Kirjoittaja Aihe: Olethan lähiseudulta?  (Luettu 7317 kertaa)

Punisher

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 266
  • Sitä käsittelyä saa mitä tilaa
  • Galleria
Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #30 : 03.06.2023, 12:31 »
Matka on aina matka.
Mutta kun lähdetään sille yhteiselle matkalle niin mikäli vastike on molemmille naatinnollista niin se matkustusaika ei ole ratkaiseva.
Mutta mikäli se vastike onkin ns. korvikkeen vastiketta niin silloin lyhytkin matka on aivan liian pitkä.

Tämä on tullut vuosien varrella huomioiduksi..

Pikkupöllö

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 155
  • Pöllö, kissa, nainen - yhtäkaikki hiiret varokoon
  • Galleria
Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #31 : 03.06.2023, 18:18 »
Ensin katsotaan, onko itsellä ollenkaan riittävästi resursseja siihen, mitä etäsuhde vaatii. Vasta sen jälkeen pääsee miettimään, saako etäsuhteesta niin paljon, että on mielekästä tehdä järjestelyjä.

nymfette

Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #32 : 03.06.2023, 21:01 »
Pitkälti itäisessä Suomessa asuneena olen ollut harmissani siitä, miten ne kiinnostavimmilta vaikuttavat tyypit ovat yleensä asuneet melko lailla päinvastaisessa suunnassa. ”Huonon” sijaintini takia olen kokenut olevani altavastaajan asemassa, joten olen ollut iloinen jos toinen osapuoli onkin todennut, ettei välimatka ainakaan automaattisesti ole ongelma. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi joku etsii seuraa vain lähialueelta. Onhan se kätevämpää kun toinen on lähellä, enkä minäkään voi kieltää etteikö olisi ihanaa jos leikkikaveri olisi lähiseudulta tai peräti paikallinen.

Itse olen kuitenkin ollut valmis ja halukas matkustamaan hyvien tyyppien luo. Kun on ollut tilanteessa, jossa rakkaaseen ihmiseen on etäisyyttä se muutama tuhat kilometriä, ei ajatus Suomen sisällä matkustamisesta ole tuntunut juuri missään. Jostain kierosta syystä olen toistaiseksi jopa nauttinut muutaman tunnin junamatkoista (vaikka netin toimimattomuus raastaakin välillä hermoja). Toki matkan pituus ja työt rajoittavat tapaamisten ajankohtia, ja ehkä minullekin löytyy raja, milloin matkustamiseen kuluva aika on jo liikaa. Olen ollut ilahtunut jos minun takiani on vaivauduttu matkustamaan, mutta en ole olettanut sitä.


Isäntä83

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 695
  • Ita obediemus et tibi
  • Galleria
Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #33 : 04.06.2023, 16:19 »
Olen sitä mieltä että, siinä omat ongelmansa jos on välimatkaa useampi 100km. Ennen tapaamista kannattaa vaikka soitella muutaman kerran puolin ja toisin. Jos edelleen tuntuu siltä että voisi toisen tavata, niin sitten mietitään sopiva esim. viikonloppu.
Välimatka ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön este.

Pip

Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #34 : 07.06.2023, 20:19 »
Viimeiset 9 vuotta on ollut lähes pelkästään etäsuhteita ja en ole kokenut niissä ongelmaa, vaikka ikävä välillä ollutkin. Aikoinaan luulin, etten tule koskaan pärjäämään etäsuhteen kanssa, mutta niin vaan nyt sitten on tapahtunut. Toki mun elämäni on nykyisellään rakentunut niin, että arvostan omaa rauhaa, joten "perinteisemmälle" suhteelle olis erittäin haasteellista tunkea mun ja oman rauhan väliin.

Leccare

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 935
  • Orgasmikiduttaja
  • Galleria
Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #35 : 08.06.2023, 11:27 »
Kun temmelsin aktiivisemmin, tuli matkusteltua ympäri maita ja mantuja. Hiljaksiin sitä rupesi miettimään, kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa ja käyttää aikaa jonnekin matkustamiseen. Kun työpäivän päälle laskee pari tuntia ylimääräistä matkustamista viikonpäivälle, ei suhteesta tule kovin intensiivistä tai tapaamiset jäävät harvaan. Yhtäkkiä huomaa Vantaan ja itä-Helsingin karsiutuvan automaattisesti pois.

Kata

Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #36 : 12.06.2023, 09:06 »
Kuten moneen kertaan on jo todettu, resurssit on rajallisia ja niiden käyttö vaihtelee ihmisten kesken. Kymmenen vuotta sitten olisin pitänyt tunnin tai parin kulkemista suuntaansa lähireissaamisena. Tällä hetkellä mietin todellakin kannattaako. Kymmenen vuoden päästä tilanne on taas toinen ja joustoa todennäköisesti huomattavasti enempi.  Kannattavuuteen taas vaikuttaa se millainen keskinäinen suhde olisi. Tällä hetkellä en liikahda ns.vain seksin vuoksi, hyvän kinkyseksin vuoksi saattaisin harkita, mutta hemmottelun ja vastuusta vapaan hetken tai läheisyyden vuoksi lähtisin varmasti. Seuranhakumielessä tiedostan olevani tällä hetkellä vähemmän hyvä vaihtoehto (eipä siinä, en aktiivisesti edes hae samoista syistä) ja minusta on reilua tuoda se esille heti alkuun.

Dominaattori

  • Smurffit
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 284
  • Galleria
Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #37 : 08.07.2023, 03:13 »
Kun temmelsin aktiivisemmin, tuli matkusteltua ympäri maita ja mantuja. Hiljaksiin sitä rupesi miettimään, kuinka paljon jaksaa nähdä vaivaa ja käyttää aikaa jonnekin matkustamiseen. Kun työpäivän päälle laskee pari tuntia ylimääräistä matkustamista viikonpäivälle, ei suhteesta tule kovin intensiivistä tai tapaamiset jäävät harvaan. Yhtäkkiä huomaa Vantaan ja itä-Helsingin karsiutuvan automaattisesti pois.

Niin, sä olit Stadin kloddeja - vai porvoosta  kotoisin?

Mia-Rouva

  • Rsyke
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 624
  • Galleria
Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #38 : 08.07.2023, 09:26 »
Jos kaikki olisikin kiinni halusta olisi elämä helpompaa.

Jos matkustamisen suhteen kysymys on vain omasta priorisoinnista sillä hetkellä olevien halujen suhteen olisi kovin yksinkertaista.

Jos olisin irrallinen saari, voisin lainehtia meren rantaan tai Lappiin tunturinjuureen milloin mielin ja jäädä sinne siksi aikaa kun haluan.


Se ei kuitenkaan kovin monella meistä ole noin vain mahdollista, sillä olemme usein vastuussa myös muista: lapsistamme tai lapsenlapsistamme, vanhenevista vanhemmistamme jotka kaipaavat kokoajan  enemmän apua, on huolehdittavia eläimiä tai asioita. Meillä on palkkatyöt , vapaaehtoistyöt ja ura ja ystäväpiiri, joka luo osaltaan turvaverkkoja puolin ja toisin.

Muutto (rakkauden perässä) toiseen kaupunkiin ei näin ollen ole läpihuutojuttu, vaikka kuinka haluaisi.

Edes säännölliset viikonloppureissut toiseen kaupunkiin ei onnistu ilman että jonkin muun asian elämässään joutuisi silloin pudottamaan pois tai jättämään vähäisemmälle huomioille kuin mitä se ansaitsisi - ihan siksi että toisessa kaupungissa ollessaan ei fyysisesti voi käydä laittamassa kissalle tai mummolle ruokaa tai tavata kolmannessa kaupungissa asuvaa ystävää ja siksi että matka-aika on aina jostakin pois.

Ja silloin kun näitä on molemmilla osapuolilla, on myös kalenterin sovittaminen kaiken muun pakollisen suhteen aikamoinen palapeli ja välillä siinä ehkä kaipaa jopa vasaraa... joka on väkivaltaista joko itseään, rakastettuaan tai muita lähellä olevia tärkeitä asioita kohti.  Ja se myös tuottaa aikamoista stressiä - joka saa ehkä kysymään itseltään onko tämä tämän arvoista? Tai välttämään samanlaiseen tilanteeseen joutumista mikäli on saman pohdinnan äärellä joskus uudelleen.

Rakkaus ei kuitenkaan katso elämäntilannetta, vaan kun kolahtaa niin kolahtaa  :love:

FemmeE

Vs: Olethan lähiseudulta?
« Vastaus #39 : 08.07.2023, 14:31 »
Tässäpä sitten esimerkki toimivasta kaukosuhteesta :) Olen ollut D/s-suhteessa kohta 9 vuotta. Välimatkaa on 700km. Tämä toimii ja sopii meille. Sitä emme kiistä, etteikö moni asia olisi helpompaa (ja halvempaa) jos välimatkaa olisi edes jonkin verran vähemmän, saati jos asuttaisiin samassa paikassa. Jo alunperin oli selvää, että saman katon alle muuttaminen ei ole vaihtoehto. Tarvitsen paljon omaa tilaa ja D elää tahollaan avoliitossa. Kumpikaan ei ole valmis muuttamaan, joten näillä mennään ;D

Pidetään edelleen päivittäin yhteyttä. Tiedetään toisen menemiset ja tekemiset hyvinkin tarkkaan aamusta iltaan. Tapaamisten jälkeenkin usein suuri osa kotimatkasta ollaan puhelimessa. Kertonee kai siitä, miksi suhde toimii edelleen. D/s:n lisäksi kumppani on ystävä ja rakkauskin hiipi mukaan muutaman vuoden jälkeen.

Yhdessäolo on meille täydellistä irrottautumista arjesta - kaikesta muusta. On vain me, dynamiikka, leikit ja sessiot. Tapaamiset voivat olla viikonloppuja, pitkiä viikonloppuja, usein viikonkin mittaisia. Se toki helpottaa ikävän tuskaa, kun tapaamisten käytännön järjestelyt onnistuvat puolin ja toisin kohtuu helposti. Vuodet ovat opettaneet mestariksi sumpimisessa ja organisoinnissa. Pidempiin tapaamisiin toki sisältyy usein arkisiakin velvotteita, kuten töitä ja yhteydenpitoa lapsiin (kyllä, minulla on lapsia). Ollaan jomman kumman luona, mutta usein myös yhdessä reissussa. Reissuihin sisältyy em. lisäksi toki muitakin aktiviteetteja, liikuntaa jne. Tavataan yleensä muutaman viikon välein. Joskus arki lyö kapuloita rattaisiin ja voi mennä parikin kuukautta.

Kolikon kääntöpuolena välimatka aiheuttaa välillä raastavaakin tuskaa, kun elämässä tulee tilanteita jolloin kaipaa enemmän henkistä tukea. Ja kuten oli jo kirjoitettu, olisihan se välillä kiva vaan kömpiä kainaloon piiloon pahaa maailmaa. Vaikka kontrasti tapaamisten ja jokaisen kotiinlähdön välillä on jäätävä, kääntyy se droppi aina uuden yhteisen ajan odottamiseen, suunnitteluun ja valmisteluun.