Kirjoittaja Aihe: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!  (Luettu 3714 kertaa)

Kolumnisti

  • Moderator
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 372
  • Galleria
Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« : 01.01.2017, 09:27 »
Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!

Ihailen kinkypariskuntia. Ihailen sitä, että jotkut ovat löytäneet vierelleen kumppanin, jonka kanssa eläminen tuntuu hyvältä ja kinkyys on yhteinen juttu. Kemioiden kohtaaminen, yhteiset elämäntavoitteet ja saman sävelen löytyminen kinkyyden kanssa ovat arvokas kombinaatio. Ihailen sitä, kuinka toisten oudoiksi leimaamat ihmiset löytävät toisensa ja voivat elää onnellisina yhdessä oman juttunsa kanssa. Vaikka olen itse monogaminen, ihailen myös polyamorisia kinkyjä. Ihailen myös sinkkuja kinkyjä, jotka eivät välttämättä etsi seuraa. Ihailen kaikkia heitä, jotka voivat elää kinkyytensä kanssa niin, että se on kiva ja mielekäs asia. Että saa siitä irti positiivisia asioita elämäänsä ja on sinut itsensä kanssa. Että voi elää onnellisena.

Onnellinen. Joskus en sen enempää tuuminut kyseisen sanan merkitystä. Se kuulosti jotenkin diipadaapalta, sellaiselta keski-ikäisille ihmisille suunnattujen aikakauslehtien väliotsikoissa liian usein esiintyvältä kliseesanalta. Ajattelin, että onnellisuuden hehkutus on taas jotain sellaista, miten voisi parantaa elämäänsä käymällä joogassa ja syömällä aurinkokuivattuja tomaatteja. Ehkä olin juuri silloin onnellinen. Onnellisuutta harvoin kaipaa, jos sitä on jatkuvasti läsnä.

Joka ajattelee vain huoliaan ei koskaan ole onnellinen. — Kirjailija Publilius Syrus (50 eKr.)

Mutta joskus tajusin, millaista on olla onneton. Minulla siihen on liittynyt vahvasti kinkyys. Haasteita olivat aikanaan itsensä hyväksyminen ja ymmärryksen löytäminen jostain muualta. Joillakin näitä haasteita ei ole, joillakin on. Ja joillakin nämä haasteet voivat olla isoja ja jatkua pitkäänkin. Kaikkein tärkein ensiaskel on olla sinut itsensä kanssa. Itsekin tajusin aikanaan, että vaikka olen yksin aiheen kanssa, ei siinä ole mitään sellaista, mikä olisi vaikkapa rikollista tai haitallista muille. Miksi en siis tutkisi asiaa ja nauttisi siitä. Sen jälkeen olikin helpompaa lähteä tutkimaan kinkyyttä enemmän.

Onnen salaisuus on vapaus… Ja vapauden salaisuus on rohkeus. — Thucydides

Internet on helpottanut tutustumista kaikkeen, myös kinkyyteen. Tietoa löytyy ja keskustelufoorumeita on. Jotkut eivät tarvitse kavereita tai vertaistukea, mutta toisille ne ovat tärkeitä. Itselleni oli todella tärkeää, että löysin aikanaan keskustelufoorumeita ja asiallisia sivustoja aiheesta. Yksi tärkeimpiä juttuja oli myös se, että päädyin käymään kinkytapahtumissa. Kynnys oli korkea. En koskaan ole halunnut etsiä yhden illan hekumaa tai satunnaista sutinaa. Ennakkoluulona oli juurikin, että bileissä muhinoidaan keskenään kaikki vs kaikki ja siinä koko anti. Olen iloinen siitä, kuinka väärässä olin. Vaikken suoraa vertaistukea ole skenessä saanutkaan, on epäsuoraa vertaistukea ollut sitäkin enemmän. Jo se, että olo tuntuu hyväksytyltä ja tervetulleelta porukkaan, tekee hyvää itsetunnolle. Minulle hyvän olon on tehnyt se, että asujani on kehuttu. Siinä olikin jo yksi iso asia, jota kaipasin. Kun lopulta mietin kinkyskeneä tarkemmin, on se antanut melko paljon, kun ei ole joutunut elämään "outona" yksin. Koen, että aihepiiri saattaa tehdä oman jännitteensä joidenkin kohdalla pelkän kaverisuhteen luomiselle. Mutta muutamia tavallisia ystäviäkin on onneksi löytynyt. Pari erittäin hyvääkin. Kiitos heille.

Jos voit iloita toisten onnesta, olet itsekin onnellinen. — Axel Fredenholm

Mutta se kumppani. Kaikille tämä ei ole haaste, mutta joillekin kumppania kaipaaville paria ei tunnu helposti löytyvän. Pitäisi osua samat intressit kohdilleen paitsi kinkyydessä, myös muulla tavalla. Monelle kumppani on jopa ainoa taho, jolta kaipaakaan ymmärrystä kinkyydelle. Uskon, että tämä koskee monia kinkyjä. Jos kumppania kaipaa vierelleen kovasti, saattaa iskeä yksinäisyys. Kolumneissa on aiemmin kirjoitettu yksinäisyydestä koskettavasti (Yksinäisyyden tabu, Ms M., 14.8.2016). Mutta minkä teet, jos marginaalisemmassa ihmisryhmässä ei ole puuttuvaa palasta. Toinen, mikä voi iskeä kumppanin puuttuessa, on kateus. Olen itse joskus ollut kateellinen. Todistelen jatkuvasti itselleni, ettei Suomessa ole olemassa lateksista pitäviä naisia, ja silti näen heitä muiden käsivarsilla. Joillakin taas tuntuu hommat menevän tyyliin: "Soita sormia napsuttele, kyllä me subit tanssitaan".

On vaikeaa hakea hymyä kasvoilleen, jos tuntee jatkuvasti olevansa epäonninen kaikkien onnekkaiden seassa. Hoksasin kuitenkin jossain vaiheessa, ettei toisten onnellisuus ollut itseltäni pois. Miksi joku muu ei saisi olla onnellinen? Kun keskityin ajattelemaan muita asioita elämässäni, huomasin, että ympärilläni oli huomattavan moni muu asia erittäin hyvin. Aloin tajuamaan, että ilman kumppaniakin voi elää onnellisena. Olen sentään sinut itseni kanssa. Aloin elämään niin, ettei välttämättä tarvinnut etsiä onneaan, kun sitä olikin jo paljon ympärillä. Sen jälkeen on ollut seurustelua ja taas välillä yksinoloa. Kaipaan yksin ollessani sisimmässäni sitä toista, jota saisi rakastaa ja jonka kanssa voisi jakaa kinkyyden iloisena asiana. Menetyksien muistelun sijaan pyrin kuitenkin asennoitumaan siihen, että ehkä elämä tarjoaa vielä isomman onnen tulevaisuudessa.

Onnelliseksi tulemisessa olennaista on tajuta, että joidenkin asioiden pitää vain antaa olla. — Kirjailija Juha Vuorinen

Olen useasti miettinyt kumppania etsiessäni, onko kinkyskene vain leikkikenttä, jossa käydään keinuissa, telineissä ja hiekkalaatikolla kavereiden kanssa ja sen jälkeen mennään taas yksitellen tai paritellen kotiin odottamaan seuraavaa kertaa. Voiko kinkytapahtumista tai -foorumeilta löytyä oikeasti pysyvää kumppania? Ehkä. Mutta sen sijaan, että tämä kysymys olisi vienyt usein valtaosan aivokapasiteetistani, olen jammaillut mielessäni Phil Collinsin "You can't hurry love" -biisiä. Onko se sitten parempaa aivokapasiteetin käyttöä, ihan sama. Biisin nimi on kuitenkin totta. Pääasia on, että mieli pysyy iloisena ja elämä onnellisena. Vaikka olisi yksin. Se toinen ehkä löytyy, mutta se ottaa aikansa. Sillä aikaa kannattaa ottaa ilo irti muista asioista.

Älä koskaan odota, että toinen ihminen tekee itseäsi onnelliseksi – onnellisuus on sisäistä, henkilökohtainen asenne ja oma vastuusi. — Caroline Myss

Onnellinen. Se on oikeasti laaja termi ja siihen kuuluu vähän muutakin, kuin yksi kinkyys. Toki kinkyydenkin suhteen kannattaa pyrkiä onnellisuuteen, mutta se kannattaa tehdä mahdollisimman pitkälle ihan itsekseen. Kannattaa miettiä välillä kaikkea hienoa, mitä itsellä on elämässään sen sijaan, että märehtisi jotain, mitä puuttuu. Jos voin antaa kannustusta jollekin ihmiselle, jolle kinkyys on ollut negatiivisempi asia elämässään, lainaan erästä yleistä lausahdusta: Ei onni tule etsien - se tulee eläen. Ole oma itsesi. Hyväksy itsesi. Ja nauti niistä jutuista, joista nautit. Kun olet itse itsesi kanssa onnellinen, loistat. Sen huomaavat muutkin ympärilläsi. Ehkä myös hän.

Ihminen on juuri niin onnellinen kuin päättää olla. — Abraham Lincoln



/ Senshi - Ei onnen onkija, vaan onnellisuuden opiskelija.

Perhonen89

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1583
  • Kiltti tyttö
  • Galleria
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #1 : 01.01.2017, 10:37 »
Tuosta parisuhteen onnellisuudesta ajattelen niin, että ennenkuin voi olla onnellinen parisuhteessa, niin pitää olla onnellinen yksin ja itsensä kanssa.

Hyvä huomio on myös se, että ilman parisuhdettakin voi olla onnellinen. Itse olen ollut monta vuotta sinkkuna, mutta pidän kuitenkin itseäni ihan onnellisena. :)

momoi36

  • Vieras
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #2 : 01.01.2017, 10:40 »
Onnellisuus, ah tuo lempiaiheeni. Asia jota on tavoteltu ja opiskeltu kantapään kautta sekä asia josta vastuuta on yritetty sysätä toisen ihmisen harteille.

Jokainen on oman onnensa seppä ja sen kun oikeasti sisäistää alkaa sitä onnea löytymään läheltä ja pienistäkin  asioista. :love:

Sublicious

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 134
  • Edelleen matkalla narniaan...
  • Galleria
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #3 : 01.01.2017, 11:13 »
Olipas hieno ja omaan elämään osuva kolumni, kiitos siitä!
Tuli kovin paljon ajateltavaa... Ehkä nyt olisi hyvä hetki lopettaa tämä oma synkistely ja alkaa elämään.

DareDoll

  • Vieras
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #4 : 01.01.2017, 13:25 »
Hieno kirjoitus! Onhan onnelliseen olotilaan monta tietä ja ne kaikki ovat yksilöllisiä, mutta pointti on tosiaan siinä että tässä asiassa on hyvä tuijottaa enemmän sitä omaa napaansa eikä odottaa että joku toinen sen onnen sinulle tarjottimella kantaa. Ja juuri se ajatus, että pyrkii tuntemaan onnea ja iloa myös toisen ihmisen onnistumisista, luulen että siinä on yksi avain onnellisuuden saavuttamiseen  :love:

Underworld

  • Vieras
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #5 : 01.01.2017, 13:37 »
Onnellisuus melko suhteellinen käsitys. 20v sitten oli tutkimus jonka mukaan Bangladeshissa onnellisimmat ihmiset. Nyt ollut monia dokkareita jotka kertoo maan olevan yksi kurjimmista. Onnellisuus, ilo, kärsimyksen poissaolo. Kaikilla vähän oma sointinsa. Itse en kanssa usko, että onni löytyy tähtäämällä onneen vaan tekemällä ja yrittämällä mielekkäitä asioita. Mukaan lukien oleminen

PinkCat

  • Bizarre Club
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1012
  • nylkky
  • Galleria
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #6 : 01.01.2017, 14:57 »
No tälleen kun skenessä pyöri sen 15 vuotta (ja sattuu olemaan sellainen mystinen kumista tykkäävä nainen) niin löyty sit se kumppanikin vähän vahingossa ja sattumalta, vaikka olinkin ihan onnellinen vanhapiika sitä ennen :D
tosiaan sanoisin niinkuin muutkin sanoo, että tärkeintä on olla ja opetella olemaan onnellinen itse ja yksin, ei kukaan toinen pysty tuomaan sulle sitä onnea jos et itse sitä osaa ottaa. Itsensä rakastaminen pitää tapahtua ennen toisen rakastamista.
Ja mä en oikein myöskään jaksa uskoa sellaisen kovin spesifin hakuprosessin tuovan sitä onnea (tai kumppania), ainakaan mulla ei oo koskaan mitkään deitti-ilmot yms tuottanut mitään vakavampaa tulosta vaan se "onni tulee eläen eikä etsien" :)

Tigrita

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 139
  • Galleria
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #7 : 01.01.2017, 18:10 »
Itse en ole koskaan ollut onnellinen ollessani yksin. En ole kokonainen ilman "toista puoliskoa", enkä pysty kuvittelemaan, että koskaan olisin. Ihmiset tarvitsevat erilaisia asioita ja tie onnellisuuteen kai käy sitä kautta, kun oppii ymmärtämään, mitä todella tarvitsee, mikä taas on halua, jonka motiivi on jokin muu kuin tarve.

NightNBlue

  • PoVi
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 181
  • Karvanaama ja kiimaperse
  • Galleria
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #8 : 01.01.2017, 18:16 »
Nightwish40 kirjoittaa: Mielestäni yksi tärkeimmistä asioista kinkyn kumppanin löytämiselle ja sitä kautta oman onnellisuuden lisäämiselle on olla ihan vilpittömästi avoimin mielin liikkeellä eikä liikaa tuijottaa sitä omaa mieltymysten/vaatimusten listaa. Mitä pidempi ehdottomien mieltymysten/vaatimusten lista on, niin sitä epätodennäköisemmäksi se käy matemaattisesti löytää sitä kumppania. Tästä joku osuvasti kirjoittikin juuri äskettäin jossakin toisessa keskusteluketjussa täällä foorumilla.

Eli anna toiselle ihmiselle mahdollisuus vaikka kyseinen henkilö ei heti vaikutakaan unelmien prinsessalta tai prinssiltä. Voit löytää hänestä puolia joita hän ei ollut osannut kertoa niitä kysyttäessä - tai ei ole edes tiennyt itse omaavansa.

Terveisin yksi oman onnensa seppä joka ei vielä 10 vuotta sitten olisi uskonut voivansa elää parisuhteessa 20 vuotta itseään nuoremman kumppanin kanssa ja jonka tulevan kumppanin kinkyilyyn liittyvät mieltymykset kävivät tavatessamme vain noin 50 %:sti yhteen omieni kanssa.

P.S. Ja tutustuttiin muuten Leikkikehän deitti-ilmon välityksellä joten ei niidenkään tehoa parinmuodostuksessa kannata vähätellä.


Edit: Ajatus-/kirotusvirhe korjattu
« Viimeksi muokattu: 01.01.2017, 18:34 kirjoittanut NightNBlue »

Obs

  • Vieras
Vs: Aivan sama sulle - sä oot onnellinen!
« Vastaus #9 : 02.01.2017, 17:06 »
Elämä ja ihmiset ovat muutoksessa,onko jotain täysin pysyvää..tuskin. Pitkä matka ja paljon nähneenä ynnä kokeneena..sitä varjopuolta..kun riittävästi ottaa lukua..ei enää jaksa yrittää etsiä muista ihmisistä vastauksia/kysymyksiä. Jos kerrankin yrittäisi olla onnellinen ihan vain itsekseen,vaatimatta muilta juuri mitään- no vapaaehtoisuus sinällään on ollut yksi keskeisimmistä arvoista-pakottaminen lienee niitä leikkejä-arkielämän harhoja tosin myös,että ilman vapaata tahtoa tai pyrkimystä siihen,tapahtuisi mitään todellista,inhimillistä,arvokasta..
 Tasapainoilua,tasapainoilua