Monogaaminen kinky: miten löysit kumppanisi?

[SinunOmasi]

Heissan,

Kysyn teiltä, kun tämä asia tässä sinkkuna aina välillä tuppaa ahdistamaan. Tiedän kokemuksesta, että tulen kärsimään ja olemaan onneton, jos kumppanilla on mun makuun estoja. Kyllä seksi/seksuaalisuus ja siitä yhdessä nauttiminen on vain niin tärkeä osa parisuhdetta ja omana itsenään oloa, että en ymmärrä muiden vaihtoehtojen päälle, varsinkaan jos toiveena on kestävä suhde. Mutta pelkkä seksikään ei riitä, seksisuhteita mä en itse myöskään harrasta. Se on joko koko paketti tai ei mitään. Nyt mä olenkin kuin umpeen kuivunut suo pitkän sinkkuuden jäljiltä. Tän palstan kirjoituksia pitkästä aikaa lukiessa huomasin, että muahan ihan sattuu jo pelkkä seksittömyys jo.

Pidän mun intiimit asiat myös hyvin intiiminä, niistä mä avauduin normi elämässä yleensä siinä vaiheessa kun ihastun johonkin ihmiseen ja haluan avautua syvemmin. Toki mun läheiset ystävät tietää asioita mun seksuaalisuudesta ja sen että tykkään vaniljaa rajummusta jutuista. Eli missään miiteissä en ole käynyt. Tää palsta on tyydyttänyt mun tarpeeni kaiken tämän tutkiskeluun ja anonyyminä täällä nyt voi jakaa, jos haluaa vertaistuellista keskustelua käydä.

Mun elämäni aikana vain yksi kumppani oli mun makuuni, jonka kanssa en jäänyt nälkäiseksi, korkeintaan uteliaisuus vain kasvoi ja kokeilunhalu. Sen puolesta olisimme siis voineet olla onnellisia elämämme loppuun saakka. Mutta sitten oli NE MUUT asiat, joilla on myös helvetin paljon merkitystä..

Te onnelliset siellä ja nimenomaan vain sen yhden kanssa olevat, miten löysitte toisenne? Kinky puolelta vai randomisti normi elämässä?

[SaRu]

Täältä.
Baarin deittipalstalta, tammikuussa 2019.
En mä tiedä ollaanko me nyt varsinaisesti "onnellisia", mutta minä oon hyvinkin tyytyväinen ☺️

[finboy85]

Töistä
Suhde alkoi ihan täysin vaniljana, mutta mä sitten uskaltauduin avautumaan omista kiinnostuksen kohteista, ja hei mä pelkäsin että mut heivataan siinä kohtaa tylysti, mutta sitten löytyi vastakaikua ja yhdessä yritetään oppia koko ajan

[Lanius_x]

En löytänyt. Otin monogamisen vaniljan kumppanin mieluummin kuin useita kinkyjä suhteita. On täysin mahdotonta löytää yhtä kumppania, joka on sopiva kaikin tavoin. Varsinkin jos on äärimmäisiä fetissejä. Sellaista ihmistä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Tulin lopulta siihen tulokseen, että kinkyydestä ja seksuaalisuudesta on helpompi tinkiä kuin monogamiasta. Olen niin äärimmäisen yhdelle ihmiselle omistautuva tyyppi.

[irhe]

Vuosien kiinnostuksen ja moninaisten vaiheiden jälkeen löysin pitkäaikaisesta, nuoruudesta saakka tuntemastani ystävästä elämänkumppanin. Tiesimme molemmat taipumuksistamme paljon ennen kuin aloimme suhteeseen. Nyt jo vuosia oltu yhdessä ja dynamiikka sen kuin vahvistuu.

[SinunOmasi]

Kiitos jo nyt kaikista vastauksista.  💖 Oli ilo lukea vastauksianne.

Joo, finboy85:n tilanne on tuttu, mutta riskinottamisen arvoinen askel. Nuorena tyttönä sain kerran kokea kunnon häpeä kirveiden iskuja, kun esittelin rohkeasti toiveitani. Se suhde ei kestänytkään sitten kauan.
   Lanius X, jostain pitää aina joustaa. Eikö? Jos itse rakastaa valkosipulia ja toinen ei, niin siihen ei suhde vielä kaadu. Itse olen määritellyt riittäväksi yhteensopivuudeksi tiettyjä juttuja, hyvä seksuaalinen yhteensopivuus ei mulle tarkoita, että tarvitsisi täyttää kaikki mun toiveet ja halut. Tuskin minäkään täytän. Vetovoimakin on niin monien tekijöiden summa.  Mä olen myös ehdottoman monogaaminen. Niin mun on hyvä olla. Jos mä alan vilkuileekin muualle, jotain on todella pahasti pielessä ja jos niitä asioita ei saa korjattua, on ero vain ajan kysymys.

[Lanius_x]

Lanius X, jostain pitää aina joustaa. Eikö? Jos itse rakastaa valkosipulia ja toinen ei, niin siihen ei suhde vielä kaadu. Itse olen määritellyt riittäväksi yhteensopivuudeksi tiettyjä juttuja, hyvä seksuaalinen yhteensopivuus ei mulle tarkoita, että tarvitsisi täyttää kaikki mun toiveet ja halut.

Ei ole kyse siitä, että toisen täytyisi täyttää kaikki toiveeni ja haluni, vaan siitä, että pitää olla seksuaalisesti yhteensopiva. Nautin fetisistisesti juuri tietynlaisesta kivusta. Suurin osa sadomasokisteista on kallellaan tylppään kipuun, minä terävään ja polttavaan. Se ei valitettavasti ole valinta. En valitettavasti voi joustaa siitä, jos haluan itse tilanteesta jotakin seksuaalista mielihyvää saada. Toki voin tinkiä omasta seksuaalisesta mielihyvästäni. Kuten olen tehnytkin. Mutta se on kyllä joko tai. Joko tilanne kiihottaa tai se ei kiihota. Minua kiihottaa tietynlainen kipu, lähinnä antavassa roolissa. Mikään muu ei kiihota.

[SinunOmasi]

Kuulin omasta vinkkelistäni. Oma kiihottumiseni kun ei ole tiukasti niin rajattu. Nyt ymmärrän kai paremmin. Kiitos selvennyksestä.

[Lanius_x]

Kuulin omasta vinkkelistäni. Oma kiihottumiseni kun ei ole tiukasti niin rajattu. Nyt ymmärrän kai paremmin. Kiitos selvennyksestä.

Pelkäänkin aina, että ihmiset tulkitsevat minut sellaiseksi, että itsekkäästi ja joustamattomasti vaadin toiselta mahdottomia. Tästä ei ole kyse. Yhtään. On vaikeaa muistaa, miten erilaisia suurin osa muista ihmisistä on ja miten he ymmärtävät helposti väärin, jos en selitä asioita ”alusta”. Todella hyvä, että kysyit! On paljon pahempi, jos ihmiset tulkitsevat minut negatiivisemmin kuin todellisuus on, mutta eivät edes sano mitään

[SinunOmasi]

Nimenomaan. Tää on sellanen villi kukkaviidakko, ei ole meitä kahta samanlaista ihmistä täällä, kuin muuallakaan. Itseäni nolotti, kun ymmärsin sut väärin. Ei nämä mieltymykset ole valintoja. Kyllä mä sen tajuan ja ymmärränkin senkin, kun jokin juttu puuttuu, niin turha luulla että kiihottaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä

[Lanius_x]

Ei nämä mieltymykset ole valintoja. Kyllä mä sen tajuan ja ymmärränkin senkin, kun jokin juttu puuttuu, niin turha luulla että kiihottaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä

No tää! Kiitos ymmärryksestä. Merkitsee oikeasti helvetisti mulle, vaikka en osaa selittää, miksi. On rankkaa olla koko elämänsä väärinymmärretty ja kuulla juuri tuollaisia ennakkoluuloja. Joutua aina selittämään ja puolustautumaan asiallisesti, vaikka ei jaksaisi. Ja silti suurin osa ei tajua ja näkee yhä hirviönä… Aina ei edes jaksa selittää ja silloin he ainakin näkevät… Mukavaa nähdä edes kerran joku, joka ymmärtää edes selityksestä, mitä tarkoitin. Sadistit saavat paljon paskaa niskaan fetisseistään. Ja usko pois, kyllä se seksuaalisuus on arka paikka meillekin. Kerro kokemasi häpeäkirveet potenssiin tuhat niin saat sen, mitä sadistit kokevat, jos koskaan avaavat suunsa yhtään mistään missään.

[Proxima Centauri]

Olen löytänyt kaikki muualta kuin kinky-piireistä (tällä hetkellä tosin en ole suhteessa). Yksi sattumoisin työn merkeistä tuttu kumppani sattui olemaan kinky, mikä olikin aika ihanaa. Tosin omat kinkymieltymykseni ovat ehkä sen verran pehmoja, että niitä voi toteuttaa vaniljaisemmankin tyypin kanssa. Tai näin toivon - luulen, että itselleni olisi todennäköisempää löytää kumppani jostain muualta kuin kinky-kuvioista. Ja mieluummin tutustun persoona, kemia ja yhteensopivuus edellä - silläkin riskillä, että seksuaalinen yhteensopimattomuus olisi silloin toki iso pettymys. Ajattelen kuitenkin, että jos muuten sopivan tyypin kanssa ei vaan sovita seksuaalisesti yhteen, voi siitä kohtaamisesta keskeytyä kuitenkin jotain muuta, vaikka ei suhdetta tulisikaan. Mutta sitten taas, jos jonkun kanssa vain kinky-jutut natsaa, mutta muuten ei, niin silloin siitä ei omalla kohdallani kehkeydy mitään - en ole kiinnostunut pelkkään seksiin perustuvista jutuista. Hyvällä tuurilla voi tietysti muissakin yhteyksissä tavata kiinnostavan ihmisen, joka sitten osoittautuukin kinkyksi - ja jonka kanssa mieltymykset vielä osuvat hyvin yhteen. Se olisi aika ihanteellista. Mutta jos ei, niin kokeilunhaluinen, utelias, sopivan leikkisä vaniljakin voi omalla kohdallani toimia, jos hänen kanssaan on kiihkeää ja intohimoista ja dynamiikka toimii. (Ja ei tämä tarkoita sitä tietenkään, ettenkö olisi avoin kohtaamiselle myös kinkypiireissä - oma kokemukseni vaan on ollut se, että valtaosa lähestyy nimenomaan ne kinky-jutut edellä, vaikka itseäni kiinnostaisi tutustua persoona edellä.)

Mutta tosiaan omista kumppaneistani vain yksi on ajatellut olevansa kinky - muut siis eivät, mutta kyllä heidänkin kanssaan on BDSM-henkistä seksiä harrastettu. Mutta tosiaan, omalla kohdallani asiaa helpottanee se, etteivät mieltymykseni ja toiveeni ole tämän skenen mittapuulla mitenkään hurjia, vaan siitä pehmommasta päästä. Silti uuden, kiinnostavan ja ihanan kumppanin kohdalla jännittää AINA jossain määrin se, että mahdetaankohan sopia seksuaalisesti yhteen ja mitähän toinen miettii, kun kerron kinkyydestäni.

[Unikeko]

Hyvä kysymys.  Tällä hetkellä sinkkuna voi kertoilla vain menneestä. Pitkäaikaisin suhde lähti liikkeelle niinkin muinaisesta palvelusta kuin deitti.netistä. En etukäteen kertonut läheskään kaikkea, mutta toki sen etteivät mieltymykseni rajoitu kertaan kolmessa kuukaudessa peiton alla yhdessä asennossa.

Hämmästykseni tosin oli suuri kun sillä toisella jo ainakin 25 täyttäneellä ei ollut yhtään mitään kokemusta yhtään mistään.

Kun saman ihmisen kanssa on esimerkiksi sen reilun 4 vuotta niin siinä kerkiää opetella ja opettaa, oppia tai olla oppimatta.


Sitten taas tämän palvelun syövereistä deitti-ilmoitukseeni vastasi peräti 2 hyvinkin potentiaalista kumppania. Harmi vaan että se itselle mieluinen yksilö oli ja on edelleen niin kovin kaukana ja kaikista toimivista jutuista huolimatta ihmisten päät ei vaan aina toimi samaan tahtiin.

Ainakin se vaihtoehto on huono että jää kotiin odottamaan. Tosin tällä viikolla sattui tulemaan vastaan sellainenkin nainen joka tuli ihan kotiin saakka katsomaan reilut 30 vuotta sitten.


Mukautuminen ja kokeilunhalu ovat toki tarpeen. Ainakaan minä en voi olettaa päätyväni ekan tapaamisen päätteeksi edes vaniljaisiin sänkypuuhiin tai minkään sortin session tiimellykseen. Toki ihmeitä ja outoja sattumuksia voi tulla vastaan kun vaan ihmisiä tapaa.

Toisaalta voi mennä kuukausia tai vuosia ettei mitään tapahdu ja sitten tulee taas joku yllätys tai on tulematta.

Tämän palvelun deittipalstalta naiset kuulemma saavat valtavasti vastauksia tai ainakin enemmän keskimäärin kuin minä. Ihmisillä on niin paljon tarpeita että nainen voi listata haluamansa asiat ja melko suurella todennäköisyydellä joku tarttuu "syöttiin/tilaisuuteen".

Mitä erikoisemmat mieltymykstet sitä vaikeampi on löytää mieleistään seuraa.

Muutamaan otteeseen kirjoitusten perusteella löytynyt seura on ollut aika kaukana mieltymyksistä esimerkiksi ulkonäön suhteen. Suurimmat haasteet kuitenkin ovat yleensä tulleet vastaan ihan arkikissa asioissa. 

Valitettavan moni viettää suuren osan elämästään aivan väärän kumppanin kanssa tai yksinään. Kuitenkin olisi parempi ensin opetella mistä itte tykkää yksinään, vaniljaiset perusjutut ja sitten mennä sen mukaan mikä tuntuu hyvältä enempi tai vähempi syvään päähän.
 

 

[SinunOmasi]

Proxima Centauri, sepä se. Mikään ei ärsytä mua niin paljon kuin se, että mua lähestytään  "karkkiautomaattina" tai jonain lihanpalana. Sellaiset saa aika nopeasti tuntea nahoissaan myös mun rajat, hyvällä tai pahalla... Riippuen ihan oman vastaanottimen kunnosta. Siksi ei seuranhaku nettideittailun tai kinkypiirien kautta lähtökohtaisesti houkutakkaan. Homma on lähinnä rasittavaa. Tapahtuu sitä toki ihan missä vain, ei sille voi mitään, nykyajassa rehottava ilmiö. Rehellisyyden nimissä, toki mua ei haittaa jos joku tosi kuuma uros koettaa lähennellä. Se on ihan energisoivaa ja elävöittävää. Hyvään tilannetajuun yhdistetty flirtti on ihan kiva juttu sinkkuaikojen piristykseksi. Mutta lähtökohtaisesti se on todella harvinaista, että mun viisarit värähtelee niin.

Syvä tunneyhteys... Pelottaako se suurinta osaa ihmisistä? Riisua itsensä aidosti, sielullisesti alasti.. Ottaa aitoja riskejä kohti syvemmän tason yhteyttä ja mahdollista aitoa luottamusta ja aitoa kohtaamista... Ihmisenä?

Ihan mielenkiintoinen määritelmä. Pehmokinky. Riippuu varmaan myös kokemuksen tasosta. Luulen että jokaiselle se hc raja kulkee aina siinä ensikokemuksen rajapinnoilla. Sellanen haju on tullut. Toisen ja omaa prosessia tunnuntellessa. Syvään päätyyn kun ei koskaan kannata rynniä.

Ainakin edellisen kumppanini kohdalla ihan vain kaikessa rauhassa tutustuessa persoonaan, TIESIN jo ennen sekstailua, että meillä tulee olee kivaa yhdessä. En ollut väärässä. Mutta on mut myös osattu yllättää aikoinaan. Ei se vaan päälle päin näy, mitä makuhuoneen kaappien hämäristä nurkista voi löytyä. Kun oot jo ihan varma, että tämä herra on ujo isolla uulla ja seuraavassa hetkessä se sillä äärimmäisellä kiltteydellään alkaakin kärsivällisesti opettaa sua ison melansa nielemistä ja nauttii kun aherrat innokkaasti kyyneleet ja kuola valuen sen kimpussa päivästä toiseen... Oh Hoh... Ja namnam... Ei voi aina tietää...

Vaikka olisi hyväkin ihmistuntemus. Ihminen on kiehtova ja monitahoinen olento.

[Liquid]

Tapasin omani baarin discordin kautta kysymällä kahville. Kolmesti jouduin pyytää, ennenkuin suostuttiin Käytiin sit kahvilla ja vietettiin yö yhdessä. Molemmille taisi jäädä aika iso kipinä nähdä uudestaan. Ja olihan se alku itsellenikin pitkästä aikaa sellaista, mitä olin kaivannut tosi pitkään. Ja on 1,5 vuoden jälkeen edelleen.