Ja näin on taas viety keslustelu sivuraiteelle.
Hyviä huomion kiinnittämisiä ulostuloihin ja esitettyihin itsensätoteuttamisen helpottamisiin, jopa lainsäädäntöön vaikuttamisella, puhumattakaan normalisoinnista asenteissa.
Ja mikä helvetti se "hyväntahtoinen raiskaus on"? Uhria ei muodostu kun on tarkoitettu hyvää. Eikö tämäkin ole vain eri huntuun verhoiltuna se sama ikiaikainen perustelu oikeutukselle ja vastuunpakoilua, selittelyä. Ja koska asiat tuntuvat sekoittuvan niin tämän ilmaisun asiayhteys on toiminut oikeuttavana perusteluna sekä, täysi-ikäisiin, alaikäisiin, että eläimiksi identifioitavien seksuaalisen kanssakäymisen kohteena oleviin, nimenomaan toimien vapauttavana perusteluna sille taholle jolla on vastuu arvioida kokonaisuutta ja toimia sen mukaan. Ei muutaman yksittäistapauksen takia tarvitse/kannata tehdä jostain laitonta, päinvastoin. Tätä samaa jos heijastettaisisiin kaikkeen moraalin tai lain rajoittamaan toimintaan, jota useimmiten aikaansaa koko massasta pienempi osuus, olisi lopoutulos melkoinen. Toki pelkän yksilönvalinnan ja moraalin varaan pudottautuminen hetkeksi tekisi toisaalta ihan hyvää ja moni asia korjaantuisi, mutta tarkoituksen pyhittäessä keinot menetetty moraali kävisi liian kalliiksi.
Enemmän kun syytä puida onko vireillä oleva oikeustoimi seurausta lainkin määrittämien rajojen ylittämisestä vai kiusnatekoa, on todellakin syytä nyt asioiden julkitullessa kiinnittää huomiota koko rakenteeseen ja siihen verhoiltujen tavoitteiden ajamiseen. Joku hyötyy aina, kuka ja miten on se läpivalaiseva tekijä, kun sitä tarkastelee kriittisesti alkaa vastaus ja totuuskin kirkastumaan.
Maailma jossa olisi turvallista ottaa kaikessa haparoivia kokemattomia ensiaskelia olisi kyllä todella kaunis, mutta se ei ole tämä maailma, valitettavasti. Samaan aikaan kun toivomme kinkyyn läpiturvallista väylää päästä ehjänä ilman fataaleja vaurioita aiheuttavien toimijoiden osallistumista annetaan kuitenkin näissä täysin julkisissa lausunnoissa ilmenevien tavotteiden lipua kohti toteutumistaan.
Meillä on täysin objektiivisesti määriteltävät rajat, harmaata aluetta on loppuen lopuksi hyvin vähän, ainakaan jos kaikki ymmärtävät kokonaisuutta edes jossain määrin. On kyse sitten vaikkapa väkivallasta tai mielihalujen toteuttamisesta. Ei se ole loppujen lopuksi mitenkään vaikeaa hahmottaa, mutta niiden rajojen ylläpitäminen on sitten jo eri asia.
Jos joku tykkää halia opiskelijoita sehän on ihan ok, vaikka joskus ehkä hiukan moniselitteisesti yksilöitä hahmottavaa, mutta jos joku haluaa halia koululaisia ollaan jo ihan eri tontilla. Stereotypisoin määritelmällä oletusiän ja esitän haluamisen konkreettisena toteutettuna toimintana.
Tämän myötä esille nousseet täysin julkisesti esitetyt tavoitteet on huomattavasti huomionarvoisempia kuin ne esille nostanut tapahtumakulku, sitä tietenkään yhtään vähättelemättä.
Ohituksen voi tosiaan tehdä ilmaisemalla että ensin on odotettava totuutta ennen kun voi tuomita. Mikä onkin tässä yhteydessä se lähes tärkein opetus, kenelle, sen jokainen joutuu itse määrittelemään. Tämä toteamus ei kuitenkaan ohita niitä tavoitteellisia ulostuloja jotka nyt saavat laajempaa julkisuutta.
Mitä näihin sanaleikkeihin ja rinnastuksiin tulee, niitäkin voi tulkita ja väärinymmärtää loputtomiin. Tuntuu olevan kovin muodissa olla mahdollisimman yksilötietoinen, mutta survoa mahdollisimman paljon, mahdollisimman laajan määritelmän sisään, liekkö tarkoituksenakin vain soosata itse asiaa, lisätä väärinkäsitysten mahdollisuutta ja sitä kautta kääntää vipua aina uudestaan ja uudestaan sivuraiteelle.
Kuvitelkaa nyt itsenne perustelemassa miksi esimerkiksi suojaikärajaa tulisi laskea, vaikka ymmärrystä löytyy rakkaudellle yli kaikkien rajojen, niin hiukan oudolle se alkaisi tuntumaan, miksi? Samaan aikaan juuri oikeusvastuullisen ikärajan ylittäneet makselee korvauksia haparoivista mokailuistaan peittojen alla, kun edelleen pitäisi olla ihan hakea tyttöystävä ruokavälitunilla DX:n jalkatilaan ansaitsemaan ihmisarvoaan. Ja kyllä on ehdottoman tärkeää turvata kaikkien ensiaskeleet, niin elämässä kun vaikka kinkyyn tutustuttaessa, siitä ei tässä esimerkissäni ole kyse.
Kysymys siis kuulunee perinteisesti tiivistettynä, mitä vittua? Ja tälle kuulisin mielelläni niitä perusteluja, sanavalinnoistaan saa jokainen päättää ihan itse.
Tarpeetonta mouhaamista, tiedän. Hyväksyttävämpää olisi odottaa, koska niinhän kuuluu tehdä, paitsi silloin kun on hyväksytävämpää kerätä hyväksyntää.
-HPM
"Meille on laulettu tuhansin lausein kauniita asioita, kauniita asioita
Lemmenlupauksia, kuisketta kaihon, pyydetty lipevin kielin ja anoen
Tanssimaan sielumme pohjalla väärien profeettojen seireenilaulun tahtiin"
