Kirjoittaja Aihe: Pitkän linjan kinkyt ja käyttöesineiden kirpputori  (Luettu 1533 kertaa)

Kolumnisti

  • Moderator
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 372
  • Galleria
Pitkän linjan kinkyt ja käyttöesineiden kirpputori


BDSM on kattokäsitteenä sikäli jännittävä, että katsontakannasta riippuen miltei kaikki on toisille liian kesyä ja toisille liian rajua, usein samanaikaisesti. Tämä luo foorumin sisällön jota sen käyttäjät tuottavat ja joka voi monille olla ensikosketus lajiin joka itseä kiehtoo, mutta mielihaluilla ei välttämättä ole vielä sen kummemmin sanallista kuin esteettistäkään muotoa.

Jossain aivan muualla olemme oppineet että ulkonäkö, mielipiteet tai suoranainen syvin olemus on vapaata riistaa arvostelulle, ja toisaalta erittäin homogeenisessä ympäristössä ajatuksiaan jakaneelle tarpeeksi erilaisen mielipiteen esittäminen voi tuntua vastakkainasettelulta silloinkin, vaikka sellaista ei välttämättä todellisuudessa olisikaan olemassa. Jos ihan raadollisen rehellisesti on valmis tarkastelemaan omaa ulosantiaan, tulee monesti huomanneeksi että ehkä odottaa muiden tulevan vastaan ja ymmärtävän enemmän, kuin itse on valmis tulemaan vastaan ja ymmärtämään toisen näkökantaa.

Tämä korostuu mielestäni erityisesti siinä, kun tulee lukeneeksi tai katsoneeksi jotain asettamalla toisen teksteihin tai kuviin merkityksiä omien arvojensa kautta; siis lukee tai näkee jotain, mitä toinen ei välttämättä ole tarkoittanut. Tätä tapahtuu myös positiivisessa mielessä, mutta syystä tai toisesta sellaista harvemmin huomioidaan yhtä suuresti kuin sitä, kun ajatellaan jonkun loukanneen itseään, tai mahdollisesti vielä voimallisemmin silloin kun ajatellaan jotakin itselle tärkeää mutta ei suoranaisesti itseään koskettavaa loukatun verisesti.

En tarkkaan muista, milloin itse saavuin foorumille ensimmäistä kertaa, mitä luin, mitä katsoin tai mitä kirjoitin uutena täällä. Sen tiedän että kaikkea sitä väritti vahvasti omat toiveeni ja mielihaluni, se että olin viimein löytänyt paikan jossa se, mitä olin aina kokenut olevani sai viimein jonkinlaista muotoa. Tunne oli hämmentävä, vapauttava ja ennenkaikkea huumaannuttava. Kaikki oli saavutettavissa ja oli kuin olisi saapunut kasinolle, jonka ainoa tarkoitus on jakaa vierailleen pelkkiä päävoittoja.

Tämän kaiken kautta ajatellen en osaa pitää täysin käsittämättömänä sitä, että aika helposti etenkin uutena sortui typistämään ihmisiä kaksiulotteisiksi kuviksi ja kirjoitustensa summaksi. Todellisuus mielestäni kuitenkin on se, että tämä(kin) foorumi pyörii aiheen ympärillä, joka muodostaa kaikessa laajuudessaan yllättävän pienen osan siitä, keitä me olemme kuviemme ja sanojemme takana. Edelleen tänäkin päivänä parasta antia on se kun tutustuu uuteen ihmiseen josta voi olla nähnyt kuvina ja kirjoituksina erittäin paljon, mutta vasta paikan päällä konkretisoituu se, että on vasta hädin tuskin raapaissut pintaa; kaiken jo tiedetyn alla on vielä kaiken sen eletyn elämän summa, joka ei pyöri pelkästään pervoilun ympärillä. Tapamme mukaisesti yleistämme ja ekstrapoloimme puuttuvat kohdat kokemuksen kautta, vaikkei sille välttämättä ole minkäänlaisia perusteita, tai toisaalta otamme koko totuutena sen mitä meille tarjotaan vaikka epäilemättä tiedämme lopulta hyvin vähän, huolimatta siitä paljonko itsestämme toiseen peilaamme.

Tämä voisi olla ihan kätevä ajatus muistaa meistä jokaiselle, koska kukaan meistä ei liene valmis hyväksymään totuutta itsestään ihan niin pelkistetyksi, kuin millaisena se tällä (tai millä tahansa muulla) foorumilla todennäköisesti näyttäytyy.


balthazar
Varakolumnisti
#20