Seuran löytäminen - löytääkö seuraa etsimällä vai ei etsimällä?

[Galesi]

Löytää ja ei löydä.

Välillä ilmoihin vastaa täysin puskista ihania ihmisiä, välillä taas tulee lähinnä viestejä, jossa ei ole ymmärretty luettua tai ei lopulta ole varsinaisesti halua edes tavata, kunhan vain kirjoitellaan.

Omalla aktiivisuudella ja omana itsenään sulostuttaen tai vihastuttaen sitä seuraa löytyykin paljon enempi. Mielenkiintoisia ihmisiä tapaa miiteissä, bileissä tai no, vaikka internetin ihmeellisessä maailmassa joita voi sitten kysellä yksille/kaakaolle.

Välillä niitä tyyppejä löytyy, vaikka et tekisi mitään. Ne tulee vastaan ja ilmoittaa selvin sanoin, että hei suhun ja sun ruumiin osiin ois kiva tutustua paremmin/lähemmin.

Ja aika monesti niitä lähestymisyrityksiä ammutaan samalla tapaa alas kuin itsekkin ammut muitten vastaavia.

Pelkkä ilmo pari tunnin ajan (sillon tällöin) etusivulla ei siis ole mikään lippu onnelliseen loppuelämään. Todennäköisesti suurin osa kiinnostuneista ei ehdi huomata sitä, kun jo ne muut kumppania/panolelua/sarjamurhaajaa etsivät ovat jo pudottaneet ilmosi etusivulta.

[Ride]

Onhan se seuran löytäminen aika mystinen maailma ja varsinkin omalla kohdalla se on todellakin ollut sitä. Kaikki suhteet on tullut ihan puskista. Aina silloin, kun ei ole mitään odottanut tai varsinaisesti hakenut, jopa päin vastoin. Omia "saavutuksia" on monesti jälken päin tullut ihmeteltyä. En edes parhaimmillani ole ollut mikään Tom Cruise tyyppi, enkä mikään naisten naurattaja, joka puolessa tunnissa saa puolet naisista uskomaan löytäneensä elämänsä miehen. Silti jokainen tapaus omalla kohdalla, yhtä lukuun ottamatta ovat kuuluneet kategoriaan "turha edes yrittää". En ole ollut mikään sarjarakastaja, mutta on niitä kuitenkin ollut enemmän, kuin kaksi tai kolme. Toiseksi pisin suhde alkoi ainoasta kerrasta, kun omalla kohdalla oli alkoholilla vahvasti osuutta asiaan ja aamulla oli vähän ihmeissään, mites tässä nyt näin kävi. Tuttu, mutta johon ei koskaan ollut tuntenut mitään sen ihmeempää kiinnostusta. Ainoa suhde, joka noudatti siinä mielessä "perintisempää" kaavaa, eli yksi asia johtaa toiseen jne alkoi, kun takana oli tuo siihen asti pisin suhde, jonka takia ei minkäänlainen suhde pätkääkään kiinnostanut. Sitä tuli lähdettyä kesätyön perässä kauas kotoa ja olihan siellä työympäristössä semmoinen hyvän näköinen, tosi mukavan tuntuinen tyttönen, joka kuului tietysti kategoriaan, turha edes haaveilla. Varsinkin, kun häntä sillä hetkellä piiritti kaksi unelma sulhasehdokasta, joista se ei oikein osannut valita. Itse olin jo parissa päivässä onnistunut luomaan kuvan, inhottavan ärsyttävästä stadilaisesta. Jotenkin siinä vaan sitten kävi niin, että tänä päivänä voin ylpeänä katsoa niitä kolmea jälkeläistäni, joiden kautta olen oman osani hoitanut lajin säilymisen kannalta.

[telle]

Sanoisinpa minäkin, että sekä että...Helpoimmin ehkä varsinaisesti etsimättä etsimällä 

[Snadistisadisti]

Seuraa löytää aina, jos osaa etsiä ja jaksaa nähdä vaivaa. Ei siinä mitään suunnatonta mystiikkaa ole. Jotkut osaavat sen homman paremmin kuin toiset, mutta niin se on kaikessa muussakin.

[Solitaire]

Etsi seuraa päivä, vaikutat hölmöltä.
Etsi seuraa viikko, vaikutat eksyneeltä.
Etsi seuraa kuukausi, vaikutat nirsolta.
Etsi seuraa puoli vuotta, vaikutat epätoivoiselta.
Etsi seuraa vuosi, vaikutat ongelmajätteeltä.

Siitäkin huolimatta, en usko että kannattaa muurata itsensä vessaan jeesusteipillä ja sitten rukoilla, että sopiva kumppani luikertelee paikalle pöntön kautta.

Ihan parasta 

Tosin wc pöntöstä tulleet ovat mainiota viihdettä sinkulle. Niiden kanssa ei kyllä koskaan näe irl. Mun ongelma on trollit. Olen trollimagneetti.

[Dolores]

Löysin rakkauden, kun olin jo luopunut toivosta.
Päädyin pariskunnan omistetuksi, vaikka etsin silloin vain sidontaseuraa.
Sain sessioseuraa, kun vain uskalsin avata suuni ja kertoa, että mua kiinnostaa.
Löysin poikaystävän, vaikka olin päättänyt olla sinkkuna pitkään.
Ihana setämies tuli elämääni, koska olin vain oma itseni.
Sain leikkikaverin ja hyvän ystävän, koska päätin etten päästä häntä käsistäni.
Elämääni ilmestyi ihminen, vaikka etäisyyden piti olla kummallekin ongelma.

Ole aktiivinen, tartu tilaisuuksiin, ole rehellinen tunteistasi.

[Underworld]

Pieni ränkätys alkuun: kyseistä pointtia on imo veivattu monen monituisissa ketjuissa, (mutta koska kaiketi tärkeä niin lisä ei pahaa tee).

Ainakaan liialla yrityksellä ei ole tullut. Liika yritys ainakin omalla kohdalla yhdistynyt kärsimättömyyteen ja kolhiintuneeseen itsetuntoon. Harvemmin toisaalta on random hottiksia soittanut ovikelloa:"Just spank and fuck me now!"

Eli jotain aktiivisuutta tarvitaan, jos ei muuta niin näyttäytyä satunnaisesti ihmisten ilmoilla ja olla (edes joskus)sosiaalinen. Tämän hetkinen seuralainen löytyi kyllä baarista, aiemmin ollut muutama jonkun deittipalastan kautta tullut hurvittelukumppani, muuten on naisseura löytynyt enemmän "vahingossa". Elänyt elämää ja tutustunut henkilöihin joiden kanssa tullut jotain 

[Snadistisadisti]

Jokaisella on oma tapansa. Yllä mainittu "näyttäydy ihmisten ilmoilla" ei sovi minulle. Oma vahvuuteni seuranhaussa on kirjoittaminen ja määrätietoisuus. Lisäksi tiedän mitä haluan ja kuinka saan haluamani. Siitä on iso apu.

Suurempi haaste  kuin seuran löytäminen yleisesti on valinnan vaikeus ja oma, varsin haastava vaatimustasoni seuran suhteen. "Jokainen on seksikäs omalla tavallaan" on mielestäni täysin totta. Kukaan vain ei ole seksikäs tavoilla, jotka miellyttävät kaikkia.

[Bakemono]

Ei löydy, enkä usko että ehkä edes löytyy. Ehkä jos asustaisi etelämmässä, mutta Savon perukoilla subin löytäminnen tuntuu olevan vaekeaa. Riippumata sukupuolesta. HMMM (fatalaistinen realismi tuntuu realistiselta)

[Chmlnidae]

Joskus harvoin seura on löytänyt minut. En tiedä ovatko etsineet ja mitä. Oisko vaan eksyneet...

Siis niin repesin. Just, tismalleen näin. Tiedän tosin tarkkaan mitä haluan. Harvempi osuu siihen sihtiin. Mut joskus joku.

[Snadistisadisti]

Ei löydy, enkä usko että ehkä edes löytyy. Ehkä jos asustaisi etelämmässä, mutta Savon perukoilla subin löytäminnen tuntuu olevan vaekeaa. Riippumata sukupuolesta. HMMM (fatalaistinen realismi tuntuu realistiselta)

Älä veikkonen vaivu tappiomielialan valtaan. Fiksua Dominoivaa tullaan tapaamaan kauempaakin. Käytännön järjestelyt vaativat tietenkin aikaa ja panostusta, mutta jos motivaatio on kohdallaan, saa asiat kyllä rullaamaan.

Tsemppiä vain etsintään, kyllä se ennen pitkää tuottaa tulosta!

[eppkp]

Tuntuu, että löytyy paremmin silloin kun ei etsi aktiivisesti. Toki ilmoitukset on auttanut. Mun ilmoituksiin on vastattu ja mä oon vastannut muiden ilmoituksiin.
Chat ja miitit ovat hyviä paikkoja tutustua ihmisiin ja molemmista on mahdollista löytää seuraa. Piiskaa haluavia naisia tuntuu olevan vaikka kuinka paljon. Suurin ongelma on yleensä välimatka. Piiskaa antavia naisia on vaikeampi löytää, mutta kyllä niitäkin on.

[Perhonen89]

Olen ainakin minä ollut huomaavinani usein tuon ihan saman jutun. Kun olen etsinyt seuraa, niin kovin hiljaista on. Sitten kun en etsi seuraa, niin olen saanut useamman yhteydenoton. En tiedä johtuuko tuo sitten siitä, että henkilöä on helpompi lähestyä, jos hänellä ei ole mitään voimassaolevaa hakujuttua ihannekumppanin määritelmineen. Mutta paljon on asioissa osuutta myös tuurilla. Samanhenkisten pitää olla liikkeellä samaan aikaan.

Musta tuntuu, että silloin jos ns etsii kunnolla, on ehkä helpompi olla liikkeellä pitkän vaatimuslistan kanssa kumppanin suhteen. Sit kun ei varsinaisesti etsi mitään, niin ehkä vähän luopuu niistä vaatimuksista, jolloin on ehkä avarakatseisempi seuran suhteen?

[Knknti]

Niin. Oikeastaan sehän on ihan luonnollista, että jos on tosissaan etsimässä jotain, niin on tehnyt myös itselleen selväksi mitä haluaa. Mutta se on myös tuurista kiinni, sattuuko haluamaansa löytämään.

Vaikka onkin etsimässä jotain tiettyä, niin ei kannata jäädä odottelemaan sen ilmestymistä. Kannattaa elää se odotusaikakin täysillä. Silloin odotusaika ei tunnu niin pitkältä, ja toisaalta jos sitä unelmakumppania ei tulisikaan koskaan löytämään, niin voisi sanoa silti eläneensä ihan mukavasti.

[hermit]

Tilastoa; Noin joka 700:s vastaantulija on mahdollisesti kinky. Ja jokaista kinkyä kohti on noin 42 neliökilometriä Suomenmaata.
Jos ei aktiivisesti etsi, niin todennäköisyys törmätä noin muutenvaan on häviävän pieni. Tietenkin on mahdollisuus yrittää "käännyttää" jotain tuntemaansa henkilöä, mutta riskinsähän siinäkin on .