Kirjoittaja Aihe: "Hyvä ero"  (Luettu 1589 kertaa)

Alistavaherra

  • Kymppikerho
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 80
  • Naturally D
  • Galleria
"Hyvä ero"
« : 11.09.2020, 13:16 »
Eroaikeet, eroaminen ja eron jälkeinen aika

Merkityksellisestä suhteesta pois lähteminen on aina yksilöllinen kokemus ja jokaisella on varmasti eri syitä lähteä/harkita lähtevänsä suhteesta. Suhde sinällään on voitu kokea huonoksi tai hyväksikin. Onko eroaminen koettu helpottavaksi/asioita vaikeuttavaksi ja miten eroa on tullut käsiteltyä - vai onko? Onko ex menneen talven lomia vai onko kyetty rakentamaan toimivaa suhdetta jälkikäteen?

Haluaisin kuulla ajatuksianne hyvästä erosta ja voiko erota "hyvin"? Niinkään syyttelyistä en ole kiinnostunut, ne kommentit voi suunnata toiseen yhteyteen.

Kinkykundi

Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #1 : 11.09.2020, 13:38 »
Hyvistä eroista on kuultu, mutta kukaan ei sellaista ole nähnyt.

Se miten ero ja sen jälkeinen  aika sujuu riippuu aika pitkälti siitä, että onko yhteisiä lapsia vai ei. Yleensä ne lapset pitävät vanhempiaan yhdessä siihen kunnes ovat täysi-ikäisiä, riippumatta siitä ovatko vanhemmat eronneet vaiko eivät.
Jos lapsia ei ole, on helppo kehottaa toista pitämään tunkkinsa, mutta lasten kanssa homma ei näin toimi - niiden asioista/takia/välityksellä pääsee vielä vuosikausia riitelemään ja oman lisähankaluutensa muodostavat vielä uudet kumppanit, jos siihen asti asiat ovatkin sujuneet jostain syystä hyvin.

Yleensä sitä eroa kannattaa kahdesti harkita ja muistaa, että puolet suhteen ongelmista ovat sinussa itsessäsi, mitkä seuraavat myös uuteen suhteeseen, ja uusi kumppani tuo puolestaan omat ongelmansa mukanaan.

Lilalight

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 131
  • Kiltti tyttö
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #2 : 11.09.2020, 13:44 »
Kommunikaatio.
Itse olen ajatellut, että ideaalisti pystyisi yhdessä käymään läpi suhdetta, keskustelemaan hyvistä jutuista, ja niistä mitkä meni pieleen, siitä miksi tultiin tähän päätökseen.

Mitä opittiin ja myöskin että molemmat saisi kuulla toisen näkökulmat asioista, jotka voi olla hyvinkin erilaisia.
Ja myös kiitos kaikesta ja  mikään ei vie kauniita muistoja pois. Sillä tavalla molemmat pääsis jatkamaan helpommin. Vaatii kyllä kypsyyttä ja itsehillintää, ehkä jopa sitä, että molemmat on eron kannalla. Tuo ei välttämättä toimi jos toinen haluaa erota ja toinen ei. Tai jos toinen ei halua käsitellä asiaa. Ikävää silloin tietty kun erot menee rumasti. On paljon helpompi molempien jatkaa matkaa ja vapautua toisesta, jos voi käydä niitä asioita yhdessä läpi ja sitten toivottaa hyvää jatkoa.

Eralumi

Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #3 : 11.09.2020, 13:50 »
Mulla on hyviä eroja takana. Yhden kanssa erottiin (Suhde kesti useamman vuoden, asuttiin yhdessä ja oli monogaminen) jo useampi vuosi sitten. Eroon liittyi mustasukkaisuus josta toinen ei vain päässyt yli. Tiesi sen olevan ihan turhaa, ei mistään mun käytöksestä kumpuava, vain edellisen suhteen traumoja. Käsiteltiin asiaa, käytiin terapiassa. Asia ei muuttunut. Todettiin että se tunne vaikeuttaa meidän molempien elämää niin paljon että on parempi erota. Meni muutama kuukausi että molemmat sai tahoillaan eron käsiteltyä ja alettiin olemaan uudestaan tekemisissä. Ollaan todella hyviä kavereita, voidaan puhua mistä vaan, voidaan käydä alasti saunassa, voidaan olla yökylässä, voidaan liikkua samassa kaveripiirissä, voidaan puhua omasta seksielämästä. Kertaakaan ei eron jälkeen olla päädytty panemaan, ei oo tullut ongelmia, ei mitään. Esimerkki miten asiat tosiaan voi toimia oikeasti todella hyvin eron jälkeen. On myös muita exiä, joiden kanssa olen edelleen tekemisissä hyvissä väleissä ilman että kumpikaan miettis että "mitä jos..." Eli kyllä, hyviäkin eroja on, mutta se vaatii molemmilta osapuolilta paljon. Ja se vaatii aikaa että ne suhteessa olevat ongelmat saa rauhassa laskeutua.

Griselda_80

Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #4 : 11.09.2020, 14:05 »
Avioero oli kummankin mielestä hyvä ero, vaikkei toinen osapuoli olisikaan halunnut erota. Oikeastaan suhteen solmuja alettiin aukomaan oikeasti vasta siinä kohtaa, kun ero oli nostettu pöydälle ja hakemus täytetty. 6 kuukauden harkinta-aika on oikeasti fiksu keksintö. Vaikka me päädyimmekin eroon, antoi se aikaa käsitellä ja puhua "suunsa puhtaaksi" puolin ja toisin. Vaatihan se kummaltakin ymmärrystä ja etenkin minulta lähtevältä toisen pettymyksen sietämistä, mutta kun ymmärsi, mistä ne kumpuavat, jaksoi ne ottaa vastaan. Nyt viiden vuoden päästä emme oikeastaan ole tekemisissä, mutta jos otan puhelimen ja soitan, niin kuulumiset voidaan vaihtaa hyvässä hengessä. Vaatiihan se ero paljon, mutta on siitä mahdollista saada hyväkin kokemus, kasvua kun ei ole ilman kipua. Toinen osapuoli kasvoi eron aikana huimasti.

D/s-suhteesta eroaminen olikin sitten ihan erilainen prosessi ja vaikeudessaan jotain ihan eri tasoa kuin avioero. Mutta pitkän ajan myötä ja pitkien keskustelujen jälkeen olemme hyvissä väleissä ja pidämme yhteyttäkin.

Minun kaikissa eroissa on ollut tärkeintä puhuminen, mutta myös aito kuunteleminen. Tunnekuohuja tulee ja menee, on yritettävä nähdä niiden taakse eikä jäädä kiinni jokaiseen yksittäiseen sanaan.

Ja kyllä, avioero oli helpotus, vaikka hyppäsinkin tyhjän päälle.

kissa

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 786
  • start with my mind. touch me there first.
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #5 : 11.09.2020, 14:12 »
Mulla on hyvä ero takana. Eli se on mahdollista, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Mies koki, että meidän ero oli mun vika, joten ensimmäiset kuukaudet eron jälkeen oli oikeesti kamalia. Mutta kun mä vaan jaksoin ottaa vastaan sen kaiken paskan, elämä helpottui. Toki meidän oli vähän pakko saada välit kuntoon lapsen takia, se motivoi varmasti molempia.

Mutta long story short. Nykyään me vietetään juhlapäiviä perheenä yhdessä, hoidetaan lapsen asiat yhdessä, lähetellään lähes päivittäin toisillemme whatsappissa hyviä biisejä tai lehtiartikkeleita. Enää ei harrasteta seksiä, mutta sitäkin tehtiin useampi vuosi eron jälkeen. Ja tiedetään molemmat, että toinen on valmis auttamaan, jos tulee joku hätä.


Edit.
Maailmankaikkeuden paskin ero on myös mun syytä, joten ei oo syytä keulia..  ;D

armadillo

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 855
  • Vehkeilyyn taipuvainen sieluseksuaali.
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #6 : 11.09.2020, 15:06 »
Mullakin on kokemusta hyvästä erosta. Lusikat jaettiin sovussa ja yhteistyössä, ja edelleen ollaan toistemme luotettavimmat ja läheisimmät ystävät. Meillä ei ollut lapsia "pakottamassa" pitämään välejä hyvinä, mutta uskoisin sen vaikuttavan eron asiallisuuteen, että suhteen alusta asti me uskallettiin puhua avoimesti kaikista noloista ja vaikeitakin asioista.

Hyvään eroon vaaditaan ehkä myös semmoinen peruskunnioitus muita ihmisiä kohtaan, ajatus ettei toisen ihmisen ihmisarvo riipu hänen suhteestaan sinuun. Voi myös kysyä itseltään kysymyksen, mitä on rakkaus? Jos välittää toisesta ihmisestä ja haluaa hänen parastaan, onko silloin valmis myös päästämään hänestä irti jos hänen parhaaksensa osoittautuu joku muu ihminen? Omaan suhtautumiseen saattoi myös aikanaan vaikuttaa Stingin mainio musiikkikappale aiheesta.

Yleinen käsitys eroista tuntuu monilla olevan semmoinen, että hyvä suhde kestää automaattisesti loppuelämän, ja eroon vaaditaan aina jokin väärinkäytös jommankumman puolelta. Käytännössä oon useiden eronneiden kanssa vuosien varrella keskusteltuani tullut tulokseen, että tämä ei välttämättä läheskään aina pidä paikkaansa. Yhtälailla voi käydä niin, että suhteen menetettyä eroottisen kipinänsä, voi toinen osapuoli herätä kaipaamaan uudelleen rakastumisen tunnetta elämäänsä. Jos tästä ei voi ajoissa keskustella asiallisesti ja rakentavasti1), voi se juurikin lopulta johtaa siihen pelättyyn pettämiseen tai muuhun yhdessä sovittujen pelisääntöjen rikkomiseen, josta sitten tulee se näkyvä virallinen syy suhteen loppumiselle.

Tämä nyt on aivan omaa pohdintaani, mutta silti semmoistakin mietin, että voisiko ne erot olla lopulta huomattavastikin vähemmän rikkovia jos ei niin kauheasti tarttisi pelätä etukäteen sitä eroamista ja mahdollisesti yksin jäämistä? Jaa'a, sen tiennee joku vielä minuakin wiisaampi2) ¯\_(ツ)_/¯


1) en siis tarkoita, että ajoissa keskustelemalla eroa olisi voitu lopulta välttää, mutta se olisi voinut huomattavasti rajoittaa eron aiheuttamia vahinkoja
2) itseironista sarkasmia

kuunlilja

Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #7 : 11.09.2020, 15:53 »
Mulla ei oikeastaan ole kokemusta eroista.
Mutta näissä kinkyihmissuhteissa, suhteet ovat oikeastaan kaikki loppuneet siihen että toinen on vain lakannut ottamasta yhteyttä eli hävinnyt.
Voiko sitä eroksi sanoa..en tiedä.
Oli ihmissuhde sitten minkämuotoinen tahansa mutta jos toinen sen haluaa lopettaa niin puhuminen olis aika hyvä.
Asioista keskustelu ja se miten tulevaisuudessa, jatketaanko ystävinä vai oliko se nyt kokonaan tässä.
Avoimuus ja rehellisyys.

Fatal Foot Fetish

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 67
  • Freaky Feet Fanatic
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #8 : 11.09.2020, 16:09 »
Eikai onnellisia loppuja ole olemassakaan muualla kuin amerikkalaisissa elokuvissa.
Eihän erot kivoja ole. Melko helpolla pääsee ainakin silloin, kun käy klassiset ja kasvetaan vain erilleen.

laalaa

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 163
  • 100% that bitch
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #9 : 11.09.2020, 20:10 »
Ero on mahdollisuus ottaa vastuuta ja kasvaa. Opetella pitämään itsestään huolta. Tutustua itseensä.

Ero on niitä tilanteita, kun joudumme kohtaamaan tunteita, joita muuten pyrimme välttämään kaikin tavoin: surua, vihaa, yksinäisyyttä. Moni ei uskalla niitä kohdata, vaan jatkaa tuttua karkuun juoksua: toisiin syleihin, 42km verran kelloa vastaan, kuppilaan. Tai projisoi kaiken entiseen rakastettuun. Toisilla koko yhdessäolo ei edes ole ollut rakkautta ja toiselle hyvän haluamista, vaan omistamista.

En tiedä onko siksi sellaisessa kinkykontekstissa, jossa omistaminen on kirjoitettu suhteeseen auki, tämä menetys helpompi sanoittaa, kun normosuhteessa, jossa sitä asetelmaa ehkä ei tiedosteta, vaikka se on vahvasti läsnä.

Kahden henkisesti aikuiseksi kasvavan ero voi olla hyvä ja kaunis. Kahden sisäisen lapsen tunnemylläkässä kieppuvan oletettavasti rumempi. Ruminta kuitenkin on vääristä syistä, pelosta ja itsekkyydestä kipeään ja toimimattomaan suhteeseen jääminen.

Yleensäkin elämässä parhaat asiat vaativat aikaa ja vaivaa, uskoisin että hyvä ero myös.

MissAlex

  • Rsyke
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1302
  • Toxic, psychotic, chaotic.
  • Galleria
    • MissAlexin blogi
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #10 : 11.09.2020, 20:35 »
Ero on niitä tilanteita, kun joudumme kohtaamaan tunteita, joita muuten pyrimme välttämään kaikin tavoin: surua, vihaa, yksinäisyyttä. Moni ei uskalla niitä kohdata, vaan jatkaa tuttua karkuun juoksua: toisiin syleihin, 42km verran kelloa vastaan, kuppilaan. Tai projisoi kaiken entiseen rakastettuun.

Tää on äärimmäisen hyvin sanottu.

Eroaminen ei ole koskaan mukavaa, eroaminen ei ole koskaan helppoa.
Eroprosessin aikana sä kohtaat paljon erilaisia tunteita. Sä joudut pohtimaan mikä meni vikaan. Ensin sä näet sun entisessä kumppanissa vain vikaa, mutta ajan kanssa sä myös näet missä asioissa sun olisi itse kannattanut toimia eri tavalla.

Mun jokainen ero on ollut ruma. Ovet ovat paukkuneet, sanat ovat viiltäneet. Itkua, pahaa oloa, syyttelyä ja vihaisia tekoja. Siltikin mä uskon, että rumankin eron jälkeen voi asiat tasaantua ja entiseen kumppaniin voi rakentaa toimivan kaverisuhteen. Mä olen mun ensimmäisen exän kanssa läheisissä väleissä ja hän on aina ollut tukemassa mua kun tarvitsen häntä. Kahden muun exän kanssa en ole tällä hetkellä missään väleissä oman mielenterveyteni takia, mutta tulenko olemaan tulevaisuudessa - who knows?

Lovemachine

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 32
  • Kaksoisleuka pettymyksiin ja kohti uusia rintoja!
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #11 : 11.09.2020, 21:02 »
Itselläni hyvä ero. Vuosien jälkeen, kipinän hiipuessa, alkanut jatkuva luoneteinen suhdeahdistus ja pelkästään asiat eivät enään riidelleet. Oma uupumus, vaniljasuhteessa elo ja panostuksen puutteeni suhteeseen ajoi tilanteeseen, jossa todettu, että parempi erota vielä sovussa kuin myöhemmin mahdollisesti riitaisempana. Jälkikasvulle parempi ratkaisu myös, kun vanhemmat ovat puheväleissä ja jopa ystäviä.

Itsekään ei voinut omia pervoja taipumuksiaan juuri ottaa suhteen arkeen eikä lopulta ehkä muutenkaan oltu kuin pultti ja mutteri... Ympäristön ja itseluotu paine piti vielä vuosia suhteemme koossa vaikkemme enään kyenneet toisiamme riittävästi miellyttämään. Ainahan parisuhteessa ja erossakin on kaksi (tai mahdollisesti useampikin) osapuolta, mutta ei omia puutteitaan, piirteitä huomaa ennen kuin ottaa etäisyyttä riittävästi.

Vaikka eron jälkeen tulee uuteen totuttelu, omalta osalta lisäksi lapsi(teini)perheen arjen, opettelu, niin voin todeta, että tämä oli hyvä ero. Ei kerinnyt mitään liian ylitsepääsemätöntä suhderikkoa tapahtua ja jälkihoito on ollut helpompaa, kun olemme exän kanssa voineet olla ystäviä.

 

Kinkykundi

Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #12 : 11.09.2020, 22:40 »

Kahden henkisesti aikuiseksi kasvavan ero voi olla hyvä ja kaunis. Kahden sisäisen lapsen tunnemylläkässä kieppuvan oletettavasti rumempi. Ruminta kuitenkin on vääristä syistä, pelosta ja itsekkyydestä kipeään ja toimimattomaan suhteeseen jääminen.


Olet epäilemättä oikeassa. Useimmiten ero on kuitenkin seurausta siitä, että vähintään toinen osapuoli on jumissa sen sisäisen lapsensa kanssa, ja kuvittelee eron olevan ratkaisu ongelmiin. Henkisesti aikuiset eivät taas niin helposti eroakaan 

laalaa

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 163
  • 100% that bitch
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #13 : 11.09.2020, 23:02 »
Juuri tästä syystä kasvavan, ei kasvaneen. Ero antaa mahdollisuuden siihen kasvamiseen, tai, no, pakottaa siihen.

Lettu

  • Rsyke
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 756
  • Alkaa hiljalleen oivaltaa jotakin..
  • Galleria
Vs: "Hyvä ero"
« Vastaus #14 : 11.09.2020, 23:24 »
Avoero oli järkytys, jälkeenpäin tajusin olleeni hänelle laastari. Sen jälkeen meni meni lähes 10 vuotta ennenkun uskalsin laittaa itseni likoon. Liittoa kesti 30v jona aikana olin useamman kerran harkinnut eroa. Itsestäni toki löysin montakin syytä, mutta kommunikaatio ei toiminut kumminkaan päin. Teknisesti ero oli helppo koska olimme asuneet töiden vuoksi erillämme jo useamman vuoden. Missään vaiheessa emme päässeet keskusteluyhteyteen syistä tai seurauksista. Koin epäonnistuneeni täysin elämäni tärkeimmässä asiassa. Ystävät, tuttavat ja jopa omat lapseni ihmettelivät kuinka kauan jaksoin sietää liittoa jossa toinen puolisko ei antanut minulle arvoa millään alueella. Tein kuitenkin päätöksen selviytyä ja elää elämääni omilla ehdoillani. Onnistuin kyllä, mutta uuden suhteen aloittaminen on ollut hyvin vaikeaa, enkä halua enää elämääni sellaista ihmistä joka määrittelee minut tiettyjen kriteereiden mukaan. Erosta on nyt 7 vuotta ja elän nyt hyvää elämää, uusia tuttavuuksia, täysin eri asuinpaikka ja onpa jonkun sopukan eräs henkilö minusta valloittanut, ainakin jollain tasolla.
Summa summaarum, ero auttoi ja pakotti ajattelemaan itseäni, elämään ei vain olemaan olemassa. Avioliitosta on tietenkin onnistumisia eli 4 ihanaa tytärtä, siitä olen iloinen.
Minkäänlaista yhteyttä emme ole pitäneet, alkuun jopa soittelin ja kerroin kuulumisia, vastauksena oli hiljaisuus.
En nyt oikein osaa sanoa oliko eromme hyvä vai huono, itsetuntoni ainakin on kohentunut. Sitäpaitsi jos emme olisi eronneet en olisi varmaan koskaan lähtenyt tutkiskelemaan kinky puoltani.