Kokenut BDSM-harrastaja raiskasi nuoren naisen törkeästi Kauniaisissa

[oPoika]

Suostumus on erittäin selvä asia, kun omaksuu suostumukseen perustuvan asennoitumisen seksiin - myös kinkyilyssä. Se tarkoittaa, että jos tilanne on tulkinnanvarainen, ei suostumusta ole selvitetty.

Mistä tietää, onko tilanne tulkinnanvarainen? Ihminenhän voi sanoa kyllä, vaikka ei oikeasti tahtoisikaan. Ihminen ei välttämättä tiedä itsekään, tahtooko. Kokemus voi muuttua jälkikäteen.

Minusta suostumus on sana, jolla yritetään kiertää tilanteiden konkreettinen määrittely. On helppoa vedota suostumukseen, koska silloin ei tarvitse kertoa, miten suostumus erilaisissa tilanteissa käytännössä ilmenee.

Jos leikkikaveri ei pistä vastaan eikä ilmaise haluttomuuttaan, niin onko rikkonut suostumusta, jos häneltä ei ole erikseen kysynyt lupaa joka ikiseen tekoon?
Etukäteen sopiminenkaan ei ratkaise kaikkia ongelmia, koska suostumus voi muuttua. Se, mikä on luvattu ennen sessiota, ei välttämättä enää päde sessiossa.

[Proxima Centauri]

Mistä tietää, onko tilanne tulkinnanvarainen? Ihminenhän voi sanoa kyllä, vaikka ei oikeasti tahtoisikaan. Ihminen ei välttämättä tiedä itsekään, tahtooko. Kokemus voi muuttua jälkikäteen.

Millaista tilannetta oikeastaan tarkoitat tällä? Anna vaikka joku esimerkki.

Minusta suostumus on sana, jolla yritetään kiertää tilanteiden konkreettinen määrittely. On helppoa vedota suostumukseen, koska silloin ei tarvitse kertoa, miten suostumus erilaisissa tilanteissa käytännössä ilmenee.

Jos leikkikaveri ei pistä vastaan eikä ilmaise haluttomuuttaan, niin onko rikkonut suostumusta, jos häneltä ei ole erikseen kysynyt lupaa joka ikiseen tekoon?

Tätä asiaa pitäisi oikeastaan lähestyä sitä kautta, että miksi edes tekisi leikkikaverille asioita, joista ei voi olla varma, ovatko ne leikkikaverin mielestä ok? Eli eikös olisi fiksuinta selvittää, mitkä kaikki teot ovat ok eli suostumuksellisia? Muussa tapauksessa on tosiaan vaarana, että rikkoo suotumusta - ja jokaiselle pitäisi olla lähinnä itsestään selvää, että ei halua tehdä niin.

tukäteen sopiminenkaan ei ratkaise kaikkia ongelmia, koska suostumus voi muuttua. Se, mikä on luvattu ennen sessiota, ei välttämättä enää päde sessiossa.

Jos toinen ilmaisee, että ei sittenkään halua jotain aiemmin sovittua asiaa, niin silloin lopettaa heti. Tällöin on toiminut oikein ja kunnioittanut toisen suostumusta. Juuri tätä varten ne turvasanat ovat olemassa.

[stoge]

Jos sitten sivujuonteena : 2022 tuomio, jonka pohjalta mm. ilmoitettiin tuomitun nimi lehdessä, kaatui hovioikeudessa 2025.

Yksinkertaisuudessaan, mielipiteet suostumuksesta luo niin laajoja käsitekirjoja, että jopa oikeusasteet tuomitsevat eri tavoin eri asteissa, kumpaankin suuntaan.
Laki on erittäin tulkinnanvarainen nykyisellään, mikä ei ole kenenkään etu.

[Hoo]

Aiheesta löytyy ihan kiinnostava artikkeli psykoterapia lehdestä 1/2026 otsikolla Eroottisesta sadomasokismista ja suostumuksellisuudesta. Minkä jälkeen samaisesssa lehdessä on mm sadomasokismista parisuhteessa ja sen psyykkisistä taustatekijöistä. Lehti löytyy ainakin isoimpien kirjastojen lehtilukusaleista. Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.

[Mr Birch]

Aiheesta löytyy ihan kiinnostava artikkeli psykoterapia lehdestä 1/2026 otsikolla Eroottisesta sadomasokismista ja suostumuksellisuudesta. Minkä jälkeen samaisesssa lehdessä on mm sadomasokismista parisuhteessa ja sen psyykkisistä taustatekijöistä. Lehti löytyy ainakin isoimpien kirjastojen lehtilukusaleista. Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.

Hyvä vinkki! Nostapa nuo Mediatilan puolelle ja referoi vähän!

Mr B

[oPoika]

Yksinkertaisuudessaan, mielipiteet suostumuksesta luo niin laajoja käsitekirjoja, että jopa oikeusasteet tuomitsevat eri tavoin eri asteissa, kumpaankin suuntaan.
Laki on erittäin tulkinnanvarainen nykyisellään, mikä ei ole kenenkään etu.

Minua ärsyttää aiheeseen liittyvässä keskustelussa asenne, jolla annetaan ymmärtää, että kyllähän jokainen tietää, haluaako joku harrastaa seksiä.
Kun ihmisten välinen viestintä on muutenkin ihan hirvittävän vaikeaa, epämääräistä ja harhaan osuvaa, niin seksuaalisessa tilanteessa, jossa on kiihottunut, se vasta mutkikasta onkin. Jos toinen ei avoimesti ilmaise, ettei tahdo, on suuri vaara, ettei vastapuoli osaa lukea tilannetta oikein.
 

[stoge]

Yksinkertaisuudessaan, mielipiteet suostumuksesta luo niin laajoja käsitekirjoja, että jopa oikeusasteet tuomitsevat eri tavoin eri asteissa, kumpaankin suuntaan.
Laki on erittäin tulkinnanvarainen nykyisellään, mikä ei ole kenenkään etu.

Minua ärsyttää aiheeseen liittyvässä keskustelussa asenne, jolla annetaan ymmärtää, että kyllähän jokainen tietää, haluaako joku harrastaa seksiä.
Kun ihmisten välinen viestintä on muutenkin ihan hirvittävän vaikeaa, epämääräistä ja harhaan osuvaa, niin seksuaalisessa tilanteessa, jossa on kiihottunut, se vasta mutkikasta onkin. Jos toinen ei avoimesti ilmaise, ettei tahdo, on suuri vaara, ettei vastapuoli osaa lukea tilannetta oikein.

Niin. Jos leikitään leppäkertun vihollista ja nussitaan pilkkua, tässä ei ole kyse siitä, miten tilanteessa asioita tulkitaan, vaan siitä, miten tekojen kohteena olleet mieltävät tapahtuneet asiat ja miten he reagoivat näkemyksiinsä. Tilanteen tulkinta sitten oikeusprosessissa on tuomioita harkitsevien osapuolten käsissä perustuen erilaisiin näyttötekijöihin.

Melko villi setti. 

[Proxima Centauri]

Minua ärsyttää aiheeseen liittyvässä keskustelussa asenne, jolla annetaan ymmärtää, että kyllähän jokainen tietää, haluaako joku harrastaa seksiä.
Kun ihmisten välinen viestintä on muutenkin ihan hirvittävän vaikeaa, epämääräistä ja harhaan osuvaa, niin seksuaalisessa tilanteessa, jossa on kiihottunut, se vasta mutkikasta onkin. Jos toinen ei avoimesti ilmaise, ettei tahdo, on suuri vaara, ettei vastapuoli osaa lukea tilannetta oikein.

Jos viestintä on vaikea, epämääräistä tai harhaan osuvaa, niin eikö siltä toiselta osapuolelta voi kysyä suoraan, haluaako hän tai mitä hän haluaa? Itse en oikeasti tunnista sellaista seksin harrastamistilannetta, jossa voisi tulla aidosti väärinkäsitys siitä, onko toinen vapaaehtoisesti osallisena vai ei. Miten voisi olla tietämättä, onko seksi suostumuksellista? Anteeksi, mutta en todellakaan ymmärrä.

Jos kerran avoin ilmaisu siitä, että ei tahdo, tuntuu selkeältä, niin miten muka ilmaisu siitä, että tahtoo, on jotenkin epäselvää? Eihän se vaadi kuin sen, että muuttaa ajattelua niin, ettei pidä oman kiihottuneisuuden ja oman halun mukaista toimintaa oletusarvona, vaan ensisijaisesti on kiinnostunut siitä, onko toisen halu vastavuoroista.

[Proxima Centauri]

Lisään vielä, että jos suostumusperustainen laki on mielestänne jotenkin epäonnistunut tai vaillinainen, niin mikä/millainen olisi parempi? Aiempi laki oli huono, koska se ei tunnistanut kaikkia tilanteita ei-suostumuksellisiksi ja vastuutti liikaa uhria. Sen vuoksi lähtökohta ei voi olla se, että uhria vastuutetaan/velvoitetaan esittämään riittävän selkeä kielto, koska sen myötä jos hän ei tähän pysty/kykene/uskalla/osaa, saa toinen osapuoli käytännössä vapaat kädet tehdä mitä huvittaa, vaikka toisen suostumuksen vastaisesti. Jos seksiä ajatellen suostumus ei ole hyvä lähtökohta, niin mikä sitten olisi?

[oPoika]

Jos viestintä on vaikea, epämääräistä tai harhaan osuvaa, niin eikö siltä toiselta osapuolelta voi kysyä suoraan, haluaako hän tai mitä hän haluaa?

Voi tietenkin, mutta naiset itsekin ihan yleisesti kertoilevat, että on epäkiihottavaa, jos mies kysyy jokaiseen kosketukseen luvan. Ainakin jotkut näyttävät nauttivan siitä, että mies vie tilannetta eikä jatkuvasti kysele kuin arka teinipoika.
Jos nyt ajatellaan ihan perinteistä seksiä, jossa kumpikin on hyvin kiihottunut, niin saako seksi edetä luontevasti reaktioiden ja ruumiillisen viestinnän kautta vai täytyykö jokaiseen uuteen tekoon ja kosketukseen kysyä lupa?
Laki on hankala, koska tilanteen voi tulkita uudella tavalla jälkeenpäin. Kun oikeudenkäynneissä pohdittiin sitä, kielsikö toinen toimimisen, raja oli varsin selvä. Mutta kun oikeudenkäynneissä pohditaan sitä, antoiko toinen suostumuksen, raja on paljon epäselvempi.
Jos mies siirtyy suutelusta rinnoille ja siitä edelleen alemmas mitään kyselemättä, eikä nainen pistä vastaan, mutta kokee jälkeenpäin, ettei halunnutkaan enempää kuin suutelua, niin sen jälkeen oikeudessa pohditaan, osoittiko nainen suostumuksensa esimerkiksi ruumiinkielellään.
Kyllä nämä rajat ovat kovin vaiketulkintaisia, jos raja ei kulje siinä, että ihminen sanoo ei tai pistää fyysisesti vastaan.

[Hoo]

Mietin itse tätä aihetta siten että ihmiseen oikeasti tutustuminen on pitkän ajan prosessi. Ja jopa tuttu ihminen voi käyttäytyä ihan hullusti ja odottamattomasti kun on vaikea tilanne. Saati sitten vähemmän tuttu ja enemmän vaikeassa tilanteessa. Ei se nyt niin rakettitiedettä ole että kaikilla herkkyystila vaihtelee, miten nyt kokeekin omia rajojaan rikottavan. Genren parissa on myös merkittävä määrä nepsy ihmisiä, joille tunnesäätely on muutoinkin haaste. Ja tuskin meistä kukaan on ihan varma ajatuksiltaan kuin peruskallio kun tullaan vähä iholle.

Artikkeli mistä mainitsin, mistä pyydettiin referointia, toteaa mm suostumuksellisuuden käsitteinä aktiivisen suostumuksen, rajasuostumuksen ja tyhjän suostumuksen. Seuraavassa suora lainaus:

"Suostumukseen ja traumoihin liittyy vahvasti jälkikäteisyys. Jälkikäteisyys on loputon käännösprosessi, mikä pitää tiedostamattoman liikkeellä ja kirjoittaa jatkuvasti menneisyyttä uudelleen. Tapahtuma ja suostumus voivat saada uuden merkityksen vasta jälkikäteisen uuden ymmärryksen ja tiedon valossa, ehkä pitkänkin ajan päästä. Joskus kokemukset voivat olla haavoittavia ja tuskallisia, ilman että ne ovat rikoksia. Kompromisseja on voitu tehdä suhteessa itseen ja omiin sisäisiin ristiriitoihin. Traumakokemuksia voidaan työstää seksuaalisuuden alueella myös ilman, että se on tuhoavaa toistamista. Osa seksuaalisuudesta jää meille aina arvoitukseksi."

[Proxima Centauri]

Voi tietenkin, mutta naiset itsekin ihan yleisesti kertoilevat, että on epäkiihottavaa, jos mies kysyy jokaiseen kosketukseen luvan. Ainakin jotkut näyttävät nauttivan siitä, että mies vie tilannetta eikä jatkuvasti kysele kuin arka teinipoika.
Jos nyt ajatellaan ihan perinteistä seksiä, jossa kumpikin on hyvin kiihottunut, niin saako seksi edetä luontevasti reaktioiden ja ruumiillisen viestinnän kautta vai täytyykö jokaiseen uuteen tekoon ja kosketukseen kysyä lupa?
Laki on hankala, koska tilanteen voi tulkita uudella tavalla jälkeenpäin. Kun oikeudenkäynneissä pohdittiin sitä, kielsikö toinen toimimisen, raja oli varsin selvä. Mutta kun oikeudenkäynneissä pohditaan sitä, antoiko toinen suostumuksen, raja on paljon epäselvempi.
Jos mies siirtyy suutelusta rinnoille ja siitä edelleen alemmas mitään kyselemättä, eikä nainen pistä vastaan, mutta kokee jälkeenpäin, ettei halunnutkaan enempää kuin suutelua, niin sen jälkeen oikeudessa pohditaan, osoittiko nainen suostumuksensa esimerkiksi ruumiinkielellään.
Kyllä nämä rajat ovat kovin vaiketulkintaisia, jos raja ei kulje siinä, että ihminen sanoo ei tai pistää fyysisesti vastaan.

On monia tapoja selvittää suostumus. Myös kysyä voi hyvin eri tavoin, epäsuorasti myös (esim. lause "mä haluun sua" sisältää usein lausumattoman kysymyksen, jolloin toisen vastaus sitten viitoittaa tietä, että mihin suuntaan edetään vai edetäänkö mihinkään, samoin esim. lause "olet tosi seksikäs, haluan naida sua"). Mutta tuskinpa edes tilanteissa, joissa mies "vie", on nainen totaalisen passiivinen tai varsinkaan sen oloinen, että homma ei kiinnosta ollenkaan. Kyllä silloinkin, jos jompi kumpi "vie", se toinenkin osapuoli osallistuu tilanteeseen ja viestii monin eri tavoin, vaikkapa sanattomastikin, suostumustaan. Ei normaali seksin harrastaminen kuitenkaan sellaista ole, että toinen vaan yksipuolisesti puuhailee ilman, että on edes varma siitä, onko toinen hommassa mukana vai ei.

Hyvä lähtökohta onkin se, että jos vastapuoli ei millään lailla osoita kiinnostusta ja innostusta seksuaaliseen toimintaan, ei ole mitään syytä olettaa hänellä sellaista (kiinnostusta ja innostusta) olevankaan. Jos kumppani on täysin passiivinen ja näyttää lähinnä siltä, että seksi ei kiinnosta saati ole mieluinen asia, niin miksi kukaan haluaisi itsekään silloin jatkaa seksiä?? Jos kumppani ei mitenkään viesti, ilmaise tai vaikuta siltä, että seksi on mieluisaa, niin vähintään silloin on syytä kysyä ihan suoraan, haluaako tämä että jatketaan. Ei silloin itse vaikuta epävarmalta teinipojalta, vaan päinvastoin vastuulliselta ja asiansa osaavalta aikuiselta. (Tai no, voisi kuvitella, että sellaiselta aikuiselta lopahtaisi itseltäänkin kiinnostus, jos toiselta ei tule mitään vastakaikua.)

Tokihan sitten jossain seksileikissä voi rooliin kuulua totaalinen passiivisuus, mutta tällaiset roolileikit on tapana ideoida ja kehitellä yhdessä, ja mitä syvemmälle rooleihin mennään, sitä olennaisemmaksi tuleekin turvasana.

Mutta kyllä, seksi voi edetä - ja useimmiten varmaan eteneekin - ilman sanallista neuvottelua ihan vaan molemminpuolisen kiihottumisen, reaktioiden ja ruumiillisen viestinnän kautta. Tämähän nimenomaan tulee ilmi uudessa laissakin: suostumuksen ilmaisuksi katsotaan myös sanaton viestintä. Eli jos tilanne etenee molemminpuolisen halun ja yhteisen toiminnan myötä, silloin kumpikin omalla käytöksellään ja toiminnallaan ilmaisee halua ja suostumusta. Eli vaikka olisi tilanne, että mies vie, niin nainen kuitenkin ilmaisee monella tavalla sitä, että on toiminnassa mukana.

[Everett_Reno]

Olen sori kun käytän sinä-passiivia mutta se tuntuu luontevammalta. Tässä suurinpiirtein oma algoritmi jolla luoda puitteet suostumukselliselle toiminnalle:

Ennen kuin ihmiset ovat ottaneet kontaktia, tunne itsesi ja tiedosta millainen olet, mitä etsit ja mitä et etsi. Saata se ymmärrettävään muotoon ja aiheesta kiinnostuneiden saataville.

Kun kontakti on tehty, selvitä täsmääkö mieltymykset ja kemiat sekä onko toisella itsetuntemusta, käsitystä siitä mitä haluaa ja onko hän ikäänkuin "ratissa" omasta toiminnastaan ja vilpittömin mielin liikkeellä.

Ensitapaaminen kasvotusten mahdollisimman paineettomasti, julkisella paikalla ja ilman suoran tai epäsuoran velvollisuuden luomista; ei "matkustin vuoksesi 500km ja maksoin tämän hotellin - en kai joudu lähtemään tyhjin käsin?".

Selvitä mieltymykset yksityiskohtineen puheen/tekstin tasolla (esim sitominen tavalla x, piiskaus tavalla y ja z, nöyryytys ehdoton ei jne).

Sessiossa kokeile puhuttuja asioita dynamiikasta irrallaan ensin mietoina versioina. Anna aikaa ja signaalia että kieltäytyminen ja mielensä muuttaminen on ok jos joku asia ei tunnukaan kivalta.

Lisää tarvittaessa (enempi ei oo aina parempi eikä tää oo mikään ennätystehdas) intensiteettiä nousujohteisesti niin, että annat toiselle aikaa tajuta ja muodostaa näkemyksensä sessioiden välillä käytävissä keskusteluissa - ei ole suostumusta jos subspacessa olevalta kysytään yhtäkkiä lupaa johonkin reilusti rajumpaan touhuun mistä ei ennen ole edes ollut puhetta.

Toista kolmea edellistä paragraaffia niin kauan kuin hommassa molemminpuolista jännyyttä riittää. Jos toinen ilmaisee että jännyys on loppunut niin se on valomerkki ja on aika kerätä kimpsut ja kampsut, kiittää kohteliaasti ja siirtyä kohti uusia seikkailuja.

Jos subi olettaa että D on joku meedio joka osaa kysymättä toteuttaa hänen salaiset fantasiansa, olet miinakentän äärellä. Samoin jos lähdet freestylettämään juttuja ensitreffeillä niin että et tunne toista yhtään. Ja just näistä epäonnisista miinaharava-peleistä saa sitten mediassa lukea. On vaan klikkailtu paikkoja eikä lainkaan katteltu mitä numeroita on paljastunut aiemmin.

Eli TLDR hakukoneoptimoidut asiasanat: itsetuntemus, kommunikaatio, rehellisyys, aika, nousujohteisuus, hyväntahtoisuus, joustavuus, sovittujen asioiden noudattaminen.

Mutta jos tosiaan suostumuksen käsite ja/tai moisen välttämättömyys ei joko aukene tai ei sovi omaan pirtaan niin komppaan Lunttua, eli kannattaa pysyttäytyä singleplayer-fantasioinnissa.

Vastuullinen kinkeröinti on kovaa hommaa kaikille osapuolille mutta ehdottomasti vaivan väärtti.

[stoge]

Tän aiheen keskusteluissa menee melkolailla aina puurot ja hernekeitot sekaisin.

Kyllä.

On tärkeää, että tekijä osapuoli pyrkii varmistamaan kohde osapuolen suostumuksen asiaan.
Oli se sitten kolme vuotta keskustelua, käsistä pitelyä tai anonyymiä toimintaa joka perustuu käsitykseen, että suostumus on, kunnes turvasana poistaa suostumuksen tai
vaikkapa "Suostutko siihen, että ... " toistettuna jokaisen käden liikkeen kohdalla kun touhutaan.

Tästähän ei ole sitten taas kyse oikeastaan ollenkaan, vaikka pitäisikin olla aina toiminnan lähtökohta.

Kyse on siitä, miten kohde osapuoli kokee asioiden vastanneen sitä, mihin hän kokee antaneensa suostumuksensa.
Sitten jos kohteen näkemys on vahvasti sellainen, että häntä kohtaan on rikottu, saatetaan olla testaamassa oikeuslaitoksessa, oliko kyseessä rikos.

Käännetään asia vaikka niinpäin, että kaikki jotka kovasti kertovat, miten suostumus tarkennetaan,
voitteko olla 100% siitä, että ette toimi kohteen tulkinnan mukaan väärin tai ole esim. oikeusprosessissa sen suhteen, että omaa käsitystänne haastetaan ?

Ette voi.

Voimme siis kaikki ainoastaan pyrkiä siihen, että toimintamme on oikeutettua ja sovittua, mutta loppumetreillä on kyse tuntemuksista ja tulkinnoista.

Ja tästä seuraa se oikeustekninen hassuus, että vaikka olisit kuinka puhtaat jauhot pussissa ja tekisti ihan helvetisti työtä sen eteen, että kaikki on kivaa ja ihQa,
ei ole takeita siitä, ettet olisi vastaamassa teoistasi oikeusprosesseissa ja näiden prosessien tulkinnan lopputuloksena voit sitten olla vaikkapa raiskaaja.

Laki on siis hieno periaatteeltaan, mutta ei määrittele tapaa jolla etukäteen voidaan määritellä suostumuksen laajuus asioihin siten, että se on jälkikäteen tarkistettavissa.
Nythän on käynnissä prosessi, jossa käräjät, hovi ja korkein oikeus tuomioillaan pikkuhiljaa määrittelevät sen, mitä lakiteknisesti luetaan suostumuksen osoitukseksi.

[oPoika]

Laki on siis hieno periaatteeltaan, mutta ei määrittele tapaa jolla etukäteen voidaan määritellä suostumuksen laajuus asioihin siten, että se on jälkikäteen tarkistettavissa.

Kun tämän ongelman nostaa esiin, lähes poikkeuksetta saa kuulla, että jos et ymmärrä suostumusta, ei sinun kannata harrastaa seksiäkään.

Mutta miten helvetissä minä voisin tunnistaa suostumuksen, jos sille ei ole konkreettisia kriteereitä, eikä vastapuoli osoita, ettei tahdo?

Ihmiset kuvittelevat tietävänsä, toteutuuko suostumus, mutta eiväthän he tiedä, jos eivät kysele ihan jatkuvasti lupaa seuraavaan siirtoon. Ja silloinkin ihminen voi jälkeenpäin kertoa, että oli peloissaan tai lamaantunut eikä kyennyt kertomaan todellista tahtoaan.