Karhujahdissa Reisijärvellä on ns. rekilaulujen tiettyyn alaperinteeseen kuuluva myyttis-eroottis-valistuksellinen kansanlaulu. Sen on levyttänyt ainakin
Veikko Lavi vuonna 1972. Kappale kuuluu Fazer musiikin 20 suosikkia -sarjan kokoelmaan
Isojen poikien lauluja. 1940-luvulla syntynyt naispuolinen informanttini kertoi oppineensa laulun osana fuksikasvatustaan Helsingin yliopiston osakuntailloissa 1960-luvun puolivälissä.
Säkeistössä I esitellään myytti: seksiaktiin suostuva hahmo salaperäisessä paikassa. Lupaus toistuu kertosäkeessä.
Hei, lähtääs poijat karhujahtiin Reisijärven rantaan.
Hei hippalakippala hyssyntyssyn, Reisijärven rantaan.
Siellä se karhu asustaa ja ampua se antaa.
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Säkeistössä II myytti tarkentuu, samalla kun esitellään aktiin liittyvä vaara ja tekniikka.
Karhun suu on karvainen, mutt' pyssymies ei pelkää.
Hippulakippula hyssyntyssyn - pyssymies ei pelkää.
Piipun se työntää karhun suuhun ja haulipussit selkään.
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Säkeistössä III lupaus joutuu koetukselle ja akti päätyy kilpailun aiheuttamaan impotenssiin. Kilpailija on aktin suorittajaan nähden tilapäinen toimija ("käypäläinen") ja hänen tapansa ovat karkeat.
Eikä se pyssy lauennut, sillä karhun suu ol' märkä.
Hippulakippula hyssyntyssyn - karhun suu ol' märkä.
Siell’ oli käynyt käypäläinen ja hässinyt ku härkä.
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Säkeistö IV on eräänlainen valistava, maailmankuvaa avartava intermezzo, jossa on kaksiosainen sekä esittelevä että varoitteleva sanoma. Kysymykset varustusten koosta ja yhteensopivuudesta ovat ikiaikaisia.
Ja maass' on taivaan saranat ja perseessä kyrvän juuret.
Hippulakippula hyssyntyssyn - perseessä kyrvän juuret.
Reunasta vitut revitään, jos kyrvät on liian suuret.
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Säkeistössä V tapahtuu ensin etäännyttäminen, ennen kuin tullaan uskallettuun aiheeseen. Säkeistössä herättää huomiota sana
korvus, joka lienee tässä yhteydessä, dramaattisen jatkon huomioon ottaen, viittaus terskan muotoon ja kokoon. (Teknisessä kielessä korvus eli korvake on osa tai muoto, joka ulkonee esimerkiksi koneenosan rungosta.)
Ja korvessa karjui kontio ja kankaalla palokärki
Hippulakippula hyssyntyssyn - kankaalla palokärki.
Vanhan kansan korvuskyrpä se huoralta perseen särki.
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Säkeistö VI on kokonaisuudessaan metaforinen. Siihen liittyy eri yhteyksissä yleinen uskomus toisiaan karttavista ominaisuuksista, tässä tapauksessa ulkonäkö ja seksuaalinen aktiivisuus korreloivat negatiivisesti.
Toinen lampi on syvempi ja toinen matalampi.
Hippulakippula hyssyntyssyn - toinen matalampi.
Toinen likka on komeempi, vaan toinen antavampi.
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Säkeistö VII sijoittuu muista poikkeavaan miljööseen. Siinä perheenemäntä esittää miehelleen uskottomuussyytöksen ja vakuuttaa, ettei moinen kannata, jos mies vain huolehtii perinteiseen tapaan perheen toimeentulosta.
Nussia hässiä kuksia saat sinä kunhan vaan hommaat leivän.
Hippulakippula hyssyntyssyn - kunhan hommaat leivän.
Luuletko jumalauta huorilta saavasi paremman reiän?
Hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
1940-luvulla syntynyt, opiskelijana seksuaaliperinnettä kerännyt informanttini arvioi viimeisen säkeistön liittävän laulun hyvin vanhaan perinteeseen. Sekä tarkka ajoitus "vain kerran kesäkuussa" että myyttinen tarina luikertelevasta kullista saattavat viitata kesäisiin hedelmällisyysriitteihin.
Tää laulu silloin lauletaan vain kerran kesäkuussa,
hippulakippula hyssyntyssyn - kerran kesäkuussa.
Kun kulli se mennä luikertaa karvatuppo suussa,
hippulakippula hyssyntyssyn - antaa ampua.***
Reisijärvi nimenä voi assosioitua
Reisjärveen (järvi ja kunta Pohjois-Pohjanmaalla). Reisjärvi ei kuitenkaan liity reisiin vaan kotiseutuhistoriikin selityksen mukaan on peräisin seudun ensimmäisiin vakinaisiin asukkaisiin kuuluneen Pekka Heikinpoika Räisäsen nimestä esiintyen aluksi muodossa Räisjärvi. Varsinaista Reisijärveä ei Suomessa Järviwikin mukaan ole.
Rekilauluja ei välttämättä ole laulettu rekimatkoilla, vaan nimitys saattaa viitata viron väännöksenä (
regivärss, oikeastaan "rivilaulu") kalevalamittaiseen lauluun. Taustalla voi edelleen olla keskialasaksan termi
Reihenlied tai
Reigenlied - tanssi- tai piirilaulu. (Honkala Toni 2003: Rekilaulun syntaksi: Suomen kansan sävelmiä -kokoelman rekilaulujen musiikki ja runomitta, Tampereen yliopisto, musiikintutkimuksen laitos, pro gradu s. 24, URL:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/90892/gradu00219.pdf?sequence=1)
Karhujahdissa Reisijärvellä (Veikko Lavi) Youtubessa URL:
https://www.youtube.com/watch?v=Oxts4SeOvv0&list=RDOxts4SeOvv0
