Kirjoittaja Aihe: Bondage ja turvallisuus  (Luettu 48898 kertaa)

KalvinK

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 641
  • Tykkää sitoa nättejä nakuja naisia.
  • Galleria
Bondage ja turvallisuus
« : 31.03.2011, 22:34 »
[h1]Bondage ja turvallisuus[/h1]
Tässä dokumentissa käsitellään lyhyesti bondageen liittyviä yleisiä turvallisuusasioita. Esitetyt asiat on kirjoitettu käsittämään tavallissa perussidonnoissa eteen tulevia asioita. Tätä tekstiä ei ole tarkoitettu materiaaliksi, jonka avulla lukija opettelee sitomista, mutta artikkelin lopussa on lähdeluettelo, mistä löytyy sekä aloittelijalle että edistyneelle bondageharrastajalle materiaalia sitomisen harjoitteluun.
 
[h2]Sitomiseen liittyviä yleisiä turvallisuusasioita[/h2]
Sitomiseen liittyy aina tiettyjä riskejä, joihin varautumalla sitomisesta voidaan tehdä sekä turvallista että hyvin miellyttävää.

[h2]Ensiapusakset[/h2]
Aivan ensimmäiseksi tulee huolehtia siitä, että hätätilanteessa sitoja saa katkaistua köydet nopeasti ja turvallisesti. Tähän tarkoitukseen ns. ensiapusakset soveltuvat erinomaisesti.  Kyseisissä saksissa on pyöristetyt kärjet, jolloin saksien käyttö ei riko sidottavan ihoa. Ensiapusaksilla voidaan leikata turvallisesti myös mm. vaatteita ja kelmua sidottavan päältä. Saksia voi tilata netistä mm. seuraavasta osoitteesta:
http://www.medkit.fi/sakset-universal.html

[h2]Köysien jättämät jäljet iholla ja mustelmat[/h2]
Varsin usein sitomisesta jää jälkiä iholle painaumien ja pienten mustelmien muodossa. Periaatteessa pienet painaumat ja mustelmat eivät ole vaarallisia, vaan enemmänkin vain kosmeettinen haitta. Painaumat säilyvät iholla joitakin tunteja, kun taas mustelmat saattavat näkyä iholla joitakin päiviä. Painaumia ja mustelmia voidaan välttää sitomalla hieman löysemmin ja käyttämällä enemmän köyttä.
 
[h2]Kylmettyminen[/h2]
Kun sidottava on pitkiä aikoja sidottuna ja ei pysty liikkumaan, niin tällöin hänen lihasten tuottama lämpö pienenee samalla kun pintaverenkierto vilkastuu, mikä jäähdyttää kehoa. Kylmettymistä voidaan vähentää nostamalla huoneen lämpötilaa, sulkemalla vetoa tuottavat ovet ja ikkunat, välttämällä alkoholia, ja tarjoamalla sidottavalle lämmin huopa ja lämmintä juotavaa sitomisen jälkeen.

[h2]Lihaskrampit[/h2]
Jotkut ovat herkkiä saamaan suonenvetoja ja lihaskramppeja. Lihaskrampit ja suonenvedot ovat luonteeltaan vaarattomia, mutta voivat olla hyvinkin kivuliaita. Kramppeja voidaan estää juomalla tarpeeksi nestettä ja ottamalla sopiva määrä suolaa ja magnesiumia.

[h2]Verenkierron häiriöt ja puutumiset[/h2]
Sitominen saattaa aiheuttaa käsissä, sormissa, jaloissa ja varpaissa verenkierron heikentymistä niin, että sormet tai varpaat saattavat puutua, muuttua kylmiksi, vaihtaa väriä sinertäväksi tai jopa valkoiseksi,  tai niissä saattaa esiintyä nipistelyä tai muita tuntemuksia.

Sidottavan on hyvä tunnustella aina välillä omia tuntemuksiaan ja kertoa välittömästi sitojalle, mikäli hän alkaa tuntea sormien tai varpaiden puutumista tai kylmettymistä.

Sitojan tulee tarkkailla sidottavan raajojen väriä, lämpötilaa ja tunnustella sidottavan sormia ja sormien tuntoherkkyyttä. Mikäli sidottavalla alkaa tuntua puutumista tai muita oireita, tulee köysiä löysätä sopivasti tai purkaa sidonta, ja pitää pieni tauko jonka aikana sidottava voi liikuttaa jäseniään ja parantaa näin verenkiertoaan. Hyvä sidonta ei ole liian tiukka, vaan ennemminkin napakka.

[h2]Nivelongelmat[/h2]
Me kaikki olemme yksilöitä, ja jokaisella meillä on nivelissä omat rajoituksensa. Joillakin henkilöillä saattaa olla hyvinkin liikkuvat ja joustavat nivelet, joka mahdollistaa haastavat ja hankalat sidonnat. Joillakin toisilla saattaa olla sen verran jäykät nivelet, että käsien laittaminen yhteen selän takana on jo sinänsä varsin haasteellista.

Kannattaakin keskustella sidottavan kanssa etukäteen onko hänellä tiedossa esimerkiksi joitakin rajoitteita nivelien liikkumisen suhteen. Tyypillisesti olkanivelet ja polvet ovat sellaisia, joissa saattaa esiintyä liikerajoitteita.

[h2]Hermopinteet ja tunnottomuus[/h2]
Kaikista kiusallisimpia ja pitkäaikaisimpia vammoja syntyy silloin, kun käden tai jalan hermo jää puristuksiin ja syntyy ns. hermopinne. Hermopinne saattaa aiheuttaa tilapäistä raajan tai sormien tunnottomuutta, tai raajan toimintarajoituksia. Tämä saattaa kestää muutamasta tunnista - pahimmillaan aina useisiin päiviin, viikkoihin tai jopa kuukausiin.

Hermopinne syntyy usein huomaamatta, mutta sen ensioireina on raajojen ja sormien puutuminen. Hermopinnettä voidaan välttää tiedostamalla missä raajojen ja sormien hermoradat kulkevat. Sitomisessa tulee välttää erityisesti ranteiden liian tiukkaa sitomista, joka aiheuttaa helposti hermopinteen käteen ja sormiin. Lisäksi tulee välttää kyynärtaipeisiin kohdistuvaa puristusta tai painetta.

Vältä sitomista nivelten päältä, ja varo erityisesti kyynärtaipeita, ranteita, kainaloita, nivusia, polvitaipeita ja nilkkoja. Sidottavan tulee ilmoittaa välittömästi sitojalle, mikäli hän tuntee käsien, sormien tai varpaiden tunnottomuutta, puutumista ja nipistelyä. Ensiapuna hermopinteisiin käytetään kylmäkäärettä. Mikäli hermopinne jatkuu pidempään, tulee kääntyä lääkärin puoleen.

[h2]Riiputtamiseen liittyviä turvallisuusasioita[/h2]
Riiputuksessa tulee ottaa huomioon edellä esitettyjen yleisten turvallisuusasioiden lisäksi erityisesti riiputukseen liittyvät turvallisuusasiat.

[h2]Hermopinteet ja tunnottomuus[/h2]
Riiputettaessa jäseniin kohdistuu huomattavasti suurempi paine kuin tavallisessa sidonnassa. Tällöin myös hermopinteen syntymisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi, ellei asiaa huomioida tarpeeksi huolellisesti. Varsinkin olkavarteen kohdistuu riiputettaessa tavallista suurempi paine ja kuormitus, joka saattaa aiheuttaa käden ja sormien puutumista, ja mahdollisesti jopa hermopinteen syntymisen.

Hermopinteen ja puutumisen mahdollisuutta voidaan vähentää merkittävästi pitämällä huolta siitä, että käytetään tarpeeksi köyttä ja että köysi asettuu tasaisesti iholle. Sidottavan tulee ilmoittaa välittömästi sitojalle, mikäli hän tuntee sormissaan nipistelyä tai puutumista.

[h2]Huonovointisuus ja pyörtyminen[/h2]
Ei ole mitenkään harvinaista, että sidottava saattaa tulla huonovointiseksi tai jopa pyörtyä ollessaan pidemmän aikaa sidottuna pystyasentoon. Sidottuna ollessa verenpaine saattaa laskea huomaamatta, joka johtaa huonovointisuuteen. Myös suuret tunnepurkaukset ja esim. orgasmi saattaa johtaa siihen, että verenpaine laskee nopeasti. Tällöin sitojan tulee laskea sidottava välittömästi maahan makuulle, ja löysätä tai irrottaa köydet niin että sidottava pystyy hengittämään vapaasti.

Mikäli sidottava pyörtyy ollessaan pystyasennossa, ensimmäinen tehtävä mikä sitojan tulee tehdä, on ottaa sidottavasta tukeva ote ja katkaista häntä kannattelevat köydet, ja asettaa sidottava makuulle.

Sidottavan tulee ilmoittaa välittömästi mikäli hän alkaa tuntea olonsa huonovointiseksi, jotta sitojalle jää hyvää aikaa toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Huonovointisuutta voidaan vähentää mm. pitämällä huolta siitä että sidottava ei joudu olemaan liikkumatta liian pitkiä aikoja. Lisäksi sidottavan tulee huolehtia siitä, että hän on syönyt ja juonut tarpeeksi ennen sidontasessiota. Mikäli sidottavalla on taipumusta matalaan verenpaineeseen tai huimaukseen, niin tästä olisi hyvä kertoa etukäteen, jotta sitoja voi huolehtia siitä että sidottava ei joudu olemaan liikkumatta liian pitkiä aikoja.

[h2]Köyden katkeaminen[/h2]
Tyypillisesti 6 mm:n paksuinen hamppuköysi kestää yli kahden sadan kilon kuorman katkeamatta. Käytössä köyteen saattaa muodostua heikkoja kohtia, jotka aiheuttavat köyden katkeamisen. Seurauksena voi olla vain säikähdys, luottamuspula, tai pahimmillaan sidottavan vakava vammautuminen. Erityisesti tulee varoa köyden keskikohtaan syntyvää kulumista, joka saattaa katkaista muuten ehjän köyden täysin arvaamatta.

[h2]Muu välinerikko[/h2]
Muita mahdollisia vaaratilanteita saattaa syntyä siitä, että kattokoukun kiinnitys pettää, tai jousihakojen mekaniikka pettää.

[h2]Lopuksi[/h2]
Tässä kirjoituksessa käsiteltiin yleisiä, sitomiseen liittyviä turvallisuusasioita, joiden tunteminen kuuluu jokaisen sitojan ja sidottavan perusosaamiseen. Sitomiseen liittyy aina riskejä, mutta tiedostamalla yleisimmät riskitekijät, voidaan helposti ennaltaehkäistä yleisimpien ongelmien syntyminen.

Mukavia ja turvallisia sidontahetkiä,
KalvinK

LISÄMATERIAALIA
« Viimeksi muokattu: 14.08.2011, 21:07 kirjoittanut KalvinK »

Hra K

Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #1 : 02.04.2011, 00:10 »
Kun leikit on leikitty ja köysiä irroitellaan niin huomio saattaa herpaantua vaikkapa aamuyön tunteina.
Paikat voivat olla turtana ja tunnottomina, joten niveliä voi olla hyvä varovasti koetella ennen kuin nousee.
Pidempien köysien kanssa sattuu aika helposti pieniä palovammoja, jotka voivat tulla yllättäen köyttä
esim. selän ja patjan välistä kiskottaessa.

Toinen mieleen tullut turvallisuusseikka on sidotun jättämien valvomatta mikä on aina vastuutonta touhua
ja onneen luottamista mikäli normaalit elintoiminot kuten hengitys on yhtään uhattuna. Pehmeät alustat ovat
tällöin erityisen vaarallisia koska voivat vääntelehtiessä tai vain ollessa upottaa hiljalleen uhria kohti vaarallista
asentoa. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että ihmistä ei sidota ylöspäin mistään pään seudulta tai kaulasta koska
kaatumien johtaa hirttämiseen.

Aika on hyvä turvallisuuslisä ja sidottavankin on hyvä pitää huokailut masussa vaikka alkaisi hieman
äheltäminen kyllästyttämään. Hermoilu johtaa helposti turvaohjeiden unohtumiseen tosin saman tekee
voimakas kiihoitustila siinä missä vaikkapa humalakin - pahimmillan nämä ovat yhdessä.

KalvinK:n lista tai artikkeli oli hyvä ja pienellä virittelyllä sen pohjalta voisi saada kelvon perusturvaohjeen
vaikkapa tänne baariin. Joku voisi kertoa lyhyesti vaikkapa paniikista ym psyykkisistä häiriöistä, jotka voivat
vaarantaa sidontaa ja oma keskustelu olisi miettiä mitä ko. riskeille voisi tehdä etu- ja jälkikäteen.


KalvinK

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 641
  • Tykkää sitoa nättejä nakuja naisia.
  • Galleria
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #2 : 02.04.2011, 14:53 »
Hyviä pointteja, Hra K.

Milla

  • Vieras
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #3 : 13.05.2011, 00:56 »
Lainaus
KalvinK: Lisäksi sidottavan tulee huolehtia siitä, että hän on syönyt ja juonut tarpeeksi ennen sidontasessiota.


Sama koskee myös sitojaa.

Guide-Master

  • Vieras
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #4 : 28.06.2011, 13:48 »
Omasta mielestä on hyvä ottaahuomioon kaikessa mikä menee D/s ja S/M alla, kaikki on aina tekijästä kiinni, se voi olla turvalisuuteen ja mukavaan oloon perustuva tai sitten kiduttamiseen ja ei niin turvalisuuteen painottuva.
Kun ottaa huomioon mihin bondage on alun perin tehty, eli kiduttamis ja kuulustelu tekniikaksi, siitä on pitkä matka mukavaan olo tilaan.
Kun otetaan vaikka ihan perus krakada, joka on todella julma kidutusmenetelmä, mutta kanssa todella kaunis, eli on hyvin paljon siiä miten se tehdään, viedäänkö toinen tajunnan raja maille vai vain annetaa muistoksi mukava kuva itsestään , tai kaikki tolta valitä oleva.
Kumminkin on aina toisiimme tutustumista mitä tehdäänkin, itselle on muodostunnut käytännöksi, että kysyn aina ja mielummin liikka kuin liian vähän, sillä haluan että tiedän, että termit merkkaa samaa kummallekkin esim. masokisti ja sadsti.

mrs_whiterope

  • Vieras
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #5 : 14.08.2011, 21:01 »
Hyvä peruslista, KalvinK. :)

Sellaisen pikkuvinkin lisäisin vielä, että köysisubille voi antaa etätehtäväksi säännöllisen venyttelyn. Mitä paremmassa kunnossa lihaksisto on, sitä helpommin painetta sietää -- vaikka toki verenkierto ja hermostollinen toiminta ovat aina yksilöllisiä.

Ehkä perusteelliseen köysisessioon voisi suhtautua vähän kuten treeniin, eli pitää olla juonut ja syönyt kunnolla muttei ihan vastikään, olla muutenkin suht kunnossa ja virkeä, ja jos on vielä venytellyt ja lämmitellyt, niin aina parempi. :) [Nimim. Taisinpa pudota kerran juuri tuon ravitsemattomuuden takia... :(]

Snadistisadisti

  • Porttikiellossa
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1506
  • TrueMaster and proud of it!
  • Galleria
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #6 : 10.09.2011, 17:59 »
Tärkein turvallisuustekijä niin sessioidessa, kuin bondagessa on nähdäkseni tilanteen seuranta, sekä Masterin että subin tekemä. Jos merkkejä vaarasta alkaa olemaan, niihin on oitis puututtava ja niistä on pystyttävä puhumaan myös session kuluessa. Turvasana tai -merkki on tässä hyvä apuväline. Siihen ei tosin pidä liikaa luottaa. Esimerkiksi tajunnan hämärtyessä ei huutaminen välttämättä enää onnistu.

Juuttisetä

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2824
  • "Hyvällä tavalla vaarattoman oloinen."
  • Galleria
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #7 : 02.10.2014, 22:58 »
Nostampa kuollutta vähäsen parilla linkillä:
https://www.youtube.com/watch?v=lr4EtgSS3qM osa 1
https://www.youtube.com/watch?v=9VBBdCWLcPw osa 2
ESINEMin varsin hyvältä DVDltä turvallisuus osio.

candyflip

  • Vieras
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #8 : 14.02.2015, 17:52 »
HERMOVAURIOISTA. Box tie -tyyppisistä sidonnoista riiputtaessa hermovaurion riski on korkea ja todellinen, koska käsien hermot ovat niin haavoittuvaisia. Neuvoisin sidottavia tökkimään anatomiakuvan kanssa omat olkavartensa läpi ja sitojia tekemään saman jokaisen uuden mallin kohdalla.

Erityisesti värttinähermo (radial nerve) on suojattomana olkalihaksen ja ojentajan/hauiksen välisessä kolossa olkavarren ulkopuolella. Se on eri kohdassa joka ihmisellä, eikä köysiä siis voi asetella yhdellä, hyväksi koetulla tavalla kaikkien kanssa. Siksi omat hermonsa pitää itse etsiä, ja osata sitten avata myös suunsa sitojalle. Suurin osa sidonnasta aiheutuneista vammoista ovat värttinähermon hermovaurioita, jotka ovat aiheutuneet huonosta köysien sijoittelusta box tie -roikotuksissa.

Myös kyynärhermo (ulnar nerve) on haavoittuvainen tässä sidonnassa, mutta se kulkee olkavarren sisäpuolella. Siihen kohdistuvaa hermovauriota voi yrittää estää niin, että sidottavana pitää ranteiden sisäpinnat toisiaan vasten kun kädet ovat selän takana, sekä "lukitsemalla" olkavarret kauemmas kehosta asettamalla toisen kämmenen "halaamaan" kyynärpään sisäpintaa (peukalo eri puolella kuin muut sormet).

Sitojan on ehdottoman tärkeää säännöllisesti tarkastaa hermojen toimivuus. Pyydä sidottavaa (sanoilla tai eleillä) ensin puristamaan kättäsi lujalla otteella. Laita sitten kätesi tämän nyrkkien ympärille, jolloin sidottava puristaa kovasti sormia ulospäin. Värttinähermon vaurio aiheuttaa voimattomuutta puristuksessa ja ulospäin suuntautuvassa liikkeessä erityisesti peukalossa sekä etu- ja keskisormessa. Kyynärermon vaurio aiheuttaa saman pikkusormessa ja nimettömässä. Puristusvoimaa saattaa löytyä jonkin verran, mutta ulospäin suuntautuvassa voimassa heikentyminen on huomattavampaa. Sidottava ei itse huomaa muutosta etenkään, kun tuntemukset jäävät huomaamatta muuten vaarattoman puutumisen vuoksi. Jos käsissä on voimattomuutta, pitää sidottu ottaa heti turvallisesti ja harkitusti ulos sidonnasta. Hermovauriot parantuvat yksilöllisesti: osa menee ohi tunnissa, toisissa kestää jopa vuosi tai kauemmin. Vaurioitunut hermo on pitkään herkkä uudelle vauriolle.

Harmillisen paljon kohtaan hermovaurioita, jotka olisi voinut välttää riittävällä etukäteispanostuksella sekä huolellisuudella sitomistilanteessa. Pitää muistaa myös, ettei tässä asiassa (kuten muissakaan) kaikki vastuu ole topilla/sitojalla - on sidottavan vastuulla avata suunsa, jos jokin tuntuu pahalta tai esim. tietää, että köysien sijoittelu on itselle huono.

Puhun tästä kokemuksen syvällä rintaäänellä, hermovaurion saaneena koska "no ähh ei ne nyt ole kuin sentin väärässä paikassa, enpä sano mitään kun menisi tunnelma pilalle". Siinä onkin kiva miettiä, että joudunko nyt olemaan poissa köysistä vuoden kun oli muka niin tärkeää päästä heti riippumaan.

Erinomaista lisätietoa oikean elämän sidontahavereista (suurin osa näitä hermovaurioita), koska muidenkin virheistä voi oppia ennen kuin niitä tekee itse: https://fetlife.com/groups/47741

EDIT Keskihermon (median nerve) vaurio aiheuttaa erityisesti puristusvoiman vähentymisen etu- ja keskisormessa sekä peukalossa. Minulla ei ole omakohtaista tietoa tämän estämisestä.

EDIT 2 kannattaa myös varmistaa, että ranteiden ympärille tehtävässä aloitussidonnassa box tiessa on riittävästi tilaa. Box tiesta riiputtaessa tämä osa kiristyy helposti ja aiheuttaa ongelmia, kun kyynärvarsien kulma suhteessa toisiinsa muuttuu.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2015, 18:34 kirjoittanut candy »

Nut

  • Vieras
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #9 : 15.02.2015, 20:48 »
Candylta erittäin hyvä kommentti hermovaurioista. Lisäisin samaan syssyyn, että erinäisiä vältettäviä kohtia ja vaurioille alttiita hermoja on myös alaruumiissa.
Itselleni on osunut kohdalle haveri "femoral cutaneous" hermon (eli reiden ihon tuntoaistimuksista vastaavan, kun tietäisikin nämä termit suomeksi) kanssa.
Tässä pari mielestäni asian hyvin selittävää linkkiä, vaikkakin harmillisesti Esinemin syvällinen artikkeli on kadonnut tai siirretty maksulliselle puolelle.

Ropemarks: Femoral cutaneous nerve
Esinem: Femoral cutaneous nerve



Oma hermovaurioni tuli ns. hogtie tyylisessä riiputuksessa kasvot alaspäin ollessa, itseasiassa hyvin samantyyppisessä kuin ensimmäisen linkin esimerkkikuvissa. Vaurio ei antanut itsestään mitään ennakkovaroituksia sidonnan aikana, vaan vasta köysien poistamisen jälkeen huomasin etureiden olevan tunnoton. Virhe oli suurimmaksi osaksi minun, sillä tiesin reisihermosta. Vaurion välttämiseksi käskin sitojan laittaa lanneköyden juuri siihen kohtaan mihin hän sen laittoi, mutta näemmä minun kehossani riskialtis alue on suurempi kuin mitä olin kirjallisista lähteistä ymmärtänyt. Paranemisessa meni noin kuukauden päivät, ja se oli pitkä kuukausi.

Kyseinen hermovaurio voi tulla myös lattiatyöskentelyssä, jossa joko köysi painaa hermoon tai sidottavan keho taitteella ollessaan luo paineen hermon kohdalle.

Candyn tavoin suosittelen lukemaan ja seuraamaan keskusteluja, joissa tapahtuneista haavereista keskustellaan.
Sekä sitojien että sidottavien kannattaa tutustua kehon hermoratoihin ja niiden sijaintiin.

Hazer

  • PoVi
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 53
  • Jos haluut olla vahva, täytyy olla nöyrä....
  • Galleria
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #10 : 25.02.2018, 12:54 »
Paljon hyvää tietoa sidonnasta .

brahma

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 870
  • The evil saint - Ilkeä pyhimys
  • Galleria
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #11 : 25.02.2018, 17:17 »
Candyn kirjoitus oli erittäin hyvä, se säästi minut kirjoittamasta samaa litaniaa.

Mutta ensimmäiseksi kommentoin tuota KalvinK:n postausta...


 

Sidottavan on hyvä tunnustella aina välillä omia tuntemuksiaan ja kertoa välittömästi sitojalle, mikäli hän alkaa tuntea sormien tai varpaiden puutumista tai kylmettymistä.



[h2]Hermopinteet ja tunnottomuus[/h2]
Kaikista kiusallisimpia ja pitkäaikaisimpia vammoja syntyy silloin, kun käden tai jalan hermo jää puristuksiin ja syntyy ns. hermopinne. Hermopinne saattaa aiheuttaa tilapäistä raajan tai sormien tunnottomuutta, tai raajan toimintarajoituksia. Tämä saattaa kestää muutamasta tunnista - pahimmillaan aina useisiin päiviin, viikkoihin tai jopa kuukausiin.


Ongelmana olen itse huomannut, että sidottava ei tiedä mitenkä testata tuntemuksiaan, varsinkin tuo candyn mainitsema olkavarren hermo, on se ongelmallinen, kun se on jokaisella hieman eri kohtaa.

Tuo itsensä testaus, oli yksi ensimmäisistä asioista jotka minulle opetettiin, kun sain ensikosketuksen tähän bdsm sceneen.

Juuri tuosta käsien hermosta opetettiin minulle ensimäiseksi, että jos se on päivän puuduksissa, se voi olla viikon puuduksissa, jos se on viikon puuduksissa, se voi olla kuukausia puuduksissa, jos se on kuukausia, se voi olla vuosia. Eli tuon kädessä olevan hermon parantuminen voi kestaa useamman vuoden.
Jotta tältä välttyisi, tulee myös sidottavan testata mahdollista puutumista.
tässä yksi tärkeä ohje siis!

Sidottava painaa peukalon kynnellä etusormen päähän voimalla, sitten keskisormeen, nimettömään ja pikkusormeen jos on mahdollista ja sitten palaa takaisin nimetön, keskisormi, etusormi... tuo pitää tehdä pienin väliajoin. Mikäli sieltä häviää pieni kivun tuntemus, siitä täytyy ilmoittaa sitojalle. Tämä on yksi helposti havaittava merkki raajojen puutumisesta, mikä  sidottavan on helppo testata.

Samalla tuota verenkiertoa voi koettaa hieman parantaa puristelemalla käsiä nyrkkiin, auki ja takaisin nyrkkiin.

Kun tehdään esim. teippi muumiointia, on hyvä, että paketin sisällä oleva tekee tuota samaa käden puristamisen nyrkkiin liikettä, mikä auttaa tuohon verenkiertoon käsissä.

Nyt sitten ensimmisenä ajatuksena tulee useasti mieleen, että ne sormet pitää olla myös paketoituna, että sormia ei pysty käyttämään itsensä vapauttamiseen.

Tuohon on erittäin hyvä ratkaisu olemassa ja se on nimeltään STRESSIPALLO. Tarvitset niitä 2 kpl. Yksi molempien nyrkkien sisään. Stressipallo käteen ja sen jälkeen teipataan tuo käsi. Näin käsi ja stressipallo on siellä paketin sisällä. Hyvin tehty teippaus estää, että sormia ei saa sieltä paketin sisältä pois, mutta henkilö pystyy puristelemaan sitä stressipalloa kun on siellä paketissa.


bikantti

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2571
  • Ymmärrä taaksepäin, elä eteenpäin, nauti tässä.
  • Galleria

LaLola

  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 14
  • Kilttiys elämässä / Tuhmuus makkarissa
  • Galleria
Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #13 : 05.12.2020, 22:02 »
Miten itseltään voisi testata, missä hermot tarkalleen menee? Mistä sen tietää? Tarkoitan siis, että miltä hermot tuntuvat, miltä niiden painaminen tuntuu tai pitäisikö jotain tapahtua, kun painaa oikeasta kohdasta eli löytää hermon (esim. sormet koukistuvat)?

Pip

Vs: Bondage ja turvallisuus
« Vastaus #14 : 05.12.2020, 23:39 »
Miten itseltään voisi testata, missä hermot tarkalleen menee? Mistä sen tietää? Tarkoitan siis, että miltä hermot tuntuvat, miltä niiden painaminen tuntuu tai pitäisikö jotain tapahtua, kun painaa oikeasta kohdasta eli löytää hermon (esim. sormet koukistuvat)?
Esimerkiksi se hermo, mikä aiheuttaa pitkäaikaisen puutumisen ei sidonnassa varoita yhtään, oireet ilmaantuvat vasta sidontaa purkaessa (kyseessä siis kolmipäisen olkalihaksen ja ojentajan välisestä hermoradasta). Lääketieteeseen paremmin perehtyneet ammattilaiset korjatkoon terminologia.