ainakin.

Ps. Suuret kiitokset oikolukijalleni! Tarvitsee kerrata pilkkusäännöt...

[Kettu vinossa]

Sekin näkökulma on otettava huomioon, että parisuhdekaan ei aina kestä loputtomiin. Monia ihmisiä on potuttanut, että vielä vuosia eron jälkeenkin, löytyy netistä (seksi)kuvia itsestä eksän seurassa. Jos laitat kuvan tai videon nettiin, ja se hivelee jonkun toisen fetissejä, niin voit olla melko varma että se päätyy monien lataamaksi, ja myöhemmin kenties pornosivujen, blogien tai muiden nettisivujen täytteeksi. Netissä ei ole tekijänoikeuksia, vaikka eri maiden lainsäätäjät niin haluaisivatkin.

Itse muistan jo 1990-luvulta, että netikettioppaissa kehotettiin olla laittamatta omaa kasvokuvaa nettiin, koska eivoi tietää, mitä muut kuvalla tekevät. Sen takia minusta ei ole, ainakaan minun tietääkseni, netissä sellaista kuvaa, jossa kasvot näkyisivät kokonaan. Olen myös kieltänyt sukulaisia laittamasta kuviani nettiin, vaikka ne kuinka olisivat lapsuudestani.

Nykyään tosin asenneilmapiiri tuntuu muuttuneen. Ihmisen koko elämä raportoidaan nettiin nimineen ja kuvineen jo synnytyshetkestä alkaen. Koulu- ja työpaikkakiusaamisesta tehdään erittäin helppoa, kun koko henkilön elämäntarina noloine kuvineen löytyy netistä. Sillä tottakai Pirjo-Petterin joka pukeutumismoka ja mahatautikin pitää kuvata someen, ja laittaa kuvat kaikista koomisista koulun koevastauksista ja koulutodistuksista. Teininä pitää sitten muistaa kuvata koko kaveripiirin kotibileiden päihdekokeilut nettiin, ettei kukaan vaan koskaan unohda sitä kun Pirjo-Petteri sammui housut kintuissa koulun rappusille ja hänen naamaansa tuherreltiin tussilla etäisesti penistä muistuttava tagi.

Ja omituinen on se, jolla ei ole profiilia Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Pinterestissä. Epäilyttävä tyyppi, mitä hänellä on salattavaa? Ei semmoista voi ottaa ainakaan meille töihin. Pitäähän meillä olla edes jotain materiaalia, mistä puhua paskaa selän takana kahvihuoneessa.

[Ms. M]

Totta tuo mitä Kettu kirjoitteli. Tosin, nykyisin ei ehkä niinkään puhuta paskaa kahvihuoneessa vaan halutaan tutustua henkilöön, ennen kuin otetaan haastatteluun? En tiedä. Media elää koko ajan niin voimakkaasti, ja tuntuu, että mediakriittisyys ja medialukutaito ovat edelleen todella lastenkengissä. Lähdekriittisyyskin pitäisi muistaa, kun lueskelee juttuja.

Itse haen töitä alalta, jossa medianäkyvyys on aikalailla must-juttu. En kuitenkaan halua millään tavoin liittää omaa kinkyyttäni työnhakuuni, joten no... Pitää luottaa siihen, ettei kinkykaverit yhtäkkiä ala jakamaan minusta arveluttavia kuvia ympäriinsä. Sitä on tullut aika tarkaksi siitä, saako ottaa kuvaa vai ei. Ja saako kuvaa julkaista vai ei. Valitettavaa, mutta totta.

Se, että BDSM on suhteellisen hyväksyttyä jo nykyisin, ei poista sitä ikävää tosiasiaa, että esim. työpaikalla voi olla tukalat oltavat, jos paljastuu kinkyksi.

[viaton]

Vaikka ei tänne laittaisikaan kasvokuvia tai muuten kuvia, joista on tunnistettavissa, moni tuntuu unohtavan, ettei niitäkään kuvia kannata laittaa useampaan paikkaan. Googlen kuvahaulla voi hakea myös kuvalla, joten ristiin postaamista kannattaa välttää, jos haluaa vaikeuttaa eri palveluiden profiilien yhdistämistä keskenään.

Vaikka niitä kuvia tekisikin mieli laittaa useampaan paikkaan, kannattaa samaa kuvaa käyttää vain yhdessä palvelussa tai pelkästään esim. pervoprofiilissa eri palveluissa.

[Meeri]

Mua on ihmetyttänyt etenkin tota alaston suomea selatessa kun aika nuorillakin (+18) on kuvia siellä joissa näkyy naama sekä genitaalit. Ja mäkin nään ne kuvat vaikken ole edes rekannut sinne, miten helppo ne sitten on muidenkin löytää. Parikymppisenä saattaa vielä tuntua kovin kaukaiselta ajatus lapsista tai urasta vaikka politiikan parissa, tai jollain muulla konservatiisella alalla, mutta näitä asioita tosiaan kannattais miettiä ennen kun julkaisee sen pillu levällään kuvan, naamansa kera. Kuvista voi olla paljon haittaa. Joku voi kiristää niillä, ja lähetellä niitä vaikka sukulaisille tai pomolle. Ne voivat estää jonkun tietyn työpaikan saannin. Ja jos ei itsestä politiikkoa tai julkimoa tulisikaan, niin jostain sukulaisesta voi tulla, ja silloin lehdistö kaivaa ne kuvat esiin. Tiedän että moni haluaa exhibbarikiksit saadakseen julkaista pornokuvia itsestään, mut peittäkää nyt luojan tähden ne naamanne niistä kuvista. Tai jos julkaiset naamakuvan, jätä sen pillun ja kullin esittely muihin yhteyksiin. Pelkkä poseerauskuva fetissiasussa ei vielä kovin paha ole, mutta sellainenkin kuva jos vääriin käsiin joutuu, saattaa siitä jotain harmia ja hämmennystä seurata.
Meillä pornonäyttelijöillä sitten on eri asia  harvemmalle se vaan on realistinen uravalinta.

[latexbun]

Hyvä aihe. Toisinaan henkilöllä voi olla myös niin tunnistettavia juttuja omalla keholla tai esim. hiuksissa, ettei kasvojen peittäminen riitä, mikäli haluaa yrittää säilyttää anonymiteettinsä. Suosittelen minäkin harkitsemaan, kannattaako laittaa kuva samasta tatskasta ja lävistyksestä vaikkapa sinne Alastomaan ja hyvin saman tyyppisiä kuvia Facebook-tilille, niin että taustalla näkyy molemmissa tyypin olohuone. Varsinkin kun FB:n kautta saa helposti tietoja ammatista, perhesuhteista, asuinpaikasta, yms. asioista, mikäli henkilö itse ei ole niitä ulkopuolisilta piilottanut. Mielestäni kannattaa olla harkitseva, mutta liika vainoharhaisuus lienee harvoin tarpeellista. Itse olen aina harkinnut ennen kuvieni julkaisemista sitä, missä ne julkaisen ja tuntuuko, että saattaisin julkaisemista joskus katua.

Kuvien lisäksi olen kuitenkin ollut esiintymässä TörkyTeatterin kanssa mm. SeXhibition:ssa, jossa todellakin saattaa olla useampikin tuttava ja työkaveri tunnistamassa, mutta koen saavani esiintymisestä enemmän kuin häviäisin mikäli "paljastuisin" kinkyksi työpaikalla. Sama juttu kuvien kanssa, olen niistä ylpeä enkä kadu. Tähän mennessä olen työskennellyt suunnilleen kolmetoista vuotta konservatiivisina pidetyillä aloilla, eikä kertaakaan ole tullut ongelmia kinkyyden vuoksi. Voi olla että olen tässä suhteessa onnekas, mene ja tiedä.

[Sublicious]

Vaikka ei tänne laittaisikaan kasvokuvia tai muuten kuvia, joista on tunnistettavissa, moni tuntuu unohtavan, ettei niitäkään kuvia kannata laittaa useampaan paikkaan. Googlen kuvahaulla voi hakea myös kuvalla, joten ristiin postaamista kannattaa välttää, jos haluaa vaikeuttaa eri palveluiden profiilien yhdistämistä keskenään.

Vaikka niitä kuvia tekisikin mieli laittaa useampaan paikkaan, kannattaa samaa kuvaa käyttää vain yhdessä palvelussa tai pelkästään esim. pervoprofiilissa eri palveluissa.

Tässä männäviikolla itse asiassa minulle kävi niin, että olin täällä edellisenä iltana katsonut kuvaa jossa näkyi kasvot + muu kroppa (vaatetettuna) ja seuraavana aamuna se sama kuva pomppasi faceseinälleni kun kyseessä olikin joku kaverini kaveri ja tämä hlö oli sen saman kuvan postannut omaan faceensa ja kaverini oli siitä tykännyt. Näin helposti siis saa tahtomattaankin tietää ihmisen siellä kinkynickin takaa. Hänellä vielä hyvin avoin face itsellään.

Sitähän toki en tiedä kuinka kaapinovet levällään ko. henkilö on, mutta itselleni tuo olisi katastrofi.

[Kettu vinossa]

Sehän toki somessa onkin ongelma, että luoko itselleen erillisen kinkyprofiilin, vai eikö. Jotkut kun ovat ihan omalla naamallaan ja nimellään avoimesti mukana kinkyjutuissa, joten sellaisen henkilön ottaminen nettipalvelun kaveripiiriin voi tuottaa kiusallisia tilanteita, jos samaa profiiliasi on seuraamassa sukulaisia tai työkavereita. Siinä saattaakin olla selittämistä, miksi joku nettikaverisi poseeraa profiilissaan jossain kumipuku-bondagekuvissa ja kehuu esiintyvänsä seksimessuilla. Ja sitten se kinkykaveri saattaa ihmetellä, miksi et koskaan kommentoi tai tykkää hänen jutuistaan, tai kirjoittaa julkiselle seinällesi jotain noloa.

Sittenhän myös on ihmisiä (varsinkin aloittelijoita) jotka ajattelemattomuuttaan saattavat paljastaa toisista asioita joita he eivät halua julki. Eivät esimerkiksi ymmärrä, että seksuaalisuuteen liittyvien tapahtumien valokuvia ei koskaan saa julkaista ilman kaikkien kuvissa esiintyvien lupaa, eikä osallistujien nimiä ja nimimerkkejä saa myöskään jakaa julkisesti.

Tosin, nykyisin ei ehkä niinkään puhuta paskaa kahvihuoneessa vaan halutaan tutustua henkilöön, ennen kuin otetaan haastatteluun?

Työnantaja ei saa hakea työnhakijasta tietoja netistä, lukuunottamatta hakijan itse työhakemukseen tai CV:hen laittamia linkkejä omiin nettiprofiileihinsa. Hieno periaate, mutta käytännössä tätä ei aina noudateta. Suuri ongelma tässä on myös nimikaimat - väärinkäsityksiä varmasti syntyy kun työnantaja lähtee hakijoita googlailemaan...

[talvenjäähile]

Hyviä pointteja ja paljon hyviä syitä miksi ei välttämättä kannata julkaista kasvokuvaansa ja muutenkin harkita mitä kuvia laittaa mihinkin.
 
Toisaalta on olemassa myös puolia joiden takia kuvia haluaa julkaista. Varmaan paljon riippuu siitä, minkälaisessa osassa kinkyily on elämässä, millaisessa elämäntilanteessa on, mitä tekee ym.
 
Miksi kinkyys on niin paha asia ja tabu että sen kanssa pitäisi mennä ensin elämässä tiukasti kaapissa ja sitten vielä viedä koko ihanuus tai kauheus arkussa hautaan kenenkään tietämättä asiasta? Kuka määrittelee sen miten ihminen ilmaisee itseään, sukupuolisuuttaan tai sukupuolettomuuttaan, suuntaustaan ja miksi? Minkä takia ihmiset haluavat miellyttää lähiympäristöään, omaisia, perhettä, sukulaisia, ystäviä, kavereita sekä yhteiskuntaa niin paljon ja sivuuttaa oman identiteettinsä ja intohimonsa niin perusteellisesti? Onko yhteiskunnan normien aiheuttama itsekontrolli ihmisissä sen verran vahva että suurin osa haluaa sopeutua siihen? Onko cis-sukupuolinen, patriarkaalinen ja heteronormatiivinen ihanne elämäntyylinä ainoa yleisesti hyväksyttävä, se johon kaikkien “pitäisi” pyrkiä?
 
Mitä enemmän ja useammat ovat kaikista kaapeista ulkona asiassa kuin asiassa, sitä nopeammin ilmiöt “normalisoituvat” yhteiskunnassa. Tosin normalisoituminen saattaa viedä joltain alakulttuurilta osan sen hohdosta, onko se sitten pienempi vai suurempi paha vapaalle ilmaisulle...
 
Jossain keskustelussa sivuttiin sitä miten seksikokemuksilla ylpeillään, varsinkin miehille puhe jostain panemisesta egon pönkittämisenä ja alastonkuvat heteropartnerista on ihan normi mutta jos kertoisi paketoineensa jonkun siistiin nippuun latexasussa ja vähän kutitelleen takapuolta ruoskalla niin kuulijoiden silmät saattaisivat vähintään pyörähtää syvän hiljaisuuden vallitessa. Miksi asian pitäisi mennä näin vaikeasti?
 
Kaikista helpointa on melkein se että esiintyy kinkynäkin omalla naamallaan ja on avoin. Mitä avoimempi, sitä vaikeampi on kaivaa luurankoja kaapista. Jos leimaa ja profiloi ensin itse itsensä, ulkopuolisten on vaikeampi sanoa siihen mitään. Ennen kuin laittaa kuvia mihinkään, on hyvä määritellä etukäteen mikä on omalla kohdalla yksityisen ja julkisen tekemisen raja ja kenen kanssa toteuttaa asioita yhteisymmärryksessä myös kuvien julkaisemisen osalta. 
 
Hyvin paljon riippuu siitä minkälaista sosiaalista statusta haluaa elämässään pitää. Jos on tietty “asema” jonka mukaan haluaa elää, on tietysti parempi olla tarkkana ylipäänsä mitä tekee. Jos taas on kaikin tavoin omituinen ja pitää muutenkin ääntä normien ulkopuolella olemisesta ja tekemisistään sekä ihmisestä paistaa vähintään 100 km päähän että jaaha, tyypissä on jotain outoa niin silloin kinkyys on vain yksi osa kaikkea omituisuutta, ei sen ihmeempää kuin muutkaan jutut.

Yksi hyvä tyyli on myös olla olematta missään somessa jolloin kuvia itsestä ei niin helposti pyöri ympäriinsä ja julkaista tunnistettavia tai tunnistamattomia kuvia lähinnä vain tämän kaltaisilla foorumeilla. Silloin on vaikeampaa yhdistellä henkilöllisyyttä eri paikoista. Tai sitten asennoituu enimmäkseen välinpitämättömästi siihen minne kuvat päätyvät ja tunnistetaanko vai ei koska on “todellisessa” elämässä samanlainen kuin nettifoorumeilla. Sehän on jo huippuepäilyttävää!
 
Kai sekin vaikuttaa paljon paljastumisen pelkoon miten bdsm toteutuu omissa tekemisissä. Kevyt tekeminen ja kuvamateriaali tuskin herättää juurikaan reaktioita muissa piireissä. Se on tosin suhteellista mikä on “kevyttä” ja yksilöt tulkitsevat kuvia usein täysin päinvastaisesti.
 
Kuinka moni lopulta tunnistaa esim. naaman ja genitaalien yhteyden tai kiinnittää siihen huomiota? Kadulla kävellessä kun näkee tutun näköisen naaman, pomppaako silmille heti tyypin alakerta jonka on joskus vuonna nakki ja soppa nähnyt utuisena kuvana jollain muistista kadonneella nettifoorumilla? Onko asia niin kiinnostava että alkaa vain sen takia urakalla googlaamaan jonkun henkilöllisyyttä ja levittämään jotain epämääräistä kuvaa? Kovinkaan moni tuskin lopulta jaksaa käyttää energiaansa vastaavaan.
 
Tähän toimisi parhaiten sama logiikka kuin moneen muuhunkin asiaan; ihmiset voisivat keskittyä enemmän omiin tekemisiinsä ja jättää muiden arvostelemisen vähemmälle. Kinkyilykin voisi olla vain yksi harrastus ja elämäntapa muiden joukossa, kinkykuvien julkaisemisesta voisi yksilöiden valintojen perusteella rakentuvassa, suhteellisen vapaassa yhteiskunnassa ajatella samoin kuin matka-, lenkkeily-, sali-, perhe- ja harrastuskuvien tms. jakamisesta – ne joihin katsoo voivansa kuulua ja leimautua julkisesti, julkaisee ja muut jättää omaan käyttöön. Nekin voi sitten juuri h-hetkeä ennen post mortem poistaa kaikista laitteista ja foorumeilta joille niitä on kymmenien vuosien aikana tallentanut...

[Meeri]

Ihannehan olisikin jos jokainen voisi julkaista itsestään sellaista matskua kun haluaa, ilman että siitä mitään harmia tai paheksuntaa aiheutuu. Maailma ei vaan ole sellainen.
Jos menettää lapsensa huoltajuuden tai unelmien työpaikan kinkykuvien takia, niin on aika laiha lohtu että on ollut vapaa ja rohkea kinky, ja julkaissut itsestään materiaalia yhteisön edun ja avoimemman ilmapiirin edistämisen takia.

[Ms. M]

Täysin samaa mieltä Meerin kans. Olisihan se kivaa ja ihanaa kun maailmassa ei olisi virheitä. Vaan kun niitä on. Ja kuva valitettavasti kertoo enemmän kuin tuhat sanaa katsojalle. Ja katsoja itse päättää mitä kuva kertoo.

[Kettu vinossa]

Osahan saa nimen omaan kiksinsä siitä, että on kinky salaa. Että voi mielessään naureskella, että "tepä ette tiedäkään, mitä minä teen vapaa-ajallani". Varmaankin suurin ilo tulee huomattavista ristiriidoista työminän ja kinkyminän välillä, tyyliin on vaikkapa opettaja ammatiltaan, mutta sitten kotona leikkii tuhmaa oppilasta jota rangaistaan. Tai että muuten on aina se ujo hiljainen harmaa seinäkukkanen jonka nimeä ei kukaan muista, mutta vapaa-ajalla onkin se kaikkien kunnioittama julma dominatrix joka saa kaiken ansaitsemansa huomion.

Samahan myös muissa tabuasioissa. Kaikkea ei kannata jakaa muiden kanssa, vaikka asioista avoimesti kertominen helpottaisikin samanhenkisen seuran löytämistä sekä yleistä asenneilmapiiriä  huomattavasti. Mutta toisaalta on oma hupinsa siinä, kun kokee kuuluvansa alakulttuuriin, ikään kuin salaseuraan: "Minäpä tiedän mutta tepä ette (todennäköisesti)".

[Riverlady]

Tykkään kyllä salailusta ja tiedon portinvartijana olemisesta, mutta enemmän musta tuntuu että olen vaan kasvanut sellaiseksi, etten altista ulkopuolisia eräille elämäni aspekteille. Seksuaalisuuden ilmenemismuodot ovat yksi niistä aspekteista. Luonteesta puuttuu ekshibitionismi / huomiohuoraus, niin hyvin tyytyväinen olen itseeni tässäkin suhteessa.

[Raduni]

Minulle kinkyvalokuvaamisesta on tullut yhdenlainen harrastus. En ole teknisessä mielessä kaksinen valokuvaaja (eivät kai kaikki harrastelijat muutenkaan ole alansa huippuja?), mutta uhraan asialle aika paljon aikaa ja päänvaivaa. Myös minusta itsestäni on räpsitty jonkin verran materiaalia nettiin, lähinnä nuorempana.

Toisinaan minä (tai pääasiassa kuvissa esiintyvä vaimoni) törmäämme juuri tämän kaltaisiin uteluihin, että emmekö me ymmärrä mitä olemme tekemässä ja meille tarjotaan ystävällisiä neuvoja, että kasvojaan ei pitäisi näyttää internetissä koska sitten ne päätyvät paikkaan X. Se tuntuu suoraan sanottuna vähän loukkaavalta, koska kyseessä on tietoinen valinta ja vuosikausien riskien ja mahdollisuuksien puntaroinnin lopputulos. Se on tosiaan myös yhdenlaista polunraivausta sille, että ihmiset voisivat toivottavasti joskus vähän vapaammin olla omia itsejään omilla kasvoillaan. Me olemme päätyneet jo niihin paikkoihin X, Y ja Z. Oma pärstäni oli jopa hollantilaisessa aikakauslehdessä aikoinaan, ilman lupaa luonnollisesti. Vielä toistaiseksi mitään kiusallisia tilanteita muiden sosiaalisten ympyröiden kanssa ei ole tullut, mutta niiden mahdollisuus on tiedostettu ja sellaisen sattuessa puntaroidaan sitten erikseen mitä tapahtuu. Paljon palkitsevampaa on saada visuaalisesti näyttävämpiä otoksia, joilla on jonkinlaista merkitystä itselle ja kokonaiselle seksuaaliselle alakulttuurille. Ja jos joku niille runkkaa, niin sitä parempi. Suotakoon se heille. Kuvat itsessäänhän eivät ole edes erityisen paljastavia ja jos ne irroitettaisiin asiayhteydestään fettarisivuilta ja näytettäisiin ihmisille ihan sellaisenaan, niin suurin osa varmaan luulisi niitä jonkinlaiseksi omituiseksi nykytaiteeksi.

Huomio siitä, että nykyään ihmiset tosiaan laittavat naamansa näkyviin keveämmin perustein on sinänsä oikea, mutta minusta se ei ole mikään huolestuttava kehityssuunta jolta ihmisiä pitäisi valistuksen voimalla suojella, vaan ihan tervettä asenneilmapiirin muutosta jossa aikaisemmin häpeällisinä ja salattavina pidetyistä poikkeamista tulee vähitellen arkipäiväisiä asioita.

[Meeri]

Mä sitä harkintaa jankkaan siinäkin mielessä, että kaikille se kuvien julki tuleminen ei ole tietoinen ratkaisu. Minuakin on joskus yritetty kiristää kuvien levittämisellä. Eikä ole ihan yks tai kaks muuta, joiden tiedän joutuneen saman kohteeksi. Luotettavakin sessiokumppani voi osoittautua epäluotettavaksi, kun suhde menee poikki. Ja silloin niillä kuvilla voi tehdä paljon vahinkoa.