Kirjoittaja Aihe: Onko kinkyily kustannuskysymys?  (Luettu 2512 kertaa)

rosomenti

  • Vieras
Vs: Onko kinkyily kustannuskysymys?
« Vastaus #15 : 30.07.2020, 10:37 »
Nyt on todella hyvä avaus, kiitos :)

Oman kokemukseni mukaan oma kinkyni kärsi aikoinaan rahapulasta. Yksi mun juttuja on nimenomaan hyvälaatuiset nahkakahleet ja mulla kesti todella kauan saavuttaa sellainen taloudellinen asema, ettei tarvinnut leikkiä joillain rimpuloilla. Se teki elämästä jotenkin tuhnuisempaa ja sai kinkyn tuntumaan... no, jotenkin häpeällisemmältä ja vajaalta. Ei pystynyt rauhoittumaan ja nauttimaan niistä hetkistä kun piti aina "lisätä" tai kuvitella välineisiin jotain muuta kuin olemassa oleva tilanne. Nyt kun on jo iät ja ajat omistanut laadukkaat (pehmustetut) nahkakahleet ei enää koe näitä samanlaisia "halpuuden" kokemuksia silloinkaan kun hetkellisesti on ollut köyhempi eikä ole pystynyt ostamaan leluja vaikka mieli tekisi. Ainakin itselläni se, ettei ollut varaa edes perussettiin tuotti omaan itseen ja seksikumppaniin kohdistuvaa epämääräistä huonouden kokemista sekä vei pois läsnäoloa tilanteista.

Mä olen sinäänsä aika halpa sub koska en laadukkaiden kahleiden ja puhtaiden lakanoiden lisäksi välttämättä tarvitse mitään järisyttävää roinasetappia voidakseni heittäytyä, mutta nykyinen domini taas tykkää panostaa leluihin ja vermeisiin. Nyt kun olen tottunut tähän huomaan, että mun omakin maku on hieman muuttunut ja katselen aktiivisesti nettikauppojen tarjontaa. En vain itse enää - kun taustalla on tosiaan aika vähävaraista aikuisuutta reilu vuosikymmen - halua ostaa mitään sellaista, joka ei vaikuta laadukkaalta suoraa. Vähän tämä oma snbobbailu myös naurattaa jo itseäkin - onko aina pakko löytää kaupoista ne kolmensadan euron käsintehdyt nahka-asiat vai voisiko, edes joskus, innostua jostain muusta kuin customkädentaidoista?

Mitä tulee diy- puoleen niin nämä perinteiset nahka, lateksi ja kumi + metalliketjut/renkaat ovat sekä tarvikkeina tyyriitä että myös työvälineiltään vaativat aikamoista panostusta. Toki monissa kaupungeissa kirjastoilta löytyy kaikenlaisia työvälineitä, mutta esim. nahkan ompeluun vaaditaan senverran järeät koneet, että se usein jää aika pienen piirin harrastukseksi. Lisäksi taitojen puolella oppiminen saattaisi monesti tarvita ihan kädestäpitäen opastusta eikä noissa työväenopistoissa ainakaan jatkuvasti tunnu olevan diy-seksilelukursseja ;) Vaikka tässä vuosien varrella olen itsekin kaikenlaista askarrellut on sanottava, että aika moni vähän sinnepäin hutaistu askare ei ikävä kyllä ole saanut aikaisesksi minkäänlaista kiihottumista vaan lähinnä hysteeristä naurua. Toki muutama poikkeuskin on.

Kinkyily on kuitenkin sillälailla kustannuskysymys, että jos haluaa tutustua uusiin ihmisiin, heidän kanssaan yleensä tulee tehtyä jotain: käytyä kahvilla / syömässä jne. Jos ei pysty pelkkiin panotreffeihin - ja mä itse aika harvoin sitä olen tehnyt - vaan haluaa tutustua paremmin, se tutustuminen usein vaatii rahaa. Itse olen ollut tilanteessa, jossa en pystynyt edes kahvilla käymään rahatilanteen takia, joten ainakaan ihan heikoimmassa asemassa oleville kinky ei mielestäni ole samalla lailla tavoitettavissa. Toisaalta on paljon muitankin esteitä parisuhteilulle ja seksille eikä raha siellä mielestäni näyttele suurinta osaa. Mun parhaat suhteet on bongattu netistä ja kirjastosta, mutta toisaalta se vaatii myös kommunikaatiotaitoja ja kykyä "vaistota" ja johdatella keskustelua siihen suuntaan, että lintu-kala-akselin perusasiat saadaan käsiteltyä eikä vahingossa ajaudu vaniljasuhteisiin ;)


Mielenkiintoista keskustelua. Kiitos tästä kaikille osallistuneille.