Kirjoittaja Aihe: Kinkyilemättäkin kinky  (Luettu 3645 kertaa)

Kolumnisti

  • Moderator
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 372
  • Galleria
Kinkyilemättäkin kinky
« : 20.11.2016, 08:30 »
Kinkyilemättäkin kinky

Kinky seksuaalisuus nähdään ja kuvataan usein vahvasti toiminnan kautta. Kinkyyttä kuuluu olevan ennen kaikkea polttava tarve tehdä, teettää ja olla tekemisen kohteena: niitä asioita, joita tehdään suljettujen ovien takana.

Toiminnan korostuneesta merkityksestä johtuen tekemisen puute koetaan helposti uhkana koko kinkylle seksuaalisuudelle. Paniikkia puretaan joko huumorin keinoin tai rehellisesti ruikuttamalla, aivan kuin olisi elimellisen tärkeää tehdä tiettäväksi miten kova tarve kinkyille teoille koko ajan on. Niin kuin olisi läsnä pelko, että pervous pakenee pois jollei sitä riittävän ahkerasti aktiivisesti käytä.

Mielenkiintoista on, että myös ei-kinky toiminta koetaan helposti jollain tapaa vaaralliseksi omalle seksuaali-identiteetille. Jos vaniljaista seksiä tuleekin jossain mielenhäiriössä harrastettua, on erinomaisen tärkeää tehdä selväksi miten riittämätöntä se kuitenkin on. Sellaisille sanoille kuin rakasteleminen nauretaan paskaisesti päälle, tai sitten irvistellään niin kuin nenän alle olisi tyrkätty jotain kertaalleen haudattua, syötyä ja oksennettua. Kinkynä oleminen on kinkyjä tekoja, kaikki seksuaalinen ei-kinky tekeminen on olosuhteiden pakkoa. Näin ainakin kuulee toistuvasti todettavan, epäsuorasti mutta jokseenkin vakuuttuneesti.

En tiedä teistä, enkä aivan varma ole heistäkään jotka asian tällä tavalla esittävät, mutta minä koen kinkyyteni toisin. Minä olisin kinky, vaikken enää koskaan elämässäni vuotaisi nauttien verta tai ottaisi iskuja ja käskyjä vastaan.  Eikä se suinkaan tekisi minusta väistämättä puutteessaan riutuvaa pervopoloa.

Minulle kinkyys on kyky nähdä ja kokea nautintoja, joita voi saavuttaa vain kärsimällä. Tietoisuutta siitä, miten antoisiksi ihmissuhteet voivat rakentua, kun valtasuhteet koetaan ja sopimalla sallitaan toisenlaisiksi kuin yleisesti nähdään sopivaksi seksuaalisessa kontekstissa. Se on tapa, jolla minä hahmotan ihmisten väliset seksuaaliset ja romanttiset sidokset, ja sitä kautta aika ison osan koko tästä pienestä maailmastani. Lupa fantasioida sellaisesta mitä monet pitävät vääränä, lupa niin minulle kuin muillekin antaa toiselle ihmiselle asema joka on moraalitonta väkisin ottaa. Lupa olla seksuaalisesti oma itsensä, mitä ikinä se sitten pitääkin sisällään.

Itse asiassa, nyt kun oikein asiaa ajattelen, minulle kinkyys on ensisijaisesti loputon määrä mahdollisuuksia. Henkilökohtaisesti pidän jokseenkin yhdentekevänä, tuleeko niistä koskaan todellisia tekoja. Kyllä minunkin ihoni toisinaan kaipaa kipua niin kovasti että se tuntuu raskaalta kantaa, mutten minä koe jääväni yhtään mistään paitsi, jos jonkun ihmisen kanssa toisenlainen kosketus ja kohtaaminen tuntuu oikealta. Ainoastaan siinä tapauksessa kokisin olevani täysin väärällä tavalla häkissä, jos jossain suhteessa joutuisin omia kivun ja alistumisen fantasioitani tietoisesti kätkemään. Se olisi vastoin minun seksuaalista kokemustani, se olisi valetta.

Kinky ihminen saa ja tilaisuuden tullen voi nauttia mitä merkillisimmistä asioista, asioista jotka useimpien vaniljoiden silmään näyttävät silkalta hulluudelta ja väkivallalta. Mutta aivan yhtä lailla kinky voi kaikella luvalla ja oikeudella saada nautintoa ihan tavallisista asioista, suudelmista bussipysäkillä tai lähetyssaarnaajasta peiton alla. Kinky voi olla, vaikkei vuosikausiin saisi koskettaa saati satuttaa toista ihmistä, taikka ottaa vastaan sitä kaikkea mitä toinen sen vallan saatuaan keksiikään tehdä. Kinkyys ei ole status, joka pitää jatkuvasti teoin taikka sanoin ansaita, kinkyys on tapa kokea oma seksuaalisuutensa. Minun mielestäni on melko lailla kahlitsevaa, jos siitä muodostuu pakko saada tehdä sitä taikka tätä. Silloin se ei ole enää ollenkaan sitä suloista vapautta, jota oma pervouteni minulle edustaa.

Oli niin tai näin, kinky lienee yhtä lailla kinky vaikkei milloinkaan mitään varsinaisesti kinkyä tekisikään.



- pikkusisko, jota sivumennen sanoen alkoi tätä tekstiä kirjoittaessa kovasti nyppiä se, ettei kinkyydelle ole mitään sujuvaa suomenkielistä vastinetta tuttavallista pervoutta lukuun ottamatta :)

Underworld

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #1 : 20.11.2016, 09:02 »
Mahtava otsikko ja hyvä kirjoitus. Tekisi melkein mieli lainata tuota otsikkoa omaan allekirjoitukseen, vaan joutuukos sitten rojaltteja makselemaan?  :P

telle

  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1896
  • Ehkä jonkunlainen switch. Näillä kilsoilla asiat..
  • Galleria
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #2 : 20.11.2016, 10:27 »
Asiaa  :) Tästä aiheesta keskusteltiin joskus suhteessa ja todettiin,  että kaikki seksi mitä pervot ihmiset keskenään harrastavat ON pervoa.  Jopa se ulkopuolisen silmin vaniljalta näyttävä.  Kas kun valtasuhde on aina olemassa. Toisaalta ainakin omalta kohdaltani tiedän,  ettei vanilja - elämään ole enää paluuta,  ilman tätä osa-aluetta ei voi olla "kokonainen " ihmisenä.

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #3 : 20.11.2016, 11:11 »
Niin, seksi on jotakin niin kovin vain materiaalista, fyysistä, konkreettista. Nykyään. Tekemistä. Verta ja kyyneliä ja kipua, ja/tai tottelemista ja käskemistä. Ja sit jos se ei oo vaan sitä ni sit se on sitä lällyy, sitä r:ää. Sitä tahmaa jossa on niitä tunteita. Uh.
Mut sit jos elämä, omakaan, ei oo vaan sitä konkretiaa ja materiaa, tai niit tunteita, ni ei se seksuaalisuuskaan ole vaan sitä, tai niitä.
Mut joo, toi et seksuaalisuus on ennenkaikkea mahdollisuuksia on hyvä. Sit ku kohtaaminen sisältää oikeat palikat niin mahdollisuuksista tulee todellisuuksia, kokemuksia. Toisenlaista vapautta. Vapautta itsensä ulkopuolelle ei vain sisälle.

No joo, mut ihanaa ku sä kärsäkäs pikkusisko kirjoittelet taas välillä näit kolumnejaki  :)

Feird

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #4 : 20.11.2016, 12:37 »
Fetisseihinkin liittyy oleellisesti materiaalit, asut ja esineet joiden kanssa fetissiä pystyy toteuttamaan, mutta ainakin itselläni hyvin paljon asioita tapahtuu ihan mielen tasolla ilman muuta kinkyseuraa tai edes fetissiin liittyviä tavaroita. Mutta vaikka kinkyilyä ja fetissejä ei aktiivisesti ajattelisikaan niin eihän se mihinkään katoa. Joskus on kulunut pidempiäkin aikoja ilman mitään seksuaalista toimintaa.

Misteli

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #5 : 20.11.2016, 20:08 »
Niin, tämähän on oikeastaan sen vanhan kysymyksen yksi variaatio: edeltääkö olemus toimintaa vai muodostuuko se toiminnan kautta?
Seksuaaliset mieltymykset ovat osa persoonaa pitkälti riippumatta millä tavalla niitä konkreettisesti toteuttaa tai ei toteuta. Harvemmin ne täysin toisiksi muuttuvat tai kokonaan katoavat, vaikka välillä elämässä kiinnostaisi ihan muut asiat kuin seksi ylipäätään.
Ja jos ei vain pidä seksuaalisesta hellyydestä, se rakasteleminen on ihan yhtä vaivaannuttavaa vaikka ei harrastaisikaan sen sijaan parafiilisia toimintoja :)

 

hermit

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #6 : 20.11.2016, 20:20 »
Huvittavaa sinänsä kun käy kaupoissa; esim. huonekaluliikkeissä, työkalukaupoissa, urheiluliikkeissä ja K-marketissakin, niin sitä ajattelee sopivan tuotteen nähdessään että kuinka sitä voisikaan soveltaa sessioissa. Ja vaikka hitsaillessa jotain hyötytavaraa niin alkaa mielessä pyöriä että jos rakentais sähköhydraulispneumaattisen panokoneen tai jotain muuta aiheeseen liittyvää. Ja eikä todellakaan tarvi olla mikään aktiivinen vaihe seksuaalisuudessa, En kuitenkaan sitä pakkomielteeksi kutsuisi, kun ei aiheuta ahdistusta itselle eikä muille. Mutta kaikki tämä elämän rikkautena otetaan.

Nvriih

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #7 : 20.11.2016, 20:23 »
Pitkästä aikaa taannoin tuli ihan vaniljasekstailtua domin kanssa. Kyllä sekin välillä maistuu, varsinkin kun viime kuussa kinkyiltiin ihan olan takaa ulkomailla. :) Ei meistä silti epä-pervoja saa enää millään, ja raffia menoa on varmasti taas pian tiedossa. Mielentilahan tämä ikään kuin on, kinkyys siis.

Kulkuri

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #8 : 20.11.2016, 22:12 »
Kinky tarpeet eivät poista vaniljan tarvetta, eikä vanilja tarpeet poista kinky tarpeita. Jos "pervo" minälle on tarjolla suhteessa tai ylipäätään vain vaniljaa..Se pervompi puoli kyllä taatusti alkaa räytyä ja varsinkin suhteessa se vaniljakin menettää makunsa ajastaan, aika nopeastikin. Se suhde on jo ennalta tuomittu epäonnistumaan. Yhtälailla, jos suhteessa (olipa sen muoto mikä hyvänsä) on tarjolla pelkää pervoilua..Taatusti alkaa kaipaamaan myös vaniljaa välillä... Ei ole toista, ilman toista..ne täydentävät toisiaan.  Tuon räytymisenaste lienee  aika yksilöllistä ja luulisin sen olevan aikapaljon kiinni lopulta siitä, kuinka syvällä taipumukset on ihmisessä..vrt. Identetiitissä vai mukava lisä makuuhuoneleikkeihin.

heinrich

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #9 : 20.11.2016, 22:48 »
Heh,
"pervous" tuskin katoaa tai lähtee edes kovasti saunomalla ;D
Riittävän hyvä kotimainen määrite muuten tuo "Pervo".
Kaikki ymmärtää kerrasta mistä on kyse.

Mä tuun ainakin aivan loistavasti toimeen vaikka en "suoritakkaan" pervoilua toviin.
En oo saanu vieroitusoireita vaikka kumppaniani ei ole kiinnostanut muu kuin vaniljointi.
Enkä ole kokenut tarvetta käydä täyttämässä viettiäni suhteen ulkopuolella.
Enkä ole myöskään kokenut tarvitsevani vaniljasuhteen jälkeen "eheytymistä".
Mutta meikähän onkin oikeesti kova sälli  ;)

Pervoilu on mulle tosi kiva mauste seksiin.
Joskus sitä on enemmän, joskus vähemmän.
Riippuu kumppanista  :)

talvenjäähile

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #10 : 21.11.2016, 16:07 »

"Lupa olla seksuaalisesti oma itsensä, mitä ikinä se sitten pitääkin sisällään."

Siinä kolumnista tiivistys miten koen kinkyilyn. Muutenkin asiaa, allekirjoitan suurimman osan kipua ja kärsimystä lukuun ottamatta. Suurin osa asioista tapahtuu omalla kohdalla vain pään sisällä, toteutettavissa olevat ja nautintoa myös fyysisellä tasolla tuottavat toisinaan käytännössä. Valtaosa fantasioista toimii parhaiten vain pään sisällä.


Huvittavaa sinänsä kun käy kaupoissa; esim. huonekaluliikkeissä, työkalukaupoissa, urheiluliikkeissä ja K-marketissakin, niin sitä ajattelee sopivan tuotteen nähdessään että kuinka sitä voisikaan soveltaa sessioissa.

Siis joo, nimenomaan.

poisongrrrll

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #11 : 21.11.2016, 21:49 »
Vaikka en harjoittanutkaan vuosiin pervoilua, olin silti pervo. Itselleni kaapissa oleva ja ahdistunut sellainen, tosin.  :o

Koen päässeeni toteuttamaan ja kehittämään itseäni kun ryskäytin kaapinovet auki, aktivoiduin uudestaan ja rupesin aktiivisesti työskentelemään eri identiteettieni parissa. Millaisia suhteita haluan, mikä sukupuoli-identiteettini on, mitkä ovat pervomieltymyksiäni, onko mulla fetissejä, olenko nyt domme vai sadisti vai top vai truumääster tai vaiko joku feikki vaan. Huomenna saatan olla jotain ihan muuta.

Matsina

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #12 : 22.11.2016, 16:17 »
Se on jotenkin surullista, että täällä tunnutaan aika paljon puhuvan tästä "harrastaako vaniljaa vai ei"-jutusta. Se on tosin vielä oudompaa jos rakastelemista käytetään vaniljaseksin synonyymina, koska rakastaa voi rajumminkin. Se on ihan kiinni siinä mitä ne tosiaan rakastavat ihmiset keskenään haluavat tehdä. Minä tykkään, että minua lyödään joten mies joka rakastaa lyö minua koska rakastaa minua. Ehkä tuon "rakastelemiselle" nyrpisteleminen on enemmänkin rakkaudelle nyrpistelyä. Tai sitoutuneille parisuhteille nyrpistelyä. Itsehän olen überpaskasubi, koska en näytä edes tissejä ilman parisuhdetta.

Kuulun siihen pervo-osastoon, joka ei harrasta vaniljaseksiä lainkaan, mutta kyse ei ole siitä että pitäisin sitä "huonompana" tai olisi tarkoitus hankkia itselleen joku "truekinky"-kruunu. Vaan se, että vasta pervouteni "löydettyäni" aloin nauttia seksistä ns. oikeasti.  Olen kyllä sinänsä nauttinut vaniljaseksistä, mutta en sillä tavalla kuin "pitäisi" tai sillä tavoin kuin nautin kinkyseksistä. Minulla oli aina sellainen tunne, että seksissä on "jotain" jota en tajua. Joku salaisuus, jota en ymmärrä. Vika ei ole ollut partnereissa, koska minulla oli sama ongelma myös ihan "yksikseni". Pystyn pakottamaan itseni aika moniin asioihin, mutta vaniljasta nauttimiseen en. Etenkään enää. En kaipaa vaniljaseksiä (eikä sitä onneksi minulta vaaditakaan). Jos tälle suhteelle tapahtuisi jotain ja minun pitäisi löytää uusi kumppani niin kyllä se yksi ihan ehdoton kriteeri olisi se, ettei tarvitse harrastaa vaniljaseksiä lainkaan.

celestine

  • Vieras
Vs: Kinkyilemättäkin kinky
« Vastaus #13 : 22.11.2016, 21:21 »
Itse asiassa, nyt kun oikein asiaa ajattelen, minulle kinkyys on ensisijaisesti loputon määrä mahdollisuuksia. Henkilökohtaisesti pidän jokseenkin yhdentekevänä, tuleeko niistä koskaan todellisia tekoja.

samaa mieltä.