Kirjoittaja Aihe: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena  (Luettu 11694 kertaa)

Fia

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #30 : 02.10.2020, 13:27 »
Mä taas en vois olla suhteessa ihmisen kanssa, joka on niin kaksinaismoralistinen, että kuluttaa vaikkapa porsketta viihteenä, mutta ei tajua, että pornoilijat on ihmisiä siinä kuin hän itsekin. Ihmiset, jotka esiintyy pornossa ovat _esiintyjiä_ siinä kuin vaikka sirkustaiteilijat tai stand up -koomikot. Ei pornoesiintyjä "myy ruumistaan" yhtään sen ihmeemmin kuin stand up -koomikko "myy aivojaan" ladellessaan treenaamiaan sutkauksia yleisölle.

En myöskään oo koskaan tajunnu enkä haluakaan tajuta sitä, että seksityön tekeminen jotenkin söisi jotain "kauneutta" tai "aitoutta" siitä seksistä, mitä seksityötä tekevät tekee vapaa-ajallaan partneriensa kanssa. Suunnilleen sama logiikka kuin koomikon puoliso sanois koomikolle, että sori ei nää sun vitsit naurata mua vapaa-ajalla, koska sä kerrot niitä muille rahasta.

Just tämmöistä stigmaa ja shamausta seksityön ja ylipäätään avoimen seksuaalisen aktiivisuuden ympäriltä pitää purkaa.

Aina löytyy "tuhansiaja tuhansia" joille on ongelma kun nainen on kuriton ja tekee mitä huvittaa eikä ryhdy noin vaan pikku omaisuudeksi ensimmäiselle vastaantulijalle. Toivon, että ihmisillä, joilla on rohkeutta elää omannäköistään elämää on myös rohkeutta olla välittämättä "huolestujista" ja muista häpäisijöistä ja moralisteista.

Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Fia

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #31 : 02.10.2020, 14:11 »
Feministisesti tarkasteltuna (kyllä, submissiivinen tyttörukka tuli BDSM Baariin saarnaamaan feminismiä, päivää) pornoon, seksityöhön ja myös vaikkapa BDSM:ään ylipäätään (ja erityisesti naisen ollessa submissiivisessa positiossa) voidaan ottaa pääpiirteissään kaksi kantaa.

Ensimmäistä kantaa kutsutaan usein "pornokielteiseksi", "prostituutiokielteiseksi" tai jopa "seksikielteiseksi" ja sen katsotaan yleisesti kuuluvan feministisen ajattelun ns. toiseen aaltoon. Tämän näkökannan mukaan (kaikki) porno, seksityö ja tietysti myös sellainen erotiikka ja seksi jossa nainen on alisteisessa asemassa (vaikka sitten kuinka konsensuaalisesti) on väärin, haitallista naisille ja ihmisille ja tulisi kategorisesti kieltää ja kitkeä yhteiskunnasta.

Toista näkökulma taas kutsutaan yleisesti "seksipositiiviseksi feminismiksi" ja sen ajatellaan liittyvän tyypillisesti feminismin ns. kolmanteen ja neljänteen aaltoon. Tämän ajatusmallin mukaan kukin nainen ja ihminen saa tehdä omalla kehollaan, mielellään ja seksuaalisuudellaan ihan mitä huvittaa, vaikkapa sitten alistua konsensuaalisesti cisheteromiehelle bdsm-suhteessa, esiintyä pornossa tai tarjota maksullisia seksipalveluita. Seksipositiivisen ajattelun näkökulmasta ongelma ei ole se, mitä nämä ihmiset vapaaehtoisesti valitsevat tehdä, vaan se, miten ympäröivä yhteiskunta ja yksilöt näihin valintoihin suhtautuvat. Yksinkertaistettuna tavoite ei siis ole estää naisia tekemästä pornoa vaan vaikuttaa muiden ihmisten asenteisiin pornotyöntekijöitä kohtaan niin, ettei vapaaehtoinen pornoilu pilaisi kenenkään elämää.

Aivan sama logiikka voidaan johtaa myös BDSM-kulttuuriin; ei kielletä esimerkiksi submissiosta nauttivia naisia olemasta submissiivisia vaan pyritään rakentamaan mahdollisimman turvalliset puitteet tämän seksuaalisuuden toteuttamiseen ja vaikuttamaan yhteiskuntaan niin, ettei kenenkään konsensuaalisen kinkyilyn paljastuminen tuhoa elämää.

Olipa kantanne feminismiin yleisesti sitten mikä tahansa, miettikääpä tätä: Kummassa todellisuudessa haluatte elää, siinä jossa kielletään pornot ja kinkyilyt, koska hyvänen aika, semmoiset jutut voi olla pahaksi naisparoille, vai siinä, missä mahdollistetaan pornot ja kinkyilyt, koska hyvänen aika, ei niiden konsensuaalisesti toteutettuna tarvikaan olla pahaksi naisille, kunhan ihmiset siinä ympärillä eivät ala urpoilla.

Itse näkisin, että tässä on kaksi mallia, jossa toisessa kaikki häviävät ja toisessa kaikki voittavat.

Ko80

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 273
  • Ai mitä sanoit haluavas?
  • Galleria
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #32 : 02.10.2020, 14:21 »
Kaksinaismoralismin ihanuutta 😆


bikantti

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2569
  • Ymmärrä taaksepäin, elä eteenpäin, nauti tässä.
  • Galleria
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #33 : 02.10.2020, 17:22 »
Ketjun aihe oli aloitusviestissä pyydettyyn kysymykseen vastauksia, eli kysymys: "Millaisia kokemuksia muilla yksin pyörivällä naisilla on? "

Pikkasen töykeää tulla viemään ketju sivuraiteille oman hupinsa vuoksi. Kun sit taas jos haluaa sitä vertaistukea omien huoliensa kanssa, mikä on mielestäni aika ymmärrettävää, niin miksi sille ei voisi asiallisesti tehdä omaa ketjuaan? Ja sit ehkä edelleen sille omansa, jos haluaa muuttaa seksuaalikulttuuria tai aikuisten käyttäytymiselle asettaa jotain yhteisiä rajoja ja että kenen homma on asettaa rajoja aikuiselle ihmiselle jne.

Beessi

Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #34 : 02.10.2020, 20:26 »
Ooh!

Hyvin tullu viestejä ja paljon ihanaa tekstiä. Kiva huomata, että on näin paljon fiksua porukkaa täällä. Komppaan isoa osaa kommentoijista. Nappisilmän kaltaista asenteellisuutta tulee valitettavasti vieläkin vastaan ja on vaikea epävarmuuteen taipuvaisena seisoa itsensä tukena kun saa kuulla meille nuorille naisille suunnattua haitallista tekstiä.

Vähän pelkäsinkin, että aihe saattaa kirvoittaa epäasiallisia kommentteja. Toivottavasti jatkossa nää jäis pois. Feminismiä ei ole luokiteltu ääriajatteluksi eikä me olla mitään "femakoita". Kukaan ei ole puhut lapsista tai lasten seksuaalikasvatuksesta. Toki se on oleellinen siinä vaiheessa kun mietitään miten tulevaisuuden kinkyilijät koetaan ja miten saataisiin loppumaan huorittelu ja pyrkimykset nuorten naisten seksuaalisuuden haitalliseen hallitsemiseen.

Eikä kukaan väittänyt, etteikö naisoletetuilla olisi missään mitään epäreilua etua miesoletettuihin verrattuna. Nyt puhuin asenteista nuorten naisten seksuaalisuutta ja sen itseilmaisua kohtaan. Miksi tästä aiheesta ei voi puhua ennen kuin miehet ovat joka saralla vähintäänkin tasa-arvoisia tai etuoikeutettuja muihin verrattuna?

Nappisilmä

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #35 : 04.10.2020, 01:01 »
Niin, Morgul. Luetun ymmärtäminen se on taitolaji. Kaikki eivät ymmärrä ironiaa saati sarkasmia. Monellahan mahdottomaksi käy ihan vaan huumorikin.

Joten ei muuta kuin voimia koitokseen koittaa ymmärtää mitä ihmettä tarkoitti "piiskatut vaippapylly". Myönnän että on haastava tosikolle. Koita jaksaa.  :love:

Beessi

Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #36 : 04.10.2020, 10:52 »
En jaksa ymmärtää miten aikuinen ihminen ei kykene katsomaan itseensä ja käyttäytyy näin asiattomasti ja hyökkäävästi. Tämä on tosi huolestuttavaa, koska keskusteluyhteyden tärkeys korostuu sessioidessa.


Elli

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #37 : 04.10.2020, 12:34 »
Vaikka onkin paha mieli siitä, ettei saanut panna ilman kumia, niin tässä vaiheessa kannattaisi tosiaan vetää hieman henkeä ja pitää vaikka taukopäivä internetistä. Hengitellä vaan syvään ja miettiä omia juttuja, ettei tule mentyä enempäää yli slurrien heittelyssä.

Haamuraja

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #38 : 04.10.2020, 12:53 »
Pax! Säännöllisesti joku törppöilee keskusteluketjuissa, osoittaa epäkunnioitusta arkoja aiheita kohtaan ja provosoi muita viihdyttääkseen itseään. Jos se ärsyttää, ihan vain pistäkää hänet päässänne omalle henkilökohtaiselle mustalle listallenne ja siirtykää eteenpäin.

Ja keskustelunaihehan on arka. Kinkymaailmassa seikkailu yksin naisena ei ole maailman yksinkertaisin temppu. Missä muualla treffaillessaan tulee jo profiilissa ilmoittaneeksi, että kiihottuu tästä ja tuosta? Se on arkaluontoista tietoa, jota periaatteessa voisi käyttää ihmistä vastaan aika häijysti. On kuitenkin useammin omaa pelkoa kuin todellisuutta, että seksuaalisista kohtaamisista miehet saisivat sulan hattuunsa ja naiset häpeäleiman otsaansa. Nainen nykyisessä Suomessa päättää itse omista ihmissuhteistaan ja seksuaalisuudestaan. Siihen ei ole kenelläkään mitään sanomista tai nokankoputtamista. Onneksi. Vau. Olen todella tyytyväinen siihen, että saan elää näin hienossa paikassa näin hienolla aikakaudella.

Silti, olenko minä joskus huonojen yhdenillanjuttujen jälkeen maannut peiton alla koko päivän ja ajatellut, että olen hirveä, etova, ällöttävä huora, joka ei ansaitse elää? OLEN. Nuo morkkiksetkin ovat kuitenkin oma päätökseni ja valintani. Ne olivat myös tärkeä osa prosessia, joka sai minut tajuamaan, että olen demiseksuaali, joka tarvitsee ennen sänkytouhuja romanttisen siteen toiseen ihmiseen. Sen tajuaminen oli uskomaton helpotus, joka esti minua jatkossa aiheuttamasta turhia häpeän tunteita itselleni tai toisille.

Hetkinen, sanoinko juuri aiheuttaneeni häpeän tunteita toisille? Kyllä. Päätin nimittäin rehellisenä ihmisenä kertoa häpeästäni myös noille yhdenillanjutuilleni ja siinä kävi niin, että vastapuolet häpesivät enemmän. On kova paikka ihmisen itsetunnolle ja käsitykselle omasta seksuaalisesta suorituskyvystä, jos joku kertoo katuneensa sitä, että meni hänen kanssaan sänkyyn. Nämä sänkykumppanini olivat aiheuttamistaan tunteista pahoillaan, tunsivat painostaneensa minut sänkyyn, ja sanoivat oppineensa jotain tärkeää. Ainakin toinen heistä otti todistetusti jatkossa paremmin huomioon petikavereidensa toiveet ja tunteet. Hän kertoilee minulle edelleen innoissaan, miten hän onnistui tässä tai tuossa asiassa, koska minä otin epäonnistumisen puheeksi enkä vain jättänyt häntä siihen uskoon, että kaikki sujui mainiosti.

Intiimistä kosketuksesta seuraava häpeä ei siis ole välttämättä huono asia. Pohtikaa tunteitanne, yksin tai yhdessä. Meillä on kaikilla loputtomasti oppimista.

Konehuone

Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #39 : 04.10.2020, 16:42 »
Ketjun aihe oli aloitusviestissä pyydettyyn kysymykseen vastauksia, eli kysymys: "Millaisia kokemuksia muilla yksin pyörivällä naisilla on? "

Näin on, joten pysytäänhän aiheessa.

Asiatonta sisältöä poistettu ketjusta.

ofelia

Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #40 : 04.10.2020, 17:46 »
Kiitos ylläpidolle reagoinnista. Herkkiä aiheita, joista ei ole kovin helppo puhua ja on mukava päästä keskustelemaan hyvässä hengessä kokemuksia ja ajatuksia jakaen. Mukavaa että täällä mahdollistetaan tila siihen :)







kahleruusu

Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #41 : 04.10.2020, 19:55 »
Juu, samaa mieltä siitä että mukava saada keskustelua aikaan muidenkin yksin seikkailevien naisten kanssa :D Itse olen tosin aika alkutaipaleella, sillä ymmärrys omasta kinkyydestä tuli itselleni vasta viime keväänä. Tässä samalla on saanut miettiä aika monta muutakin asiaa itsestään uusiksi, mutta tuntuu siltä että ymmärrän nyt, miksi parisuhteet ja seksi vaikuttivat niin ahdistavilta: lähipiirissä on ollut vaniljaista menoa ja sellaisia parisuhteita, joihin en tuntenut mitään halua ja tunsin itseni siksi jotenkin vialliseksi. Hoksasin kuitenkin, että kiinnostuin aina sellaisista miehistä, joista lopulta paljastui dominoivaa puolta, mutta tunsin siitä huonoa omaatuntoa (pitäisi kiinnostua kiltistä naapurinpojasta, joka vie vihille, eikä mistään seikkailuista). Kinkyys ei näy minusta päällepäin millään tavalla ja halut rajoittuvat vain sinne makkarin puolelle, mutta tunsin kyllä valtavaa helpotusta kun löysin tavallaan sanastoa sille, millainen olen. Mietin välillä vieläkin, että luulenko vain olevani kinky, mutta onnekseni sain täältä baarista todella mukavan domin, jonka kanssa ollaan chättäilty muutama kuukausi. Korona rajoittaa tapaamisia, mutta mulla ei ole kiire tapaamaan ketään, koska en halua rikkoa itseäni etenemällä liian äkkiä johonkin sellaiseen, mikä ei tunnukaan hyvältä. Luulen kuitenkin vahvasti, että tulen tämän domin vielä tapaamaan :) Ollaan kuitenkin etänä saatu keskusteltua paljon ja tuntuu siltä, että omat fantasiat ovat nykyään nimenomaan kinkyjä.

Noista "apua, olen huora" -paineista sen verran, että mulla on onneksi myös eräs toinen kinky mies (ihan kaveri vain), jonka kanssa pystyn juttelemaan paljon. Hän on itse niin vahvasti sillä kannalla, ettei ketään saa leimata kumppanien määrän suhteen (vaan parempi nauttia elämästä kun vielä ehtii ;D) että kai se sama ajattelutapa on tarttunut minullekin. Itsestäni aion pitää huolen: tutustua ihmisiin rauhalliseen tahtiin, kuunnella omaa intuitiota, ja varmistaa että mulla on turvallinen olo uuden ihmisen tavatessa (plus eka tapaaminen julkisella paikalla ja turvaviesti kaverille). Yksityisasianihan tämä on, ja jos joku näistä minua alkaisi leimaamaan joksikin, niin minkäpä minä sille voin. Heipat moisille :-*

No, tässäpä oli aloitukseni tähän ketjuun. Kiitos Haamurajalle viestistä, hienoa että sulla on ollut noin hyvä keskusteluyhteys kumppaneihin! Oikeastaan itsekään en enää alistu (heh) sellaiseen, ettei pystyisi puhumaan molemminpuolisesti fiiliksistä O:-)
« Viimeksi muokattu: 04.10.2020, 20:27 kirjoittanut kahleruusu »

Fia

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #42 : 05.10.2020, 01:57 »
Hitsi, missasin ilmeisesti draaman, kun ketju on jo siivottu. 😂 Pahoittelen omalta osaltani aloittajalle etten kommentissani vastannut suoraan ap. kyssäriin, koska koim tarvetta vastata vastaajalle.

Kaipa mullakin olisi joku sana sanottavana enemmän tai vähemmän yksin naisena kinkyilystä. Koitan koota ajatukseni lähiaikoina. ❤

Pioni76

  • Vieras
Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #43 : 05.11.2020, 00:35 »

Huora / madonna aspektia olennaisempaa on minulle yksinäisenä naisena seikkaillessa turvallisuus, luotettavat kumppanit ja omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. Ja myös muista samassa tilanteessa olevista välittäminen. :love:

Mitä tulee omien mieltymysten esiin tuomiseen ja vahvana naisena olemiseen, niin en ole livenä havainnut että se tuottaisi ongelmia. Varmaankin nämä tyypit, joita jotenkin onnistun pelottamaan, karsiutuvat jo alustavassa viestien vaihdossa kun kerron mitä etsin ja toivon.

Onpa mahtava ketju, huolimatta, no...

Mutta siis mä en ole nuori nainen, yksin tai melkein kuitenkin skenessä. Vaikka etsin vasta mieltymyksiäni ja moni juttu on kysymysmerkkejä, on mulla hyvät lähtökohdat: itsetunto, itsearvostus, rajat, terve järki, intuitio ja upee lähipiiri skenen ulkopuolella. Tiedän myös sokkonakin (pun intended) milloin olen turvassa. Uskallan tehdä, niinkuin musta tuntuu hyvältä ja oikealta. Uskallan myös avata suuni ja kysyä ”tyhmiä” kysymyksiä enkä häpeä itseäni.

Nuorena naisena olisin ollut paljon heikommassa asemassa, helpommin syyllistettävissä yms.

Tällä nykyisellä arsenaalilla varustettuna yksin liikkeellä oleminen on osoittautunut keskimäärin ihanaksi löytöretkeksi. Ja oon tavannut upeita tyyppejä.

Tärkeitä juttuja mulle:
1) Alkuseulonta. Tutustu tyyppiin. Kuuntele intuitiotasi. Jos sä haluat aina ensin kahville etkä sillä kertaa mitään muuta, niin valitse tyypit, joille se käy. Ja toisinpäin.
2) Oikeus omaan haluun ja oikeus muuttaa mielensä koska tahansa ilman mitään syyllisyyttä tai häpeää. Saa olla paljon seksikumppaneita tai ei ketään.
3) Rehellisyys. Jos edetään seksiin tms, nostan aina pöydälle sen muidentapailukissan - en jaksa mitään kusettamisia tai edes väärinoletuksia mtenkään päin, too old for that shit. Aina draamaa ei voi välttää, mutta haluan minimoida sen. Onneks oon kysynyt suoria kysymyksiä, parempi joskus että haasteet paljastuvat jo ajoissa.
4) Rajat. Kun ei tapaa ketään tälle mieliksi ja lopettaa toimimattomat jutut ajoissa, oppii joka tyypistä jotain. Ja sit jää tilaa paremmille kokemuksille ja sopivammille tyypeille. Se on kaikkien etu.
5) Empatia, välittäminen, kemia.
Mun huonot kokemukset liittyvät toistaiseksi vain random pissapäihin netissä. Ihmisiin, jotka ovat kivoja, kunnes sanot ei kiitos, vaikka kuinka rakentavasti. Silloinkaan ei huoritella tms, mutta aika järkyttäviä persoonan äkillisiä muuttumisia on saanut todistaa.

Olisi karmivaa tavata tätä jengiä livenä seksin tms merkeissä kylmiltään. Siks alkuseulonta, alkuseulonta, alkuseulonta.

Nuorempana olisin todennäköisesti tuntenut alemmuutta täällä siitä, että panen ”liian harvan” kanssa. (Tai jos olisin uskaltanut, olisin varmaankin pelännyt huoran leimaa). Pointtinani ehkä, että sovinistimentaliteetilla nainen ei vaan voi tehdä koskaan oikein tai sopivasti.

Sit yhteisö. Tää tässä, ehkä joskus livenä. Sieltä allyja ja kavereita, vähitellen.

Tuetaan toinen toisiamme.

Nuorelle itselleni sanoisin, ja myös tähän ketjuun, että ikinä ei kannata jäädä itekseen häpeämään tms. Kun yhdessä tuuletetaan asioita, niin häpeä siirtyy leimaajalle, ei kohteelle.

Suosittelen Man who has it all -Facebook-sivustoa. Se paljastaa ja tarkastelee tätä kaksinaismoralismia meidän yhteiskunnassa. Ja antanee hyvää perspektiiviä, jos on jotain sisäistettyjä malleja, missä miehillä ja naisilla on keskenään aivan eri säännöt.



Neris

Vs: Kokemuksia kinkymaailmassa seikkailusta yksin naisena
« Vastaus #44 : 05.11.2020, 07:41 »
Onhan se herättänyt ihmetystä kavereissa ja uusissa panoissakin, jos on avoimesti kertonut että helou, eilen oli yksi pano ja tänään toinen. Huoraksi tai muuksi ei kuitenkaan ole pahassa mielessä kutsuttu, enkä siitä osaisi loukkaantuakaan sillä koen itselläni olevan ihan samanlainen oikeus panna ympäriinsä kuin miehilläkin - jos tahdon.

Ympäriinsä paneskelu EI tarkoita, että olisi kyvytön sitoutumaan yhteen tyyppiin tai että kuka tahansa voi mua käyttää kun kerta "kaikille oon antanu". Ehei, ja jos tollasia väitteitä kuulen (ja olen kuullutkin) niin ne kyllä kitken juurineen heti kättelyssä pois enkä jätä epäselväksi että olen edelleen aivan yhtä kokonainen ihminen kuin kuka tahansa vähemmän kiimanen naapurin Pirkko, joka on ollut saman tyypin kanssa iloisesti jo 20 vuotta monogaamisesti yhdessä.

Myönnän, että joskus on sattunut niitä heikkojakin hetkiä kun olen itse tuominnut itseni aika jyrkästikin ja ajatellut että tällaisesta pelistä ei hyvää seuraa ja että kukaan ei varmasti syystäkin hyväksy mua esim vihille sen takia, mutta noi ajatukset on kyllä haudattu jo aikapäivää sitten ja ylpeänä kannan historiaani mukanani. En kailota siitä avoimesti, mutten sitä häpeäkään jos se jossain tulee esille.