Seksuaalisuus ei ole sosiaalista valuuttaa

[Kaisla93]

Monille BDSM-piireissä avoimuus ja kokemusten jakaminen ovat normi. Mutta tarvitseeko seksi ja sub-rooli olla julkista, jatkuvaa sosiaalista valuuttaa? Voiko herkkyys, rajojen kunnioitus ja intiimiys olla yhtä arvokasta, vaikka ei retostelisi kaikesta kaikille?


Olen huomannut, että pienissä piireissä, joissa kaikki tuntevat toisensa ja menneisyydet limittyvät, yksilöllisyys helposti katoaa. Fantasiat, kokemukset ja identiteetit sekoittuvat yhteiseen keskusteluun ja ne, jotka eivät halua tehdä elämästään sosiaalisesti julkista, voivat helposti jäädä kokonaan ulkopuolelle.

Minulle sub-rooli ja D/s-suhteet eivät ole pelkkää fyysistä harjoitetta. Ne ovat henkisiä, herkkiä ja luottamukseen perustuvia kokemuksia, joissa näkyvä retostelu ei ole tärkeää. Yksityisyyden tarve ei tarkoita automaattisesti epävarmuutta tai kypsymättömyyttä omaan identiteettiin, mutta se kertoo erityisesti, että matka on henkilökohtainen, yksityinen ja jopa henkinen. Jos ihminen vaalii henkilökohtaista kokemustaan ja haluaa pitää sen henkilökohtaisena, se ei tarkoita, ettei ihminen itse voisi silti näkyä ja kuulua lainkaan yhteisön sisällä.

Silti olen kokenut, että monet kuppikunnat tulkitsevat pidättyväisyyden ja hiljaisuuden epävarmuudeksi tai etten olisi sinut itseni ja seksuaalisuuteni kanssa. Haluaisin muistuttaa: seksuaalisuus voi olla yksityistä, intiimiä ja henkilökohtaista, ja se pitäisi nähdä yhtä arvokkaana kuin julkinen avoimuus. Piirien ja yhteisöjen kannattaisi toivottaa tervetulleeksi myös erilaisia tapoja elää kinkyyttä, eikä vain ne tavat, jotka sopeutuvat sosiaaliseen normiin tai tekevät seksuaalisuudesta näkyvää, eikä ainakaan mitätöidä sitä vuosien hiljaista työtä kyseenalaistamalla ihmisen koko identiteetti sen perusteella, ettei hän halua jakaa kokemuksiaan ääneen.

[Juuttisetä]

Olet nyt ollut vaikkapa foorumilla kokonaiset 7 päivää. Skenestä taikka BDSM kuplasta en tiedä, kauanko taikka missä porukoissa.

Mutta se ei liene enään salaisuus että BDSM kuplailijat on.....ihmisiä....iihmiset on erilaisia erilaisine kokemuksineen ja ajatuksineen. Se ettet ole vain löytänyt sitä itselle resonoivaa ja omaksi tuntuvaa ja sinua kunnioittavaa porukkaa...EI tarkoita että sitä ei olisi, taikka muut ajattelis/toimisii jotenkin väärin kun eivät jaa sun kokemuksia taikka tapoja.
Koska selkeästi olet löytänyt itsesi ja tavan ilmentää asioita ja tiedät mitä tahdot pitää poissa julkisesta keskustelusta, niin ehkä se seuraava löytäminen voisi sitten olla se "oma porukka" taikka se "oma ihminen"....toki tiedostaen että osa porukasta etsii vuoooooooooooooosia tuota onnistumatta ja osalla natsaa kaikki heti.

Koskaan, ei oikeasti koskaan löydy sitä täydellistä kaikkia lokeroita täyttävää ja oikein käyttäytyvää, taikka isosta massasta muotoudu yksilön mukaista......trade offeja jossain ja jos oikein tiukka on niin se massa tai oma porukka tulee olemaan hyvinkin pieni. Se on vain hyväksyttävä. Elämä on valintoja...valinnat vaikuttaa omaan oloon ja samoin siihen mitä siinä ympärillä pyörii.

[oPoika]

Silti olen kokenut, että monet kuppikunnat tulkitsevat pidättyväisyyden ja hiljaisuuden epävarmuudeksi tai etten olisi sinut itseni ja seksuaalisuuteni kanssa.

Jos tällaisia kuppikuntia on, sinun ei tarvitse saada niiltä hyväksyntää tai liittyä niihin. Tavoite muuttaa sosiaalista kulttuuria on kunniakas, mutta sillä väsyttää helposti itsensä. Kaikkien ihmisten hyväksyntää ei tarvitse aina saada eikä kaikkien ihmisten kanssa tarvitse aina viihtyä. Sosiaalisille ryhmille on ominaista erottautuminen. Ne määrittävät sekä itseään että muita, eivätkä ne siksi edusta kaikkein suurinta suvaitsevaisuutta.

On myös mahdollista, että tulkitset asioita väärin. Esimerkiksi täällä olet esillä omilla kasvoillasi, mitä monet varmasti pitävät suurena rohkeuden ja avoimuuden merkkinä.

[Proxima Centauri]

Jokaisen täytyy tietysti vetää yksityisyytensä rajat, mutta vaikka olisi itse kuinka avoin, täytyisi tietenkin kunnioittaa seksi/sessiokumppaninkin rajoja. Eli jos kertoo avoimesti ja (puoli)julkisesti mitä on tehnyt ja kenen kanssa, jakaa kuvia tai sessiokertomuksia tms. pitäisi tämän olla aidosti ok myös toisen osapuolen mielestä. Itse olen näissä asioissa hyvin yksityinen enkä tunne mitään tarvetta jakaa (seksiin tai BDSM:ään liittyviä) asioita muille, ei sen enempää kinky-yhteisölle kuin omille ystävillekään, ja erityisesti minulla painaa vaakakupissa se, että kokisin epäkunnioittavaksi kumppania kohtaan, jos kertoisin asioista - ja samalla lailla odotan myös toisen osapuolen pitävän meidän väliset tilanteet omana tietonaan. Täällä foorumilla olen kyllä kirjoittanut jostain mieltymyksistäni ja ajatuksistani - mutta anonyymisti, ilman kuvaa. Yksityiskohtaisiin kuvauksiin, mitä toisen kanssa on tehty, en tunne tarvetta täälläkään - en halua tehdä henkilökohtaisesta, kahdenvälisestä tilanteesta julkista enkä edes halua jakaa sitä muiden kanssa. Mutta jos avoimuus ja  asioiden jakaminen on molempien osapuolten mielestä ok ja jos haluavat niin tehdä, siinä tapauksessa heille se suotakoon.

[Mr Birch]

Puhut kokemusten jakamisesta normina. Puhut retostelemisesta. Ilmaisun ymmärrän niin, että kyse on julkisesta kerskailemisesta kokemuksilla. Viittaat yksilöllisyyden katoamiseen (kinky)piireissä, fantasioiden ja kokemusten tulemiseen yhteiseen keskusteluun ja siihen, että päinvastainen, pidättyvyys ja hiljaisuus, tulkitaan niin, ettei asianomainen ole vielä ikään kuin "kypsynyt", vaan haluaa vielä pitää seksuaalisuutensa "yksityisenä, intiiminä ja henkilökohtaisena".

Itselläni on - varmaankin myös Sinuun verrattuna - vähäinen kokemus "piireistä", vaikka olen joihinkin yhteisöihin kuulunut jaksoittain kohta neljännesvuosisadan ajan. En ole kuitenkaan tällaista kokenut sen paremmin livekeskusteluissa, verkkochateissa kuin tekstien kommentteinakaan. Kukaan ei ole kehottanut, saati vaatinut, että avaudu nyt!, jaa! (Se on toinen asia, mitä session keskellä pienessä porukassa nyyhkii, karjuu tai sopertaa. Olisi todella karua kuulla siihen viitattavan myöhemmin.)

Eikä tulisi missään nimessä mieleen esittää vastaavaa vaatimusta tai edes toivetta toiselle, ei läheiselle ystävällekään. Kuunnella kyllä voin, jos kertoa halutaan. Muistan hyvällä tilanteita, joita voi kuvata pienen piirin BDSM-läheisyydeksi. Niihin on aina kuulunut ajatus, että mikä seinien sisällä tapahtuu, myös niiden sisälle jää. Ei ole tarvinnut mainita kamera- ja kännykkäkieltoa, mikä toki on hyvä tuoda esiin isomman mittakaavan tilaisuuksissa. Eräistä tapauksista olen kyllä kirjoittanut ja jakanut kuvauksen, mutta niin, ettei osallistujia (itseäni lukuun ottamatta) niistä tunnisteta ja tavoite on tällöin ollut BDSM-maailman ymmärtäminen laajemmin.

Voin kuitenkin kuvitella myös toisenlaista yhteisöllisyyttä enkä mitenkään käy kiistämään sellaisen merkityksellisyyttä. Odotuksia jostain tällaisesta voi ehkä lukea myös niistä tämänkin foorumin chatin pikapistäytyjistä, jotka kenties odottavat, että siellä on meneillään ties mitkä viikonlopun tai bileiden kokemusten jakajaiset. Pettymys on hirmuinen, kun porukka lähinnä jakaa ruokareseptejä sessiorooleistaan ja fetisseistään piittaamatta; mitä yksityisviesteissä tapahtuu on toinen asia ja se myös niihin toivottavasti jää.

Toisekseen tuollainen avoin jakaminen varmasti on luontevaa ja voi muotoutua normiksi tilanteissa, joissa jotenkin koetaan, ettei ulkomaailma ymmärrä ja on vihamielinen, mutta että onneksi on oma piiri joka ymmärtää ja tämä sitten heijastuu kokemusten ja fiilisten yhteiseksi tekemiseen.

Mr Birch
[edit: typoilua]