Kirjoittaja Aihe: Kun Dominoiva Mies itkee  (Luettu 8322 kertaa)

Kolumnisti

  • Moderator
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 372
  • Galleria
Kun Dominoiva Mies itkee
« : 14.03.2021, 17:31 »
Kun Dominoiva Mies itkee


Kun Suomessa mies itkee,
Se on rumaa ja raadollista.
Se kääntyy itkemäään seinää päin,
tai huutaa pettymystään petikkoon.


Harvoin olen kuullut täällä kirjoittajissa yhtään oikeaa Dominoivaa perinteistä miestä.
Niitä kavereita joille useimmille, bdsm on seksiä - ei niinkään jatkuvaa roolileikkiä.
Niitä sadisteja, jotka saavat kiksinsä kivusta, mastereita, jotka haluavat alistaa.

Miehen tuska. Sitä on, mutta siitä moni vaikenee. Vahvemman ei ole hyvä näyttää heikkoutta, ja mielipiteidenkin kanssa on hyvä olla tarkkana.
Mutta jokainen väsyy. Jokaisella on kipupisteitä ja huonoja päiviä. Panssari voi olla kova mutta sen takana on aina ihminen.
Kaikki suhteet ovat lopulta ihmissuhteita ja kaikki me olemme ihmisiä.

Dominoiva mies itkee yksin.
Se ei pyydä apua,
Se ei mene terapeutille puhumaan,
Se ei etsi vertaistukea.


Perusluonteeseen kuuluu, että Dominoiva kantaa vastuun. Alistuva droppailee, kokee pahaa oloa ja tiloja - alistava ymmärtää, sietää ja kestää.
Kun se yksi kortti talosta putoaa maahan ja kortit leviävät ilmaan, on monessakin liemessä keitetty kaveri lähellä murtumispistettä.
Mieskin tarvitsee aikaa. Mieskin tarvitsee tilaa. Ja mies tarvitsee myös välillä mahdollisuuden purkaa oloaan.

On tärkeä antaa tilaa kun päässä kiehuu tai maailma romahtaa murheen alhoon.
Paha olo voi tulla myös Dominoivalle, monesta sisäsyntyisestä tai ulkoisesta syystä.
On oikein vahvankin itkeä tai surra valitsemallaan tavalla. Ja se tapa on kaikilla erilainen.

Avasin selaimen,
Luin taas mitä oli kirjoitettu,
Vitutti typeryys,
Aina samaa jankutusta.


Moni puhuu ja jakaa täällä kirjoituksissa ihmisiä eri kasteihin.
Dominoiva mies, varsinkin sellainen perinteisempi, hiljaisempi,
kirjoitustaitoja vähemmän hionut ja kaikkia termejä vähemmän tavaamaan kiinnostunut - on hyvä kohde maalitukselle.

Seuraahakevan profiilikuvattoman D-miehen lyhyeen kutsuhuutoon vastaillaan opastaen 'oikeaan' deitti-ilmon tekoon.
Osa kirjoittajista pelottelee somekavereita omaamattomien miesten profiileista,
osa jopa kirjoittaa mututuntumalla pelottelutekstejä yleistyksinä kolumnitasolla.

Jos siitä pahoittaa oikeasti mielensä, 'itkee ja nillittää' ja se on 'epäsopivaa'.
Se teilataan. Kysytään miksi tuo mielensä pahoitti? Senhän pitäisi olla kova D-mies?

Itse koen että nettitrollauksesta voi pahoittaa mielensä. Kuka tahansa. Ja yleistäminen ei ole oikein.
Yksilöinä on olemassa huonoja ihmisiä, kaikissa rooleissa.
Mutta tällä foorumilla perinteinen Dominoiva Mies on saanut kyllä kuluneen vuoden aikana eniten lunta tupaan.

Saako kokea pahaa oloa jos lukee kirjoituksista että on 'paha kun kuuluu johonkin viitekehykseen'?
Kyllä minusta saa. Tässä ei eroa se millään tavalla millä puolen piiskaa ihminen seisoo.

Itku pitkästä ilosta,
Onnellisuus on itsekästä,
- kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat.


No. Itse olen tällainen Dominoiva Mies. Ikää on kertynyt yli 40 vuotta. Joten en ole enää nuori kolli.
 Olen niitä harrastajia jotka ovat puuhanneet 24/7, CNC, RACK sisältöjä, toteuttanut toisille kaikenlaisia fantasioita.
 Treffit ovat voineet alkaa asunnon ovelta seksillä, ja aina ei ole turvasanoja mietitty - tosin näissä ihmisillä on jo ollut omiakin kilometrejä skenessä takana.
 Olen deittaillut itseäni nuorempia, ja myös vanhempia. En pidä rooleja enkä koe, että asioiden tekeminen vaatii jonkun tietyn tavan toimia.

10 vuotta foorumia takana, yhdellä nickin vaihdolla, ja 'aktivoituneeksi kirjoittelijaksi' vasta viime vuosina.
Olen ollut suhteissa ja kriiseissä, myönnettävästi myös ollut välillä aivan perseestä jyrkkine mielipiteineni ja välillä ollut kusipääkin,
mutta se minusta liittyy enemmän ihmisyyteen kuin siihen olenko Dominoiva vai en. En ole mikään esikuva.

Koen silti että ihmisten pitäisi pyrkiä avoimuuteen. Avoimuuteen, jossa annetaan jokaisen toimia tavallaan vaikkei sitä itse omakseen kokisi.
Euroviisuissakin ainoa voittanut suomibiisi on hevimuusikon kynästä.
Ja täällä minusta kaiken purkan ja poppareiden seassa voisi hiukan myös muistaa synkempiä hevimiehiä, antaa heillekin tilaa.

Kirjoittaminen ja lukeminen ovat rikkautta. Myös eriävien ajatusten.
Dominoiva vanhempi mies voi olla perinteisempi eikä ajattele asioista ihan yhtä avoimesti kaikista kuin sinä.
Mielipide voi olla jyrkempi, eikä aina niin sateenkaaren väreissä. Minusta ei tarvitsekaan. Hyväksyä ei tarvitse, mutta ei ehkä teilatakaan.

Teilaamisen pelossa moni ei kirjoita. Ja tämäkin foorumi on köyhempi, kun kaikkia ääniä ei kuulla.
Mielelläni itsekin kuulisin juttuja altaan syvästä päästä välillä. Niiden perään vähän itken toisinaan.

Toivoisin niin erikoista kuin se onkin, tännekin foorumille enemmän kaikenhyväksyvää euroviisuhenkeä.
Henkeä joka hyväksyy sen että myös se Dominoiva kaveri joka karusti kirjoittaa, on ihminen jolla on tunteet,
välillä paha olla ja yksilö, jota ei tule teilata viitekehyksensä kanssa. Yksilö joka saa itkeä jos siltä tuntuu.

Occam


- Kirjoittaja on oman tiensä kulkija, vapaa ajattelija ja Dominoiva mies.
 Kirjoittaja itse itki viimeksi talvella, yksin, ja löi samalla nyrkkinsä seinään.

Kolumnisti

  • Moderator
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 372
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #1 : 14.03.2021, 17:40 »
Kolumnit olivat pitkään tauolla. Syynä oli se, että niistä kerta toisensa jälkeen virisi asiatonta ja henkilöönkäyvää keskustelua. Ylläpito muistuttaakin nyt muutamasta asiasta:

-Kolumnistit kirjoittavat omalla nimellään ja omia näkemyksiään. He tekevät tätä pyyteettömästi ja vapaaehtoisesti. On syytä muistaa, että kolumni ei ole luonteeltaan tarkoitettu tietoiskuksi tai oikeaksi totuudeksi: siinä on aina kyse ainakin joiltain osin kirjoittajan henkilökohtaisesta näkemyksestä tai kokemuksesta.

-Kolumnistit valitaan ja kolumnit tarkistetaan ylläpidon toimesta. Ne eivät silti edusta ylläpidon näkemyksiä - hyväksyntää osoitetaan myös omista mielipiteistämme poikkeaville kirjoituksille, kunhan asiasisältö ja tyyli kestää tarkastelun.

-Kolumnien on tarkoituskin herättää keskustelua ja ajatuksia sekä kysymyksiä.

Olethan ystävällinen ja mietit kahdesti miten kommentoit? Eri mieltä saa olla. Kyseenalaistaminen on ok. Omien näkemysten esiintuominen on suotavaa. Kaiken tämän voi tehdä väheksymättä ja arvostelematta tai loukkaamatta kolumnin kirjoittajaa tai muita käyttäjiä. On myös syytä muistaa, että aiheet voivat olla hyvinkin omakohtaisia ja herkkiäkin. Keskustellaan siis asioista toisiamme kunnioittaen ja niin. että tätä palstaa on kaikkien mielekästä lukea ja jatkossakin saamme rohkeita kynäniekkoja jakamaan jotain itsestään näissä kolumneissa.

Ylläpidon puolesta, lemmikki

Marts

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 64
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #2 : 14.03.2021, 19:23 »
Hyvä ja ajankohtainen kolumni kaiken väännön jälkeen ja ennen tulevia mielensäpahoituksia, tölvimisiä ja provosointeja.

Lähtökohtaisesti elämäni ihmiset saavat puolestani olla ihan mitä lystäävät ja toimia siten kuin parhaaksi näkevät kunhan kohtelevat toisiaan kunnioituksella. Tiettyä suvaitsevaisuutta ja hyväksyntää kunkin omaa olemista ja tekemistä kohtaan on hyvä levittää itse kunkin oli oma mielipide henkilöstä tai tämän tyylistä mikä hyvänsä. Ei tarttee tykätä mutta voi antaa kaikkien perunoiden kukkia.

Mitä miehen tuskaan tulee niin se miehen rooli on ollut purra hammasta ja pärjätä. Lyhykäisyydessään voittaa, oli kisa työpaikasta tai päivän ateriasta. Itku ei ole auttanut  markkinoilla vaan jotenkin on ollut toimittava jotta tavoite on täyttynyt - muuten on jäänyt tyhjä vatsa ja sotkuinen käsi.

Niin. Tulisiko miehellä olla oikeus itkeä tai dropata? Tottahan toki. Onko se aina mahdollista? Tuntuu, ettei ole. Ehkä ajat muuttuvat. Lisäksi miehiä on paljolti erilaisia: jotkut luovivat parhaiten yksin. Omat negatiiviset ajatukseni pureskelen useimmiten yksin, mutta vertaistukeenkin olen kallistunut. Ja ai että se toisen näkökulma oli hyödyllinen useammankin kerran.

Toivon Baariin suvaitsevampaa, kannustavampaa ja uteliaampaa keskustelua. Hyvä kolumni! :)

Fjellreven

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 357
  • Residentti hauva.
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #3 : 14.03.2021, 20:22 »
... ja ennen tulevia mielensäpahoituksia, tölvimisiä ja provosointeja.

Jossei osaa tai pysty ottamaan kritiikkiä vastaan ni ei kannata postailla asioita.

Index

  • Vieras
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #4 : 14.03.2021, 20:24 »
Erittäin hyvä ja ajatuksia herättävä kirjoitus.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että mediassa ja somekeskusteluissa "perinteiseen mieheyteen" kohdistettu kritiikki menee usein ohi maalin, koska hyvin moni jo oman ikäpolveni miehistä pystyy parempaan: mm. syvälliseen itsereflektioon ja uskallukseen olla heikko. Täällä baarissa monet kirjoitukset ovat vahvistaneet näkemystäni. Väittäisin, että baarilaisissa on myös keskimääräistä enemmän niitä, joiden "perinteinen mieheys" on vapaata monista siihen yleensä liittyvistä ikävistä piirteistä. Siksi ei ehkä kannata ottaa kaikkea yleisesti (dominoiviin) miehiin kohdistettua kritiikkiä henkilökohtaisesti.

Lisäksi, miehiin ja mieheyteen kohdistuvalle kritiikille lienee edelleen aihetta, mutta suosittelen välillä pohtimaan missä määrin ennakkoluulonne vastaavat todellisuutta.
« Viimeksi muokattu: 14.03.2021, 23:21 kirjoittanut Index »

Fia

  • Vieras
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #5 : 14.03.2021, 20:24 »
Erinomaisen hyvä ja tarpeellinen kolumni. Iso kiitos tästä.  :love:

Itse olen vaimona, sisarena, tyttärenä, ystävänä ja jopa subinakin kokenut aina kauniina, merkityksellisinä ja arvokkaina ne hetket, kun mies itkee. Miehet nyt tosiaan keskimäärin eivät ihan joka risauksesta itke, joten sitten kun itketään ollaan jonkin todella herkän ja ison asian äärellä. Naisena olen kokenut suurena kunniana sen, että olen saanut niissä hetkissä olla elämäni miesten elämissä läsnä ja lohduttamassa. Se, että mies itkee,ei tee hänestä silmissäni vähemmän miehistä, vaan ennemminkin päin vastoin; koen miehen itkun harvinaisena rohkeutena, joka tekee miehestä silmissäni kokonaisen ihmisen, jolla on tunteet ja joka kykenee ne kohtaamaan ja näyttämäänkin. Miehen itkussa on jopa tiettyä uljautta.

Mitä tulee droppeihin, on dominoivalla ja/tai sadistisella osapuolella mielestäni aivan yhtäläinen "oikeus" droppaamiseen kuin submissiivisella ja/tai masokistisella parillaan, ja subi/masokisti on aivan yhtäläisesti velvollinen sen toisen osapuolen dropin kohtaamaan ja siihen jälkihoitoa tarjoamaan. Jos molemmat droppaavat yhtä aikaa (mikä on vallan mahdollista), pitäisi siitäkin koittaa selvitä yhdessä toisiaan tukien.

Itse olen kohdannut muutamia melko vahvoja sadistin droppeja. Koin tämän täysin ymmärrettävänä, sillä onhan se oman sisäisen "pimeyden" kohtaaminen melkoinen juttu. Oikeastaan olisi ollut oudompaa, jollei se olisi herättänyt kumppanissani mitään tunteita. Dropit eivät mitenkään vähentäneet arvostustani häntä kohtaan, saati syöneet hänen miehisyyttään silmissäni. Päin vastoin niiden läpikäyminen yhdessä lähensi meitä ja kasvatti luottamusta välillämme.

Minusta BDSM:ssä on ylipäätään kyse vahvojen tunteiden kokemisesta ja kohtaamisesta, laidasta laitaan. Ei se ole mikään subin/masokistin yksinoikeus, eikä sukupuolisidonnaista. Kauneimmillaan tämä on yhteinen tutkimusmatka, jolla molemmat kannattelevat toisiaan vuorotellen ja yhdessä.

Tosimies itkee, kun itkettää.  :love:
« Viimeksi muokattu: 14.03.2021, 22:34 kirjoittanut Fia »

Voitto

  • Rsyke
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 276
  • Elä hättäile, istu mättäälle
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #6 : 14.03.2021, 21:24 »
Hyvä kirjoitus ja jos joskus kirjoittajan kans tiemme risteävät niin tarjoan ensimmäisen tuopin.

Luin tän aiemmin ja piti hakea kaupasta laatikko sitä vahvempaa karhua että kehtaa jotain tähän kirjoittaa.

Ei mies itke, ei ainakaan jos aihe on miehen mittapuussa mitätön. Joku väärä sana tai kömpelö käytös, ei itketä vaikka saattaa vähän nolottaa. Miksi tuommoinen itkettäs kun ei mies itke edes hautajaisissa kuunnellessaan papin loputonta papatusta paremmasta paikasta ja kesken jääneestä matkasta eikä haudalla lapioidessaan multaa läheisensä arkulle peittäen sen ikuisiksi ajoiksi. Ja se koira, se hyvä ystävä jolle oli kiva puhua ja joka oli uskollinen hyvä ystävä lopetettiin mutta ei sille kyyneltä suoda, hiljaa mietitään ja  hakataan halkoja ja istutaan saunassa, istutaan kuistilla ja katsotaan tyhjyyteen kylmä karhu kourassa miettien että prkl, nyt sitä ei sitten sitäkään enää oo. Ja ne tunteet, puhu niistä, en puhu. Näläntunne lähtee miehestä kun akka tekee nakkikastiketta ja pottumuusia ja pistää ruisleivän päälle voita mutta että itkusilmässä istuis puhumassa tunteista niin ei tapahdu muttei se todellakaan tarkoita ettei niitä tunteita ois.

Ja se väliovi, menee siitä nyrkki läpi helposti kun kukaan ei oo näkemässä että nyt on hermo vähän pinnassa. Ja ei minua kiinnosta nämä laatikkoleikit ja hienot kirjainyhdistelmät, maailmassa on vajaa 8 miljardia ihmistä ja vielä pitää lokeroitua tänne baariin pieneen boksiin huuteleen että muuttukaa kaikki samanlaisiksi kuin minä ja arvostakaa minua tai ootte paskoja. Sielläpä huutelet ja kerrot kuinka paska ja juntti mies on kun ei se ymmärrä sua mutta huomioi se että ei se mies sua hauku sinne laatikkoos, sinä mahut miehen elämään mutta mies ei sun elämään, kumpi se juntti on?

Mielummin katon telkkarista Rambon tai Terminaattorin kuin vaikka vain elämää itkukohtauksia, toiset naurattaa ja saa hyvälle tuulelle ja vain elämää taas, no jääkööt sanomatta.

Maailma muuttuu ja elämä on hyvin erilaista eri ikäisenä ja tuohan se elämä mukanaan kokemuksia ja näkemyksiä, oppia ja erehdyksiä. Nykynuoret elää täysin erilaista elämää kuin vanhempansa saati isovanhempansa. Nykyään on rankkaa ja vaikeaa kun ei oo uusin pleikkari tai 1000€ takki ja pappa on ollut sotimassa, kaikki on suhteellista. Joistain asioista ja ihmisistä oppii enemmän ja joistain vähemmän mutta turha vaatia että kaikki kaikkia koskaan ymmärtäs tai arvostas sua semmosena kuin oot.

Aikaa ja tilaa, sillon kun näätte että nyt miehellä on ajatukset jossain muualla kuin tunteista puhumisessa tai siinä 3 viikkoa sitten tehdyssä kömpelössä verbaliikkavirheessä niin antakaa sen miehen olla ja mennä ihan rauhas, kyllä se sieltä kotiin tulee kun on nälkä ja tarpeeksi annettavaa ja kyllä se puhuu, hän vain valitsee itse ajan ja kohteen kelle ne salaisuutensa suo sillä ei miestä pysty pakottamaan.

Ja tämä sama tunteeton mies kuuntelee murheesi, vaihtaa renkaasi ja huomioi halusi ja tarpeesi ja syö pullasi ilman kyyneliä. Ja tätä miestä sinä rakastat kun hän on oma itsensä ja näyttää syvimmät tunteensa siellä kammarissa, antaa silmiensä nauraa eikä maailmassa ole kuin te kaksi.

« Viimeksi muokattu: 15.03.2021, 15:54 kirjoittanut voitto »

LadyMysterious

Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #7 : 14.03.2021, 21:24 »
Aiemmin peräänkuulutin ja toivoin tämänkaltaista kolumnia. Kiitos kirjoittajalle, että toiveeseeni vastattiin näin hyvällä keskustelunavauksella :)

Toivottavasti tähän keskusteluketjuun osallistuu muitakin Dominoivia miehiä saman asian äärellä, jotta ne joita aihe eniten koskee saisivat jakaa ajatuksiaan laajemminkin.


Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2966
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #8 : 14.03.2021, 21:37 »
Kiitos tästä tekstistä.

lemmikki

Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #9 : 14.03.2021, 21:59 »
Jännää sinänsä, että vaikka itse olen nainen ja vieläpä alistuva, osaan samaistua moniin kohtiin.

Voi miten vaikeaa onkaan joskus ollut löytää se paikka ja aika itkulle. Miten usein arjessa on ollut pakko vain pitää langat käsissä ja vasta omalla ajalla romahtaa - jos siihen on ollut aikaa ja jaksamista vielä.

Ja miten usein pidin sitä kaikkea sisälläni, kunnes olin niin turta, ettei itku tullutkaan.

Omalla kohdallani itkemättömyys ja hammasta purren kasassa pysyminen liittyi statukseeni vastuunkantajana, äitinä tai milloin minäkin.

Minun oli pakko pitää paketti kasassa, koska kukaan muu ei olisi pitänyt. Dominoivalla miehellä suhteessa tilanne on varmaan helposti sama. On helppo sanoa, että tietysti mieskin saa itkeä. Mutta kuinka hyvin osaamme ottaa vastaan ja kohdata itkevän miehen?

Minulle D/s -suhde on ollut juuri se paikka, missä on lupa olla joskus heikko. Itkeä, alistua ja antaa toisen pitää lankoja. On vaatinut työtä saada homma toimimaan niin, että se dominoivakin uskaltaa paljastaa heikkoutensa ja epävarmuutensa ilman, että se pilaa mitään.

Loppujen lopuksi olemme kaikki ihmisiä. Ihmiselle on luontaista asettua puolustamaan heikompia. Mutta luontaista on myös hyökätä väellä ja voimalla jotain vahvaksi katsomaansa kohtaan. Netissä joskus unohtuu, että toisessakin päässä vastaanotinta on ihminen. Ihminen, johon sattuu joskus huolimatta siitä, että ulkokuori vaikuttaisi olevan teflonia.

Index

  • Vieras
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #10 : 14.03.2021, 22:12 »
Siinä miten domin/miehen heikkoihin hetkiin suhtaudutaan, punnitaan mielestäni osallisten kypsyys ja aikuisuus.

Välillä kysellään sen perään, mitä olisi 'toksinen feminiinisyys'. Minun mielestäni se on sellaisia naisilta miehiin kohdistuvia vaatimuksia, jotka eivät anna tilaa miehen heikkoudelle ja tunteiden näyttämiselle, kuten itkulle ja avun tarpeelle. Kliseinen käsitys on, että ne 'miehen mallit' välittyvät isältä pojalle ja kaveripiireissä, mutta oman kokemukseni mukaan niitä opitaan myös naisten puheista ja naisystävien reaktioista.

PuolivilliNaaras

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 338
  • I have seen it all
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #11 : 14.03.2021, 22:27 »
Siinä miten domin/miehen heikkoihin hetkiin suhtaudutaan, punnitaan mielestäni osallisten kypsyys ja aikuisuus.

Välillä kysellään sen perään, mitä olisi 'toksinen feminiinisyys'. Minun mielestäni se on sellaisia naisilta miehiin kohdistuvia vaatimuksia, jotka eivät anna tilaa miehen heikkoudelle ja tunteiden näyttämiselle, kuten itkulle ja avun tarpeelle. Kliseinen käsitys on, että ne 'miehen mallit' välittyvät isältä pojalle ja kaveripiireissä, mutta oman kokemukseni mukaan niitä opitaan myös naisten puheista ja naisystävien reaktioista.

Tai sitten toksinen feminiinisyys on sitä, että jumiudutaan omaan sukupuoleen kohdistuviin stereotypioihin. Ihan samalla tavalla kuin toksinen maskuliinisuus. Yleisesti ottaen voisi puhua sukupuoliroolien toksisuudesta. Tässä esimerkissä mainittu ilmiö olisi minun mielestäni pikemminkin toksisen maskuliinisuuden tyrkyttämistä toiselle.

*nusbaa pilkkua*

IKRM

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1542
  • kizzzan Herra
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #12 : 14.03.2021, 22:30 »
Minä itken jos itkettää, TRUEMASTERINA voin, koska me voidaan mitä vaan.

Harva mies uskaltaa, tai ymmärtää että jos haluaa olla vahva, pitää myös olla rohkeutta olla herkkä. Se ei ole sama asia kuin heikko.


Heikkokin  mies voi olla, mutta vain hetken aikaa, koska säälittävä ei saa olla. Ja heikkonakin pitää olla itsensä Herra, ja sen verran vahva, että on omiensakin Herra. Reppana ei saa olla, mutta hetken voi olla avuton, ei kuitenkaan niin avuton ettei tilanteen vaatiessa kykenis niiltä sijoiltaan nousemaan painimaan susien kanssa.

Sellaista on olla Mies tässä maailmassa.

IKRM

KnottyLover

  • Vieras
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #13 : 14.03.2021, 22:34 »
Jaahas. Jotain haluan tähän nyt kirjoittaa.

Itse olen sitä pojat ei itke -koulukuntaa, mutta sittemmin olen ihan itse opetellut ilmaisemaan tunteita. Koska kyllähän pojat itkevät, ne tekee sen piilossa.

Itse näytän kyllä kumppanille myös heikomman puolen itsestäni. Mutta tähän vallalla olevaan miesten herkistelybuumiin en silti pääse kiinni. Taidan olla niin vanha koira, että en jaksa opetella uusia temppuja.

Itse haluan olla perheelleni se vahva johtaja. Huonona päivänä lepään, surun keskellä makoilen kumppanin sylissä. Mutta nousen siitä ja jatkan elämää. Minulle on enemmän kuin sopivaa, että kumppanini tarvitsee minua droppeihinsa ja suruihinsa olkapääksi enemmän kuin minä häntä. En laske, että kumpi meistä on nyt saanut enemmän itkeä toisen olkapäätä vasten. Minulle on enemmän kuin sopivaa, enemmän kuin nautinnollista olla 99% ajasta se joka kuivaa kyyneleet.

Mutta toivon, että jokainen löytää sen itselleen sopivan vastaparin, jonka kanssa voi ja ja uskaltaa olla juuri niin herkkä, kuin miltä tuntuu. Aina suhteen dynamiikat menevät niin, että toinen on luonnostaan vahvempi ja toinen taas herkempi. Sitä sanotaan tasapainoksi ja onnellisinta on, kun kumpaakaan ei pakoteta väärään lokeroon vain sukupuolensa tai mieltymystensä perusteella.


bikantti

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2569
  • Ymmärrä taaksepäin, elä eteenpäin, nauti tässä.
  • Galleria
Vs: Kun Dominoiva Mies itkee
« Vastaus #14 : 14.03.2021, 22:41 »
Harva mies uskaltaa, tai ymmärtää että jos haluaa olla vahva, pitää myös olla rohkeutta olla herkkä. Se ei ole sama asia kuin heikko.

Tämä.

Omasta elämänpiiristä käsin on vaikea ymmärtää, miksi mies ei muka saisi itkeä. Ne vahvat, läheiset miehet kyllä itkevät ja myös ottavat lohdutusta vastaan sekä osaavat lohduttaakin, myös toisiaan.

Välillä tuntuu, että se mitä ei itse uskalleta ja kyetä kokemaan, heijastetaan toisen koettavaksi. Kipuaan itkevä mies on helpompi lähestyttävä kuin kipuaan huutava mies, näin itse koen.