Baarin kannatusmaksut
Tietenkin molempia. Jäätelöä se on vaniljakin, vaikkei aina jaksa samaa makua kun olemassa on muitakin. Mutta onhan se trendikästä huokailla kuinka vaniljasta ei saa mitään. Minäkään en osaa kuvitella saavani mitään, jos harrastan mitä tahansa seksuaalista toimintaa itselleni merkityksettömän henkilön kanssa. Merkityksellisen henkilön kanssa, sopivalla tunnecocktaililla on kiva harrastella kumpaa vaan, sekaisin, eri aikaan, yhtä aikaa, erikseen. Ja niitä merkityksellisiä henkilöitä voi olla olemassa useampia yhtä aikaa samassa maailmankaikkeudessa.
Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, miksi pitäisi jättää steariinit pois vain siksi, että olihan se polttomerkkaus aika intensiivinen juttu. Piiskauskin on hauskaa myös siten, että saman voi ottaa uusiksi aamulla, ja sitten taas illalla, jne. Olisi kiva osata kauniita sidontoja, mutta laiskana olen opetellut naruilla vain tapoja laittaa kiinni niin, että pysyy, ja totta, useinkin huomaa, että tulipa taas blokattua osa toiminnasta huonosti suunnitelluilla kiinnityksillä.
Mikäköhän olikaan taas blondin pointti. Kai se, että joskus vähemmän on enemmän ja asioita tapahtuu myös pään sisällä, onneksi. Ja että niitä keskivertopervoja kuvia missä vaan vähän vihjaillaan kauheilla asioilla voi kernaasti laittaa muiden iloksi, jos tulee sellaisia otettua. Minäkin katselen sellaisia mielelläni, ihan huutamatta verta kentälle. Yleensä vain kameraa ei ole paikalla silloin kun yön pedot leikkivät, muistot ovat kirjoitettuina liian intiimejä, ja/tai pelätään, että jakaminen muutenkin särkee lumouksen, myös tarinan tai onnen jakaminen.
Vir, kainalossa nukkuja, joka toisen jouduttua heräämään aikaisemmin jatkaa uniaan siinä toiselta jääneessä vähän hikisessä lämpimässä kuopassa...
Voisiko olla niin, että ne ketkä ovat Hc:n, kaikenlaisen extremen ja kivun tuottamisen sekä saamisen ystäviä, ne ovat myös rohkeampia tuomaan kuvina ja kertomuksina kokemuksensa esille eri foorumeilla. Siksi näitä näkyy enemmän kuin pehmopuolta.
Muuten usein näissä ketjuissa syntyvä riidanhakuisuus, sillekin löytyi eräänlainen selitys:Sigmund Freud kehitti teorian, jonka mukaan ihmiselläkin on vietinomainen tarve tuhota. Hän ajatteli aggressiota energiana, joka kasautuu vahingollisesti elimistöön, jos sitä ei pura. Samasta syystä sen purkaminen olisi nautinnollista.
Lainaus käyttäjältä: Lady Whip - 13.12.2011, 14:54Muuten usein näissä ketjuissa syntyvä riidanhakuisuus, sillekin löytyi eräänlainen selitys:Sigmund Freud kehitti teorian, jonka mukaan ihmiselläkin on vietinomainen tarve tuhota. Hän ajatteli aggressiota energiana, joka kasautuu vahingollisesti elimistöön, jos sitä ei pura. Samasta syystä sen purkaminen olisi nautinnollista.Tätä en allekirjoita. Aggressiot voinee purkaa muutenkin kuin riidanhakuisesti nettifoorumeilla (esim. kamppailulajeissa, kuntosalilla, ruumiillisessa työssä tms), mikä ainakin oman kokemuksen perusteella on huomattavasti antoisampaa.
*huokaus* no tietenkin näin, anteeksi vajavainen tapani kirjoittaa. Mihin kohtaa olisi pitänyt laittaa sanat: ...koskien joitakin henkilöitä.Wikipedia:"Freudin käsitys aggressiosta ei kuitenkaan ole ongelmaton. Aggression purku (esim. tappelu tai väkivaltapeli) ei vähennä aggressiota, vaan voi lisätä aggressiivisuutta.Aggression purkamisen korvaaminen fyysisellä ponnistelulla, tarjoaa uuden näkökulman. Vihaa voi ilmaista, mutta toisen vahingoittaminen ei ole hyväksyttävää aggression purkua."Kinky toimii joillekin agressioiden purkupaikkana ja tämäkin ehkä määrittelee sen, kuinka rajua tai kesyä itse toiminta on. Riippuen henkilön agression tasosta ja tarpeesta purkaa jännite.
Mutta kun eksyy kinkysivustoille, monta kertaa tuntuu, että saa märkää rättiä naamalleen: tämä ei ainakaan ole minua varten. Toiminta on usein niin extremeä, että se saattaa jopa aiheuttaa huonon olon, muutoin se ehkä saa vain ajattelemaan, että moista ei itse tahtoisi välttämättä kokeilla, eikä synnykään tunnetta, että "hei, mä haluan kanssa kokea tuon!"
Lainaus käyttäjältä: Verna - 12.12.2011, 19:40Mutta kun eksyy kinkysivustoille, monta kertaa tuntuu, että saa märkää rättiä naamalleen: tämä ei ainakaan ole minua varten. Toiminta on usein niin extremeä, että se saattaa jopa aiheuttaa huonon olon, muutoin se ehkä saa vain ajattelemaan, että moista ei itse tahtoisi välttämättä kokeilla, eikä synnykään tunnetta, että "hei, mä haluan kanssa kokea tuon!"Minäkään en ymmärrä sinimustaksi tai verille piiskattuja takamuksia, mutta en olekaan kovin kummoinen masokisti. Olen ennen kaikkea fettari joka pitää myös verbaalisesta ja fyysisestä nöyryyttämisestä, mutta kivusta en juurikaan nauti. Arkena yleensä harrastetaan vaniljaa ja viikonloppuisin ja "erikoisiltoina" kinkyilyä. En jaksa miettiä näitä juttuja kovin syvällisesti, teen vain sitä mikä tuntuu hyvälle.
Enkö minä siis osaa etsiä, vai eikö ole olemassakaan mitään välimuotoa vaniljan ja extremekinkyn välillä? On täällä välimaastossa oltava muitakin kuin minä, en minäkään nyt niin kummallinen ole. Jossain vaiheessa löytyi esim. bondageaiheisia sivustoja, joissa oli varsin hienovaraisia lisävihjeitä muusta actionista, kun taas nyt löytyy 145679876588564 sivua linkkejä, joiden takaa ilmaantuu kuvia sinipunaisiksi rusikoiduista neitokaisista, joilla on kolme kundia nuolettamassa vehkeitään samalla kun 8 muuta yrittävät ängetä alaosaston kimppuun. Sähköjohtoa, puolen kilon painoja nipistimissä ja muuta sälää on niin, ettei sensuellista ole puhettakaan.
Aggression purkamisen korvaaminen fyysisellä ponnistelulla, tarjoaa uuden näkökulman. Vihaa voi ilmaista, mutta toisen vahingoittaminen ei ole hyväksyttävää aggression purkua."Kinky toimii joillekin agressioiden purkupaikkana ja tämäkin ehkä määrittelee sen, kuinka rajua tai kesyä itse toiminta on. Riippuen henkilön agression tasosta ja tarpeesta purkaa jännite.
Kirjoittaja
Aihe: Kinkyä vai vaniljaa? (Luettu 31430 kertaa)
