Kirjoittaja Aihe: Toivoisitko että sinulla olisi/ei olisi jotain fetissiä/mieltymystä/hardlimitiä?  (Luettu 1939 kertaa)

Voronez

Toivoisitko että sinulla olisi tai ei olisi jotain tiettyä mieltymystä/fetissiä/kinkkiä tai hard limittiä?

tiikki

  • Bizarre Club
  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 21
  • Poly & pervo
  • Galleria
Hard limit: Kissat. Niitä on liki jokaisella kiinnostavalla henkilöllä ja minä saamari oon allerginen niille.


Pikkupöllö

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 155
  • Pöllö, kissa, nainen - yhtäkaikki hiiret varokoon
  • Galleria
Kova raja: en siedä yhtään kipua, joten esim spanking on poissa kuvioista, vaikka noin muuten olisin utelias sen suhteen.

Se sulki pois myös kuuman vahan. Hermosto väitti tosissaan, että nyt polttavan kuuma valuva noro polttaa 3. asteen palovamman puolen sentin syvyyteen jalkapohjaan... Vaikka tiesin ihan faktaksi, ettei se ole niin kuumaa - että mitään pientä punotusta kummempaa jälkeä ei tule.

Floora

Hard limit: kuristaminen.
Nautin siitä paljon, mutta astman diagnosoinnin jälkeen oon todennu, että se on varmaan sit kuitenkin liian riskiä. En usko astman lisäävän leikin vaarallisuutta akuutisti, mutta oon pähkäilly sen niin, että jos kova hengästyttävä urheilu ilman avaavaa lääkettä lisää pahenemisvaiheen riskiä, niin varmaan myös se lisää, että happi ei mee hetkeen kunnolla aivoihin. Se todennäköisesti lisää pahenemisvaihee alkamisen todennäköisyyttä seuraavien viikkojen aikana. (Ei tietenkään ala heti/näy heti voinnissa vaan parin viikon sisällä.) Astman pahanemisvaiheen aikana oksentelen limaa, en jaksa mitään, saatan joutuu mennä terveyskeskukseen hakemaan lääkettä. Oon pitäny tätä kaikkien leikkikaverien kanssa ilmiselvistä syistä kovana rajana diagnosoinnin jälkeen, joten tähän tilaan en ole ikinä leikkien takia mennyt ja hyvä niin.

Toinen kova raja: huutaminen. En siedä sitä ollenkaan. En ihmisiltä mun elämässä, en leikkikavereilta, en ystäviltä, enkä naapurin Pekalta. Se saa mut heti niin ahdistuneeseen ja paniikin omaiseen tilaan ja se tunne kestää useamman päivän. Teen aina kaikille uusille ihmisille mun elämässä selväksi, että ihansama mitä teen. Ihansama kuinka vihainen olet. Ihansama mitä tapahtuu. Jos sä huudat niin ovi on tuolla ja mulla ei oo siinä vaiheessa enää mitään mielenkiintoa yrittää sopia asioita tai katsoa jos voisin antaa sulle anteeksi.
« Viimeksi muokattu: 28.05.2023, 17:11 kirjoittanut Floora »

Pikkupöllö

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 155
  • Pöllö, kissa, nainen - yhtäkaikki hiiret varokoon
  • Galleria
Hard limit: kuristaminen.
Nautin siitä paljon, mutta astman diagnosoinnin jälkeen oon todennu, että se on varmaan sit kuitenkin liian riskiä. En usko astman lisäävän leikin vaarallisuutta akuutisti, mutta oon pähkäilly sen niin, että jos kova hengästyttävä urheilu ilman avaavaa lääkettä lisää pahenemisvaiheen riskiä, niin varmaan myös se lisää, että happi ei mee hetkeen kunnolla aivoihin. Se todennäköisesti lisää pahenemisvaihee alkamisen todennäköisyyttä seuraavien viikkojen aikana.
Ei. Kova hengästyttävä urheilu ei lisää pahenemisvaiheen riskiä sen takia, että aivot olisi ilman happea, vaan koska se voi ärsyttää keuhkoputkea. Ja silloinkin vain, jos ylittyy keuhkoputkien senhetkinen sietokyky. Joissain tilanteissa röörit ärsyyntyy kovasta hengästymisestä, vaikka kuinka käyttäisi avaavaa. Nimenomaan siis hengästymisestä itsestään, ei aivojen tilanteesta.

Kuristamisessa ei ole samaa mekanismia.

piiskaanjapuren

En toivoisi ettei olisi. Toivoisin, että löytäisin oikeat tyypit, joiden kanssa toteuttaa näitä pitkän kaavan mukaan.

Välillä on harmillista, ettei ole jotain fetissiä, josta muut saavat kiksejä.

pikkusisko

Hard limit: kuristaminen.
Nautin siitä paljon, mutta astman diagnosoinnin jälkeen oon todennu, että se on varmaan sit kuitenkin liian riskiä. En usko astman lisäävän leikin vaarallisuutta akuutisti, mutta oon pähkäilly sen niin, että jos kova hengästyttävä urheilu ilman avaavaa lääkettä lisää pahenemisvaiheen riskiä, niin varmaan myös se lisää, että happi ei mee hetkeen kunnolla aivoihin. Se todennäköisesti lisää pahenemisvaihee alkamisen todennäköisyyttä seuraavien viikkojen aikana.
Ei. Kova hengästyttävä urheilu ei lisää pahenemisvaiheen riskiä sen takia, että aivot olisi ilman happea, vaan koska se voi ärsyttää keuhkoputkea. Ja silloinkin vain, jos ylittyy keuhkoputkien senhetkinen sietokyky. Joissain tilanteissa röörit ärsyyntyy kovasta hengästymisestä, vaikka kuinka käyttäisi avaavaa. Nimenomaan siis hengästymisestä itsestään, ei aivojen tilanteesta.

Kuristamisessa ei ole samaa mekanismia.

Itselläni ollut astma vauvasta asti, enkä ole koskaan hoksannut pelätä, eikä myöskään lääkärit ole ikinä varoittaneet että mitään aktiviteettia pitäisi varoa. Tärkeinhän on, että hoitava lääkitys on kunnossa, avaavaa otetaan vain kohtauksen tullessa tai pahenemisvaiheessa hoitavan tehostamiseksi.

Kuristamista tullut harjoitettua aika ajoin paljonkin, eikä ole mitään ongelmia tullut. Toki astma on kovin yksilöllinen sairaus, mutta itsekin epäilen että hetkellinen happivajaus sinne hengitysteihin vaikuttaisi. Eikä se pahenemisvaihekaan ikuinen ole, vaikka ikävä onkin. Jos huolestuttaa niin kannattaa lääkäriltä kysyä, todennäköisesti varoittavat vain kuristamisen riskeistä ylipäätään :)

Pikkupöllö

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 155
  • Pöllö, kissa, nainen - yhtäkaikki hiiret varokoon
  • Galleria
Itselläni ollut astma vauvasta asti, enkä ole koskaan hoksannut pelätä, eikä myöskään lääkärit ole ikinä varoittaneet että mitään aktiviteettia pitäisi varoa. Tärkeinhän on, että hoitava lääkitys on kunnossa, avaavaa otetaan vain kohtauksen tullessa tai pahenemisvaiheessa hoitavan tehostamiseksi.
Keuhkoputkien ärsyyntyminenhän johtaa nimenomaan pahenemisvaiheeseen, jopa akuutisti kohtaukseen liikunnan aikana. (Avaavaa saattaa tarvita myös ennaltaehkäisevästi, nimim. eräs joka tarvitsee yleensä aina ennen enempää fyysistä rasitusta ja on siihen saanut ammattilaisilta ohjeet. Ja kohtauksen määrittelykin on melko vaikeaa joskus, se on monelle vain pahenemisvaiheen jäävuoren huippu. Mutta nää menee jo aivan off-topic tämän foorumin kannalta.)

Kuristamista tullut harjoitettua aika ajoin paljonkin, eikä ole mitään ongelmia tullut. Toki astma on kovin yksilöllinen sairaus, mutta itsekin epäilen että hetkellinen happivajaus sinne hengitysteihin vaikuttaisi. Eikä se pahenemisvaihekaan ikuinen ole, vaikka ikävä onkin. Jos huolestuttaa niin kannattaa lääkäriltä kysyä, todennäköisesti varoittavat vain kuristamisen riskeistä ylipäätään :)
Ennemminkin niin, että astma voi yliherkistää henkisesti sille tunteelle, ettei saa happea. Minulle ainakin on käynyt niin - pahenemisvaiheen aikana ei välttämättä kestä edes poolopaitaa, ja pannan voi joutua jättämään pykälää löysemmälle. Ei se poolokaulus oikeasti hengitystä tietenkään haittaa.  Mutta yhtä kaikki varsinainen kuristaminen on tuon takia aika lailla off-limits.

Greta

  • Rsyke
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 918
  • väkivaltiatar
  • Galleria
    • Löydät mut täältä
Toivon että ei olisi muuan mieltymystä. Olisi helpompaa olla oma itsensä ihan avoimesti kaikille ja ehkä vähän vähemmän morkkisteltavaa itselleen. Vaan minkäs sille voi kun ei irtikään pääse. Onneksi tää ei kuitenkaan ole vaikuttanut mun elämään mitenkään (muuten kuin juurikin noiden omantunnontuskien muodossa.)

Leccare

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 935
  • Orgasmikiduttaja
  • Galleria

Sukkanauhafani

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 92
  • Paatunut monogamisti
  • Galleria
Enää asia ei onneksi häiritse, mutta kun olin sinkku, yhdistelmänä korkea libido ja demiseksuaalisuus oli aika tappava. Noin teoriassa oli aina seksi mielessä ja olisi halunnut naida tunteja päivittäin. Käytännössä kuitenkin tarvitsen aikaa luottaakseni ihmiseen tarpeeksi että se onnistuu ja nykyisessä deittimaailmassa se on epänormaalia. Yhdistelmä aiheutti paljon seksuaalista turhautumista, erityisesti kun monilla muilla demeillä tuntuu taas sitten olevan matala libido yleisesti niin ettei suhde voisi toimia. Onneksi löytyi toinen samanlainen, mutta oli se kyllä melkoisen työn takana.

subitar89

Aika paljon on tullut asiaa pohdittua, enkä kyllä ole lopulta vieläkään varma. Tavallaan oisin mielummi domivoiva, kuin alistuva. Vaikka siis seksuaalisesti saan nautintoni vain alistumisesti. Silti siinä on iso ristiriita mun muuhun persoonaan tai ennemminki siihen millainen haluaisin olla. Jotain henkilökohtaista häpeää se on. Kuitenkaan en sitten kestä niin kovaa kipua, kuin haluaisin. Tottakai ymmärrän, että alistuminen ja masokismi on eri asioita. Mutta kun nyt satun olemaan se piiskaa vastaan ottava ja siitä nauttiva, niin toivoisin nauttivani ja kestäväni kovempaa kipua. Että tulisi kunnon jäljet, kun ne on hienoja. Vähän on tullut kriiseiltyä sen kanssa, että en kestä (omasta mielestä) tarpeeksi.