[h1]Bondage ja turvallisuus[/h1]
Tässä dokumentissa käsitellään lyhyesti bondageen liittyviä yleisiä turvallisuusasioita. Esitetyt asiat on kirjoitettu käsittämään tavallissa perussidonnoissa eteen tulevia asioita. Tätä tekstiä ei ole tarkoitettu materiaaliksi, jonka avulla lukija opettelee sitomista, mutta artikkelin lopussa on lähdeluettelo, mistä löytyy sekä aloittelijalle että edistyneelle bondageharrastajalle materiaalia sitomisen harjoitteluun.
[h2]Sitomiseen liittyviä yleisiä turvallisuusasioita[/h2]
Sitomiseen liittyy aina tiettyjä riskejä, joihin varautumalla sitomisesta voidaan tehdä sekä turvallista että hyvin miellyttävää.
[h2]Ensiapusakset[/h2]
Aivan ensimmäiseksi tulee huolehtia siitä, että hätätilanteessa sitoja saa katkaistua köydet nopeasti ja turvallisesti. Tähän tarkoitukseen ns. ensiapusakset soveltuvat erinomaisesti. Kyseisissä saksissa on pyöristetyt kärjet, jolloin saksien käyttö ei riko sidottavan ihoa. Ensiapusaksilla voidaan leikata turvallisesti myös mm. vaatteita ja kelmua sidottavan päältä. Saksia voi tilata netistä mm. seuraavasta osoitteesta:
http://www.medkit.fi/sakset-universal.html[h2]Köysien jättämät jäljet iholla ja mustelmat[/h2]
Varsin usein sitomisesta jää jälkiä iholle painaumien ja pienten mustelmien muodossa. Periaatteessa pienet painaumat ja mustelmat eivät ole vaarallisia, vaan enemmänkin vain kosmeettinen haitta. Painaumat säilyvät iholla joitakin tunteja, kun taas mustelmat saattavat näkyä iholla joitakin päiviä. Painaumia ja mustelmia voidaan välttää sitomalla hieman löysemmin ja käyttämällä enemmän köyttä.
[h2]Kylmettyminen[/h2]
Kun sidottava on pitkiä aikoja sidottuna ja ei pysty liikkumaan, niin tällöin hänen lihasten tuottama lämpö pienenee samalla kun pintaverenkierto vilkastuu, mikä jäähdyttää kehoa. Kylmettymistä voidaan vähentää nostamalla huoneen lämpötilaa, sulkemalla vetoa tuottavat ovet ja ikkunat, välttämällä alkoholia, ja tarjoamalla sidottavalle lämmin huopa ja lämmintä juotavaa sitomisen jälkeen.
[h2]Lihaskrampit[/h2]
Jotkut ovat herkkiä saamaan suonenvetoja ja lihaskramppeja. Lihaskrampit ja suonenvedot ovat luonteeltaan vaarattomia, mutta voivat olla hyvinkin kivuliaita. Kramppeja voidaan estää juomalla tarpeeksi nestettä ja ottamalla sopiva määrä suolaa ja magnesiumia.
[h2]Verenkierron häiriöt ja puutumiset[/h2]
Sitominen saattaa aiheuttaa käsissä, sormissa, jaloissa ja varpaissa verenkierron heikentymistä niin, että sormet tai varpaat saattavat puutua, muuttua kylmiksi, vaihtaa väriä sinertäväksi tai jopa valkoiseksi, tai niissä saattaa esiintyä nipistelyä tai muita tuntemuksia.
Sidottavan on hyvä tunnustella aina välillä omia tuntemuksiaan ja kertoa välittömästi sitojalle, mikäli hän alkaa tuntea sormien tai varpaiden puutumista tai kylmettymistä.
Sitojan tulee tarkkailla sidottavan raajojen väriä, lämpötilaa ja tunnustella sidottavan sormia ja sormien tuntoherkkyyttä. Mikäli sidottavalla alkaa tuntua puutumista tai muita oireita, tulee köysiä löysätä sopivasti tai purkaa sidonta, ja pitää pieni tauko jonka aikana sidottava voi liikuttaa jäseniään ja parantaa näin verenkiertoaan. Hyvä sidonta ei ole liian tiukka, vaan ennemminkin napakka.
[h2]Nivelongelmat[/h2]
Me kaikki olemme yksilöitä, ja jokaisella meillä on nivelissä omat rajoituksensa. Joillakin henkilöillä saattaa olla hyvinkin liikkuvat ja joustavat nivelet, joka mahdollistaa haastavat ja hankalat sidonnat. Joillakin toisilla saattaa olla sen verran jäykät nivelet, että käsien laittaminen yhteen selän takana on jo sinänsä varsin haasteellista.
Kannattaakin keskustella sidottavan kanssa etukäteen onko hänellä tiedossa esimerkiksi joitakin rajoitteita nivelien liikkumisen suhteen. Tyypillisesti olkanivelet ja polvet ovat sellaisia, joissa saattaa esiintyä liikerajoitteita.
[h2]Hermopinteet ja tunnottomuus[/h2]
Kaikista kiusallisimpia ja pitkäaikaisimpia vammoja syntyy silloin, kun käden tai jalan hermo jää puristuksiin ja syntyy ns. hermopinne. Hermopinne saattaa aiheuttaa tilapäistä raajan tai sormien tunnottomuutta, tai raajan toimintarajoituksia. Tämä saattaa kestää muutamasta tunnista - pahimmillaan aina useisiin päiviin, viikkoihin tai jopa kuukausiin.
Hermopinne syntyy usein huomaamatta, mutta sen ensioireina on raajojen ja sormien puutuminen. Hermopinnettä voidaan välttää tiedostamalla missä raajojen ja sormien hermoradat kulkevat. Sitomisessa tulee välttää erityisesti ranteiden liian tiukkaa sitomista, joka aiheuttaa helposti hermopinteen käteen ja sormiin. Lisäksi tulee välttää kyynärtaipeisiin kohdistuvaa puristusta tai painetta.
Vältä sitomista nivelten päältä, ja varo erityisesti kyynärtaipeita, ranteita, kainaloita, nivusia, polvitaipeita ja nilkkoja. Sidottavan tulee ilmoittaa välittömästi sitojalle, mikäli hän tuntee käsien, sormien tai varpaiden tunnottomuutta, puutumista ja nipistelyä. Ensiapuna hermopinteisiin käytetään kylmäkäärettä. Mikäli hermopinne jatkuu pidempään, tulee kääntyä lääkärin puoleen.
[h2]Riiputtamiseen liittyviä turvallisuusasioita[/h2]
Riiputuksessa tulee ottaa huomioon edellä esitettyjen yleisten turvallisuusasioiden lisäksi erityisesti riiputukseen liittyvät turvallisuusasiat.
[h2]Hermopinteet ja tunnottomuus[/h2]
Riiputettaessa jäseniin kohdistuu huomattavasti suurempi paine kuin tavallisessa sidonnassa. Tällöin myös hermopinteen syntymisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi, ellei asiaa huomioida tarpeeksi huolellisesti. Varsinkin olkavarteen kohdistuu riiputettaessa tavallista suurempi paine ja kuormitus, joka saattaa aiheuttaa käden ja sormien puutumista, ja mahdollisesti jopa hermopinteen syntymisen.
Hermopinteen ja puutumisen mahdollisuutta voidaan vähentää merkittävästi pitämällä huolta siitä, että käytetään tarpeeksi köyttä ja että köysi asettuu tasaisesti iholle. Sidottavan tulee ilmoittaa välittömästi sitojalle, mikäli hän tuntee sormissaan nipistelyä tai puutumista.
[h2]Huonovointisuus ja pyörtyminen[/h2]
Ei ole mitenkään harvinaista, että sidottava saattaa tulla huonovointiseksi tai jopa pyörtyä ollessaan pidemmän aikaa sidottuna pystyasentoon. Sidottuna ollessa verenpaine saattaa laskea huomaamatta, joka johtaa huonovointisuuteen. Myös suuret tunnepurkaukset ja esim. orgasmi saattaa johtaa siihen, että verenpaine laskee nopeasti. Tällöin sitojan tulee laskea sidottava välittömästi maahan makuulle, ja löysätä tai irrottaa köydet niin että sidottava pystyy hengittämään vapaasti.
Mikäli sidottava pyörtyy ollessaan pystyasennossa, ensimmäinen tehtävä mikä sitojan tulee tehdä, on ottaa sidottavasta tukeva ote ja katkaista häntä kannattelevat köydet, ja asettaa sidottava makuulle.
Sidottavan tulee ilmoittaa välittömästi mikäli hän alkaa tuntea olonsa huonovointiseksi, jotta sitojalle jää hyvää aikaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla.
Huonovointisuutta voidaan vähentää mm. pitämällä huolta siitä että sidottava ei joudu olemaan liikkumatta liian pitkiä aikoja. Lisäksi sidottavan tulee huolehtia siitä, että hän on syönyt ja juonut tarpeeksi ennen sidontasessiota. Mikäli sidottavalla on taipumusta matalaan verenpaineeseen tai huimaukseen, niin tästä olisi hyvä kertoa etukäteen, jotta sitoja voi huolehtia siitä että sidottava ei joudu olemaan liikkumatta liian pitkiä aikoja.
[h2]Köyden katkeaminen[/h2]
Tyypillisesti 6 mm:n paksuinen hamppuköysi kestää yli kahden sadan kilon kuorman katkeamatta. Käytössä köyteen saattaa muodostua heikkoja kohtia, jotka aiheuttavat köyden katkeamisen. Seurauksena voi olla vain säikähdys, luottamuspula, tai pahimmillaan sidottavan vakava vammautuminen. Erityisesti tulee varoa köyden keskikohtaan syntyvää kulumista, joka saattaa katkaista muuten ehjän köyden täysin arvaamatta.
[h2]Muu välinerikko[/h2]
Muita mahdollisia vaaratilanteita saattaa syntyä siitä, että kattokoukun kiinnitys pettää, tai jousihakojen mekaniikka pettää.
[h2]Lopuksi[/h2]
Tässä kirjoituksessa käsiteltiin yleisiä, sitomiseen liittyviä turvallisuusasioita, joiden tunteminen kuuluu jokaisen sitojan ja sidottavan perusosaamiseen. Sitomiseen liittyy aina riskejä, mutta tiedostamalla yleisimmät riskitekijät, voidaan helposti ennaltaehkäistä yleisimpien ongelmien syntyminen.
Mukavia ja turvallisia sidontahetkiä,
KalvinK
LISÄMATERIAALIA