3D-tulostuspalvelut

[vlk77]

Ovatko muut kokeilleet eri 3D-tulostuspalveluita leikkikalujen tekemiseen? Suunnittelin nopeasti siveysvyötoteutukselle jonkinlaisen renkaan alun ja online-quotejen perusteella tuollaisen tulostuttaisi eri muovilaaduista hyvinkin edullisesti ja 316L teräksestäkin vielä sellaiseen hintaan että voisin sen maksaa. (Shapeways n. 60 USD, XOmetry reilu 200 EUR, muovilaaduilla puhutaan parista eurosta pariin kymppiin.)

Ainakin kovilla muovilaaduilla kustannus on sitä luokkaa että lähinnä mielikuvitus on esteenä ja aika isojakin kappaleita saa teetettyä. Koon myötä toki hintakin nousee.

[777]

Mä teen ammatikseni ympäri maapalloa printejä ja suunnitteen kaiken mitä myyn myöskin. Tunnistusriski joten jos kiinnostaa ni privana yhteyttä sit. Rahalla saa ja hevosella pääsee. 

[Halko7]

Kuinkahan siloista jälkeä nuo tulosteet on noilla ammattilaisvehkeillä ja saako noilta myös pintakäsittelyn/viimeistelyn?

Ainakin nämä kotitarvetulostimet tulostavat hienoimmillakin asetuksilla sellaista jälkeä että ei niitä ilman jatkokäsittelyä pysty leluina käyttämään.

[Lederfeder]

Tulosteen pinnanlaatu riippuu ihan tulostustekniikasta ja jälkikäsittelystä. FDM/FFF-tulosteita en henkilökohtaisesti ottaisi iholle. Ne on mahdotonta puhdistaa luotettavasti. SLA/MSLA resiinitulosteet ovat kivan siloisia, mutta eivät oikeasti niin vaarattomia kuin väitetään, vaikka olisivat mukamas "medikaalihyväksyttyjä". Kannattaa lukea tuoreita tutkimuksia resiiniprinteistä. Niiden valmistus on ihan villilänsi. Lisäksi desinfiointiaineet haurastuttavat tai pehmentävät resiinejä. Tosin resiinikikkareille allergisoituneena saatan olla hitusen puolueellinen..

Jauhepetitekniikoilla (esim. SLS ja MJF) muovin pinta on vähän karhea, semmoinen hiekkapuhallettua muistuttava. Yleisin materiaali on polyamidi, eli se on desinfioitavissa. MJF on selkeästi sileämpi, mutta ei yhtä sitkeä kuin SLS. Joillain firmoilla on mahdollista saada kemiallinen pintakäsittely, joka kivasti sulattaa pintaa sileämmäksi ja sulkee huokosia.

SLM-tulostettu metalli on mekaanisesti lähes vastaavaa kuin tankotavara (mikäli se on asiamukaisesti valmistettu ja laatua valvotaan), mutta pinta on vähän karhea, kuten valumuotissa. Kerrospaksuus vaikuttaa karkeuteen. Yleensä suurempi kerrospaksuus tuo lisää karkeutta ja laskee hintaa. Pinta on mahdollista koneistaa tai hioa sileäksi, mutta kaikki firmat eivät tarjoa näitä lisäpalveluita.

Painotan, että tulostusfirmoissa on jos jonkilaista hiihtäjää. Samoilla koneilla pääsee varsin monenkirjaviin lopputuloksiin. Joku tekee suurinpiirtein äitinsä kellarissa hommia, toiset ovat sertifioineet prosessinsa ja noudattava ISO-standardeja. Iso osa, kuten Shapeways, käyttää monenkirjavaa alihankkijajoukkoa ympäri maailmaa.

Mun on pitänyt ottaa eri materiaalien ja pintakäsittelyiden eroista mikroskooppikuvia. Kahtotaan, jos saan aikaiseksi..

Ainii! Älkää tilatko desifioitavaksi aiottua kamaa värjättynä! Väri nimittäin liukenee desinfiointiaineella. Liukkaria en ole testannut.

[777]

Menee puurot ja vellit sopivasti sekaisin. FDM:n varmaan noin paria sataa eri materiaalia tarjolla lukemattomissa väreissä ja laaduissa joista jokaiselle on omat ominaisuutensa ja omat liuottimensa minne ne liukenee ja loppuja kestää.  Siellä äidin kellarissa saatetaan tehdä osia millä voitetaan maailmanmestaruuksia tai sotia, mutta tulostuspalveluista maailmalta saa isolla varmuudella mahdollisimman päin vittua tehtyä paskaa. Kaikki on koettu. En ehkä koe hedelmälliseksi itse jatkaa aiheesta, mut tsemppiä. Suunnittelu alunperinkin printtiin on kaiken a ja o. Kone vain toteuttaa sitten työvaiheen joka voi olla koko kappale tai vain pieni osa sitä.

Osaa muoveista pystyy jälkikäsittelynä kiillottamaan mutta kyseessä on aina riskialtis prosessi koska se tapahtuu samalla aineella joka sulattaa koko muovimassan epämuodostuneeksi tai takaisin muovilätäköksi, ja niitä ei ole niin kiva hengitellä / käsitelläkään joten manuaaisesta työstä mielellään ottaa kelpolisän jos tuollaista sit haluttaisiin.

SLS ja SLM tosiaan aina hiekkapaperimainen pinta johtuen tekniikasta. Jonkun pienen printatun rosteripalikan kiillotus jälkikäsittelynä on helposti useamman tonnin joten se saattanee hillitä menohaluja. Hiekka/lasikuulapuhaltamisen jäljiltä pinta ei vielä sovellu käyttöön, ja papukiillotuksia printtiosille tässä maassa ei halua kukaan tehdä valitettavasti.

[vlk77]

Kyllä, vakavampaan tuotantoon CNC ja viimeistely olisivat avainsanat, yksittäiskappaleissa kuitenkin hinta karkaa taivaisiin ellei saa itse tehtyä jossain  . Näitä voisi käyttää sopivalla menetelmällä ja (muovi)materiaalilla järkihintaiseen yksittäistuotantoon kokeilukappaleisiin tai rosteriosiin jotka viimeistelee tarpeen mukaan itse.

[Wavy]

Jos itse haluaa tehdä jotain dildoja tms, niin ainoa luotettavasti kelvollinen menetelmä minkä itse tiedän on silikonista valaminen. Muotin voi tehdä 3d-printtaamalla ja sen sisäpinnan saa sitä yhtä valua varten käsiteltyä sileäksi (tosin mittatarkkuus kärsii, 0,2mm heitto tosin ei ole tässä kriittistä). Jos haluaa tehdä useamman niin ensin tekee valamalla varsinaiseen tuotantoon käytettävän muotin. En ole ainakaan itse löytänyt mistään myytävänä tähän kelpaavia silikoneja harrasteystävällisiin hintoihin tai eräkokoihin.

Siveysvöiden, häkkien ja vastaavien kanssa suoraan metallista tekeminen on tietääkseni ainoa keino jolla on edellytykset saada luiotettavasti hyvä pinta, tosin aina voi sössiä ja tehdä huonoa jälkeä. Eri tarkkuuksisia printtejä on näkynyt myytävänä ja jotkut niistä on pintakäsitelty lakalla tms. jolla saa oikeasti aika hyvän pinnan, mutta se pintakäsittely ei ole ikuinen ja melko nopeasti paljastaa alta tutut ongelmat. Joissain tapauksissa tuon karkean pintarakenteen kanssa voi elää jos pystyy siitä huolimatta puhdistamaan vaikeatkin paikat kunnolla, esim. autoklaavilla tai ultraäänipesurilla, noissakin tosin täytyy osata käyttää välineitään luotettavien tulosten saavuttamiseksi ja materiaalit ei välttämättä kestä noita menetelmiä.

Yksittäisiä prototyyppejä ja sovituskappaleita voi tietty tehdä printtaamalla jolloin se puhdistettavuus ei ole ongelma, samoin ehjää ihoa vasten se pinnan karkeus ja huonompi puhdistettavuus ei ole kriittistä.

[Lederfeder]

777, kyllä, FDM:ää on lukuisia matskuja, mutta tekniikasta johtuen niihin jää väistämättä mikroskooppisia voideja hiottunakin. Ja TPU:ta ei kyllä järkevästi hio millään. FDM-tekniikan hyvä puoli on, että itse materiaali on värillistä eikä väri siksi liukene. Viittasin värin liukenemisella tulostuksen jälkeen värjättyihin kappaleisiin, joskin ilmaisin asiani huonosti. Kemiallista silotusta en tekisi kotioloissa. Tarkoitin tulostuspalvelun tekemää silotusta. Siihen on omat laitteensa, jotka eivät tee osista muovilätäköitä. Papukiillotus on kyllä ihan toivotonta. Siihen on hyvä syy, ettei sitä kukaan Suomessa enää tee.

Metallitulosteissa ottaisin osan tulostettuna ja hioisin itse. Se ei ole rakettitiedettä eikä vaadi hirmuisia investointeja.

 Dildoista olen samaa mieltä kuin wavy. Niissä muotin tulostaminen on fiksumpi.