Pilaako rakastuminen D/s-suhteen?

[Punisher]

niin kertakäyttöihmisiä ja irtosessiosuhteita metsästäville voi kenties olla pienoinen yllätys miten syviä tunteita  D/s suhteeseen voi syntyä molempien osapuolten rakastumisen myötä...

[SaRu]

Riippuu mitkä on suhteen tavoitteet.
Jos on tarkoitus kevyellä pohjalla vain sessioida, niin uskoisin, että rakastuminen, etenkin yksipuolinen, tuo siihen ikävää painolastia.
Jos on ajatuksena edetä syvään suhteeseen, rakastuminen tuskin pilaa sitä. Subina itse koen, että on helpompi antautua ja uppoutua ja ylittää omia mukavuusrajoja, kun mukana on muitakin tunteita kuin kunnioitus ja luottamus ja arvostus toista kohtaan.
Mutta mä pyrinkin pitämään rakkauteni pyyteettömänä, en odota toiselta vastarakkautta vaan sitä, että se hyväksyy minun tunteeni eikä ahdistu niiden olemassaolosta.

Aikahan sen lopulta näyttää, mikä tämän suhteen pilaa..

[DomLS]

Satunnaisissa sessioissa rakastuminen on voinut muuttaa dynamiikan sellaiseksi että homma ei toimi. Itse olen poly/avoimessa suhteessa subini kanssa ja tässsä suhteessa rakkaus ei ole tullut seksin ja suhteen dynamiikan eteen. Yksi iso syy on  se että itselläni ja partnerillani on hyvin selkeä kyky erottaaa seksi rakkaudesta

[Ninni]

Voi pilata. Ainakin jos se rakastumaan mennyt osapuoli ei saa pidettyä tunteitaan taskussa.

[kitten]

Voi pilata. Ainakin jos se rakastumaan mennyt osapuoli ei saa pidettyä tunteitaan taskussa.

Tämäpä. Voi hyvinkin pilata, jos tunne ei ole molemminpuolinen.

Noin muuten ajattelisin, että syvä tunneyhteys ja turvallinen tunneilmapiiri vain parantavat ihan kaikkea.

[Nanolia]

En usko, että pystyisin itse pitkällä tähtäimellä D/s-suhteeseen ilman romanttisia tunteita ja rakkautta. Enkä edes halua itseäni sellaiseen kuvioon laittaa, sillä tiedän ettei se minulle sopisi kuin vain hetkellisesti. Yksittäiset, harvoin tapahtuvat sessioinnit silloin tällöin ovat eri asioita, eivätkä ne vaadi sen kummempia tunteita välttämättä, mutta jos aikomuksena on rakentaa säännöllinen suhde jossa on aktiivista valtadynamiikkaa, niin tarvitsen ainakin itse silloin täysin eri asioita kuin jossakin kasuaalissa fwb-asetelmassa.

D/s-suhteessa koen olevani paljon haavoittuvaisempi ja herkemmässä asemassa alistuvana osapuolena. D-ihmisen toiminta vaikuttaa minuun suuresti ja tarvitsen paljon turvaa sekä välittämistä. Samalla olen itse valmis antamaan itsestäni paljon, laittamaan itseni likoon ja näyttämään herkimmät ja arimmat puolet itsestäni toiselle. En piilottele tai peittele, vaan olen hyvin raaka ja autenttinen versio itsestäni niin monipuolisella tavalla, että sitä vain harva ihminen pääsee koskaan näkemään. Alistuminen ei ole minulle vain fyysistä, vaan se on ennen kaikkea henkinen prosessi. D/s-asetelma vaikuttaa syvästi omaan psyykkeeseeni, ja se on mielestäni ehkä juurikin se paras osuus - niin kauan kun suhteessa omat tarpeet tulevat täytetyksi ja siinä on hyvä sekä turvallinen olla.

Koen että rakkaus vain syventää D/s-suhdetta, enkä itse ainakaan haluaisi rakkaudetonta valtasuhdetta. Vahva tunneyhteys maksimoi dynamiikasta irtisaadun nautinnon noin satakertaisesti. Mutta ymmärrän hyvin että jotkut haluavat pitää rakkauden ja valtasuhteet toisistaan erillään. Loppujen lopuksi kysehän on siitä, mikä kenellekin henkilökohtaisesti sopii ja tuntuu hyvältä.

[Neititakkutukka]

Kiitos Nanolia kirjoituksestasi! Olen hyvin pitkälti samaa mieltä ja koen välillä olevani tässä joukossa outolintu, koska en voi kuvitella D/s-suhdetta ilman syvää välittämistä ja rakkautta. Alistuminen on nimenomaan psyykkisesti niin voimakas kokemus ja niin suuri luottavainen hyppäys D-henkilön varaan, että kaltaiseni naisen on vaikea puhua samassa yhteydessä leikistä ja harrastaa ns. kasuaalisti, mitä kuitenkin usein toivotaan. Kykenemättömyys siihen tekee oman seksuaalisuuden toteuttamisen välillä vaikeaksi ja saa tuntemaan ulkopuolisuutta. Toisaalta on upeaa saada tuntea itsensä jo niin hyvin, että tietää mitä tarvitsee ja uskaltaa elää sen mukaisesti. Meitä on moneen lähtöön, elämäntilanteet ovat moninaisia ja myös koetut kokemukset muovaavat sitä, mitä olemme tässä ja nyt.

[Nanolia]

Kiitos Nanolia kirjoituksestasi! Olen hyvin pitkälti samaa mieltä ja koen välillä olevani tässä joukossa outolintu, koska en voi kuvitella D/s-suhdetta ilman syvää välittämistä ja rakkautta. Alistuminen on nimenomaan psyykkisesti niin voimakas kokemus ja niin suuri luottavainen hyppäys D-henkilön varaan, että kaltaiseni naisen on vaikea puhua samassa yhteydessä leikistä ja harrastaa ns. kasuaalisti, mitä kuitenkin usein toivotaan. Kykenemättömyys siihen tekee oman seksuaalisuuden toteuttamisen välillä vaikeaksi ja saa tuntemaan ulkopuolisuutta. Toisaalta on upeaa saada tuntea itsensä jo niin hyvin, että tietää mitä tarvitsee ja uskaltaa elää sen mukaisesti. Meitä on moneen lähtöön, elämäntilanteet ovat moninaisia ja myös koetut kokemukset muovaavat sitä, mitä olemme tässä ja nyt.

Ymmärrän hyvin ja samaistun kirjoitukseesi monelta osin!

Mielestäni syvintä rikkautta on juurikin se, että tuntee itsensä, tietää mitä tarvitsee ja menee rohkeasti niitä asioita kohti, välittämättä siitä mitä muut tekevät. Ryhmäpaine on todellinen ilmiö, joten tärkeää onkin pystyä kuuntelemaan itseään eikä taipua vain muiden mukana "koska ne muutkin". Itseään varten täällä loppujen lopuksi eletään, elämän kuuluu olla mielekästä elämäsi tärkeimmälle ihmiselle: eli itsellesi. Haitallisempana näen sen, että väkisin pakottaisi itsensä johonkin muottiin, mikä ei yksinkertaisesti toimi tai tunnu hyvältä.

[jussi4999]

Molemmin puoleinen rakastuminen sekä D/S suhde voi olla mitä mahtavinta kaikissa eri muodoissa.
En kumminkaan tarkoita että sen roolin vetäminen tarttee olla 24/7 Suhde kun ottaa roolin päälle siitä muodostuu jotain hyvin herkkää sekä intiimiä eri muodoissa.Kaikillahan on kumminkin omat mieltymykset ja halut jos kummankin toiveita toteuttaa sehän on kaikkein upeinta mitä voi olla.

[Janetar]

Rakastuminen pilaa D/s-suhteen, jos rakastuminen on yksipuolista. Siinä rakastunut todennäköisesti saa jossain vaiheessa siipeensä ja pahoittaa mielensä, kun intressit eivät kohtaa.
Rakastumisen ollessa molemminpuolista aiemmin luodut pelisäännöt päivittyvät uuteen muotoon ja suhde saa kasvupohjaa syvemmille sfääreille.
Kaikkinensa avoin ja rohkea itsereflektio on tärkeää, joskaan aina se ei ole helppoa.

[Vimpula]

Koen että rakkaus vain syventää D/s-suhdetta, enkä itse ainakaan haluaisi rakkaudetonta valtasuhdetta. Vahva tunneyhteys maksimoi dynamiikasta irtisaadun nautinnon noin satakertaisesti. Mutta ymmärrän hyvin että jotkut haluavat pitää rakkauden ja valtasuhteet toisistaan erillään. Loppujen lopuksi kysehän on siitä, mikä kenellekin henkilökohtaisesti sopii ja tuntuu hyvältä.

Erinomaisesti kirjoitettu Nanolialta!

Koen itse samoin. Kuinka voikaan heittäytyä täysillä toisen varaan, kun tietää olevansa turvassa ja rakastettu. Itse saan tästä asetelmasta valtavasti enemmän kuin pelkästä sessioinnista. Voin antaa itseni ihan kokonaan ja tiedän toisen saavan minusta muutakin kuin pelkän kivan session. Mukana on rakkauden ansiosta paljon epäitsekkyyttä, aitoa hyväksyntää ja yhdessätekemisen meininkiä Eikä tarvitse jarrutella.

[annavariations]

Ketjun aloitusviestissä pohdittiin nimenomaan molemminpuolisen rakastumisen haittavaikutuksia D/s-suhteelle ja myöhemmässä keskustelussa ollaan seilattu kaikenlaisilla vesillä.

Oon miettinyt tätä aihetta tosi paljon lähiaikoina ja todennut, että suhteen ja tunteiden molemminpuolinen syveneminen tekee D/s-suhteelle ainakin omasta näkökulmastani ja omien kokemusteni perusteella pelkkää hyvää. Vankka luottamus ja voimakkaat tunteet jollain tavalla kirkastavat rooleja ja ainakin toivon, ettei rakastuminen pilaa sitä. Vaikea uskoa, että pilaisi.

Voi toki olla, että jos D/s-suhteeseen aletaan rakentaa samojen ihmisten välille myös muita rooleja - seurustelukumppani, avopuoliso, aviopuoliso, yhteisvanhempi - saattaa se vaikuttaa D/s-dynamiikkaankin. Uskon syyn olevan sama, kuin arjen mahdollisilla vaikutuksilla pari- ja/tai seksisuhteisiin yleensäkin.

Mä en kuitenkaan näe, että esimerkiksi nykyisessä D/s-suhteessani (molemminpuolisella) rakastumisella olisi negatiivisia vaikutuksia meidän väliseen dynamiikkaan. Hankalana en ainakaan ajatuksen tasolla koe myöskään sitä, että subini rakastuisi muhun yksipuolisesti (hirvittävä huomionarkkari kun olen). Kieltämättä kiusalliselta tuntuisi kyllä ajatus siitä, että mä rakastuisin subiini yksipuolisesti. Sen voisin kuvitella pilaavan D/s-suhteen.

[Tyttöpoika30]

suhteen ja tunteiden molemminpuolinen syveneminen tekee D/s-suhteelle ainakin omasta näkökulmastani ja omien kokemusteni perusteella pelkkää hyvää.

Mä yhdyn tähän. Musta D/S suhde on ikäänkuin syvällinen ystävyyssuhde. Hyvä ja tiivis D/S suhde perustuu luottamukseen enkä itse näe, että molempien osapuolten (tai pelkästään toisen) välttämättä pilaa sitä. Dynamiikkaa se varmasti muuttaa jollain tasolla, mutta onko se välttämättä huonoa?