Salapiiskattavaa

[Kolumnisti]

Salapiiskattavaa

"Mä oon naimisissa. Vaimo liian vanilja, liitto käy viimeisiään. Haluttais kokeilla jotakin tällästä. Mä haluun piiskata sua, emmä koskaan oo sitä tehnyt, mutta luulen, että oon hyvä siinä. Ootko aamupäivisin kotona, mulle kävis aina silloin. Viikonloppuisin mä oon parheen kanssa, niin ja illat myös.  Salaista seuraa haen, luottamus taattu. Joo, on mulla lapsia. Ei mua kiinnosta kinkyskene, en oo koskaan käynyt missään mutta ei ne jutut oo mua varten. Onx sulla välineitä? Millasia? Mä haluan panna sua sitten tissien väliin, pilluun ja perseeseen. Sitte laueta sun suuhun. Kusemistakin sun päälle vois kokeilla, mitä sä siitä tykkäät? Mitä sä sitte haluisit mun kanssa tehdä? Kirjota mulle jotain. Mulla stondaa jo nyt, ku mä vaan aattelenkin sitä, mitä me sit tehtäis ku nähään."

Seuranhakuni on Iskurissa ja tässä tiivistettynä monien miesten vastaukset, samaa kaavaa noudattavat. Ilmoituksessani lukee, että oletan sinun olevan vapaa ja asut pk-seudulla. Sitten minä saan vastuksia Reiskalta Seinäjoen lähettyviltä. Latelta Turun suunnalta. Jarskalta jostakin Helsingin ja Oulun välimaastosta. Sitten monilta sellaisilta, jotka asuvat niin salaisessa maastossa, että edes sitä ilmansuuntaa eivät tohdi ilmoittaa. Niitä kuuluisia Salaisia Agentteja, salaisissa työtehtävissä vaimoltaan salassa.

Usein, liian usein, nämä Kaiken Kokeneet Masterit, maailman Dominoivimmat ja Sadistisimmat miehet, jokaisen sub- ja masokistinaisen UnelmaUroot ovat myös tiiviisti varattuja. Pitäisi siis heittäytyä, ei salarakkaaksi vaan salapiiskattavaksi. Siinähän nuo miehet himoissaan ja haluissaan unohtavat vaimonsa ja lastensa olemassaolon, asuntolainansa, kesämökkinsä, farmari Volvonsa ja sen kultaisennoutajansa. Panemaan, piiskaamaan, sitomaan, alistamaan, nöyryyttämään pitäisi  päästä, vaikka hallussa olisi tältä listalta jotenkin vain tuo listan ensimmäinen tekeminen ja sekin hiukan huitaisten sinnepäin. Sisään, ulos, sisään, laukeaminen, ravistus, housut jalkaan, kiitos ja näkemiin ja sitten ääntäkin nopeampi katoaminen noutamaan sitä vaimoa kampaajalta, lapsia harrastuksista tai kotiin niitä räystäitä talven jäljiltä kesäkuntoon nikkaroimaan.

Minusta ei ole kenenkään salapiiskattavaksi, tässä iässä ei enää jaksa. En oikein taivu sellaiseen, jos nyt taivun ylipäätään mihinkään muuhunkaan. Jokainen meistä tekee omat ratkaisunsa ja valintansa ja elää niiden kanssa. Joillakin omatunto soimaa, jollakin ei ja se omatunnon ääni kuuluu vain sen kuulijalle, itselle. On eri asia, jos eletään ns. avoimessa liitossa ja kaikki osapuolet tietävät, että missä mennään. Kokisin nöyryyttäväksi olla jonkun salapiiskattava, se jonka luokse tullaan varovasti siten, että kukaan ei näe, ei kuule ja jonka kanssa ei ehkä koskaan ole mitään muuta kuin se, mitä neljän seinän sisällä tapahtuu. Minä olen ollut salapiiskattava eikä se sitten enää jossakin vaiheessa oikein mitään antanut. Jäi vain ontot kuoret ja kaipaus siitä, mitä olisi voinut olla, jos kumpikin olisi ollut vapaa. Vapaana ihmisenä haluan itselleni enemmän kuin satunnaisia, varastettuja hetkiä harvakseltaan. Joku toinen haluaa toisin, ja se hänelle suotakoon. Me kaikki teemme valintoja, joku valitsee eri tavalla kuin joku toinen ja niinhän sen kuuluukin mennä. Elämä on valintoja.

En ole mikään tuomiopäivänpasuuna. Ei ole minun tehtäväni arvostella toisten tekemisiä, mutta jos minä haen vapaata seuraa ja jos sinä haet vapaata seuraa, niin on eriskummallista, että sitten ne varatut reiskat ja latet ja jarskat kumminkin vastaavat ja vielä ihmettelevät kun ei sitten sitä toista kiinnosta. Lukekaa hyvät ihmiset ne ilmoitukset tarkoin, mihin vastaatte ja kunniottakaa ilmoituksen jättäneen ihmisen tekstiä ja niitä toiveita siinä. Jos siellä lukee, että ei kiitos varattuja, niin kyllä se sitä sitten tarkoittaa. Ei se mihinkään muutu, vaikka olisi kuinka Suuri ja Mahtava Kurittaja, Mastereiden ranking-listalla viiden parhaan joukossa. Ei tarkoittaa ei.

Ai niin, sekin vielä, että Rovaniemi ei ole pk-seutua. Ei ole vaikka miten koettaisi sitä tänne sovitella. Kun ei mahdu kartalle, niin ei mahdu. Pk-seutu on täynnä kaupunkeja ja kuntia, niin ei löydy Rovaniemelle enää tilaa. Myös Vaasa ja Seinäjoki ja Kajaani joutunevat ainakin toistaiseksi pysymään maantieteeellisesti siellä, missä ne tälläkin hetkellä ovat. Ei löydy niillekään paikkaa pk-seudulta, ei edes lähiön statuksen vertaa. Ahdasta on, vaikka rakentamatonta maata ja metsääkin täältä pk-seudulta löytyy.



Kirjoittaa Normandie, joka toivoo, että ihmiset lukevat ajatuksella niitä sauranhakuilmoituksia

[momoi36]

 

[Maaria]

Miten minulle tulee paha mieli. Jos siis seuranhakuvastaukset usein ovat fantasioita, joita tekisi mieli toteuttaa, mutta sitä varten on etsittävä salaihminen. Ajatelkaa. Kaikki muu kohdillaan, mutta seksiä ei saa. Ja nähtävästi seuranhakuilmoituksiin vastaaminenkaan ei tuota tulosta. Miten hienosti olisikaan asiat, kun ne salaehdotukset voisikin olla julkilausuttuja ja ihan siellä omassa kotopuolessa. Kuin mulla nyt mitään salasuhteita tai polyviritelmiä vastaan olisi vaan harmittaa ihan pirusti, että ihmiset kai sitten elävät sellaisissa parisuhteissa, missä seksielämän toiveet eivät kohtaa tavalla tai toisella. Vai etsisikö sitä salassa jotain joltain toiselta, jos saman saisi ilman salailua omassa kammarissa ja oman puolison kanssa. Harmillista.

[Alexios]

Hyvä kirjoitus!

[Mr Birch]

Normandie laittoi asiat halki, poikki ja pinoon. Taitaa vaan olla niin, ettei tuo tietty laji yksinkertaisesti opi lukemaan, ei ilmoituksia eikä tilanteita. Pohjimmiltaan kyseessä on laadullisesti sama porukka, jonka Himos-käyttäytymistä taannoin toisaalla ruodittiin.

Oman tarpeen yksipuolinen tuuppaus ja tuuttaus ohittaa sekä vastaanottajan yksilönä, viestintätilanteen että siinä vaikuttavat laajemmat kulttuuriset rakenteet. Jää vaan miettimään, ovatko näin toimivat tottuneet muillakin elämänalueilla siihen, että itsepintaisuus ja kovakorvaisuus tuottavat lopulta aina tulosta? Vastapuolen tunteet ja kulttuuritekijät ovat pelkkä hidaste.

Toimintamalli on luultavasti ikivanha, kirjallisessa muodossa sitä lienee esiintynyt yhtä kauan kuin ihmissuhteita on ilmoitusten avulla rakennettu. Suomesta se tunnetaan sota-ajan kirjeenvaihdoista ja BDSM-puolelta samaa ilmiötä pohti kirjassaan myös Outi Alanne.

[Nick]

Sivullisille saarnaaminen onkin oiva älyllinen ratkaisu.

[ice_cube]

 
T. Salapiiskausta kaksi (sen ensimmäisen ja viimeisen) kertaa kokeilleena.

[Ansku]

Mukavaa, että tästä puhutaan. Ehkä se pienentää ongelmaa, ehkä ei. Ainakin minulle tuli lohdullinen fiilis siitä, että en ole yksin turhautumassa asian kanssa.

[mauje]

No, kyllähän noita ilmoja tulee lueskeltua...ja jopa yritän ihan ajatellakin, tässä tosin joudun pelaamaan sillä kädellä mikä on jaettu. Tähän asti olenkin jättänyt vastaamatta ja teen parhaani etten vastaisi ihan lähitulevaisuudessakaan edes niihin "melkein" natsaaviin Päästään kaikki helpommalla, toivon Niin, siellä on aina jokin sellainen asia mainittu minkä tulkitsen niin että en ole kohderyhmää...olishan se kiva jos joku päivä törmäisi ilmoon missä olisikin toisin. Ehkä se sitten vaikuttaisi silmissäni epätodelliselta ja jättäisin vastaamatta silloinkin

[telle]

Totta kyllä, mutta toisaalta kautta aikojen on tässä scenessä ollut hyvinkin pitkiä ja osallisilleen sopivia tuon tyyppisiä suhteita. Kieltämättä sisälukutaito olisi suotavaa varsinkin deitti-ilmoon vastatessa, mutta toisaalta rohkeus ylipäätään vastata kenellekkään tai ottaa muuten yhteyttä näyttää olevan naimisissa vähintäänkin jo olleiden yksinoikeus 

[Raippa]

Meinasin lukea "ajatuksella" kerrankin jotain, mutta enpäs löytänyt koko ilmoitusta. Ihan vieras paikkakin ja pika selauksella ihan "perseestä" koko hakukone kun sieltä ei löydy hakukoneella sanalla "piiska" vaikka ettis viiden sadan kilometrin säteellä. Turhaa ajankulua koko touhu. "Paljon porua, vähän villoja" Että se niistä Seinäjoen lähistön mastereista, puhumattakaan Helsingistä kohteena. Vittu...

[Runkkaritar]

Hyvä kirjoitus.
Mä olen pohtinu näissä tapauksissa asian myös niin. Että kuinka mä voisin luottaa itseni sidottavaksi ja/tai piiskattavaksi tapaukselle, joka ei ole luotettava siellä kotonakaan, rakkaimmalleen? Mikä tekisi minusta niin erityisen, outona ja uutena ihmisenä, että mulle voisi olla avoin, rehellinen ja luotettava?

[Raippa]

Ootko ihan varma että se on enää se rakkain. Jos se olis niin, tuskin mitään muuta tarvitsisi etsiä.

[Lady Whip]

Että kuinka mä voisin luottaa itseni sidottavaksi ja/tai piiskattavaksi tapaukselle, joka ei ole luotettava siellä kotonakaan, rakkaimmalleen? Mikä tekisi minusta niin erityisen, outona ja uutena ihmisenä, että mulle voisi olla avoin, rehellinen ja luotettava?

Elää voi monella tasolla. Olla luotettava rakastava aviopuoliso joka rakentaa kestävää suhdetta. Ja se toinen puoli ihmisestä salarakkaana salasuhteessa joka osaa nauttia pienistä hetkistä vain ne muutamat tunnit.

Joskus voi olla niinkin, jaksaakseen olla se hyvä aviopuoliso, hyvä isä tai hyvä äiti, tarvitsee välillä omat hetket jolloin lähtee ja tekee salassa sen mitä tarvitsee.

Joillekin kaksoiselämä on jaksamisen ja jatkuvuuden ehto. Joku toinen taas ei voi ajatellakaan sitä vaihtoehtoa, ei missään roolissa ei kenenkään kanssa.

[Flikk]

Olinkin kirjoittamassa tähän pidempääkin vastausta, mutta Lady Whip kyllä tiivisti mietteeni paljon paremmin, kiitos