Tämän foorumin ylin teema on BDSM. Joku ehdotti taannoinkin ja varmaan näitä ehdotuksia on tehty pitemmän aikaa, että lyhenteeseen pitäisi lisätä F sen kuvaamiseksi, että fetissit laajemminkin mahtuvat mukaan. Laajentavan idean vastapainoksi voi tarjota esimerkin siitä, miten kokonaisuutta kavennetaan, rajataan haluttaessa tarkoituksenmukaisesti.
Monikaan foorumilainen ei välttämättä tiedä tai muista varhaisessa netissä toimineita Usenetin uutisryhmiä (newsgroups). Siellä oli "vaihtoehtokulttuurin" kategoria
alt, josta löytyi myös ryhmä
alt.sex.spanking. On jäänyt mieleen, miten ryhmän ala siellä määriteltiin: "bondage for beginners". Voisi melkein väittää, ettei kuvauksen laatija ollut ollenkaan selvillä asiasta, josta kirjoitti. Ehkä hän tai he toteutti/toteuttivat saamansa pyynnön ryhmän perustamisesta sen ymmärryksen perusteella, mitä heillä silloin oli. Mutta jos väittelyn vuoksi oletetaan, että hän tai he oli/olivat vakavissaan, niin voidaan tulkita, mitä he spankingista olettivat:
- Se on jotenkin valtavirrasta poikkeavaa, koska se on alt- eli vaihtoehtoista tarkoittavassa alternative-kategoriassa.
- Se on vaihtoehtoiseen seksiin liittyvä asia, koska se on alt.sex-kategoriassa.
- Annetun kuvauksen mukaan se on bondagen alalaji. Ryhmien hierarkiassa se ei kuitenkaan ollut paikassa alt.sex.bondage.spanking.
- Se on "aloittelijoille" (for beginners).
Kun mietitään näitä yksi kerrallaan syvemmin, tulee vastaan seuraavanlaisia asioita:
Alt viittaa vaihtoehtoiseen elämäntyyliin, joka poikkeaa kulloinkin tarkasteltavan kulttuurin normeista. Yhdeksi poikkeamisen osaksi katsotaan jotenkin omanlainen seksuaalisuus ja tavat puhua siitä. Samaan alt-kategoriaan kuului muun muassa tarinafoorumi alt.sex.stories, jolle nykyisestä netistä löytyy valtava määrä perinteen (tietämättään?) jatkajia. Ylempään alt-kokonaisuuteen kuuluivat jossain vaiheessa seuraavat alakategoriat: comp, misc, news, rec, soc, sci ja talk; sex lisättiin siis myöhemmin.
Jatkamalla ketjua muotoon
alt.sex tullaan kysymykseen siitä, miten vahvasti spanking rajautuu, kun se liitetään seksiin. Tämä taas johtaa loputtomaan suohon, keskusteluun seksiin kuuluvista ja sen ulkopuolelle jäävistä asioista. William Cooper (1869) kertoi lukuisista historiallisista ja lähempänä kirjoitushetkeä olleista tapauksista, joissa käytiin oikeutta ja teologista pohdintaa siitä, miten keppi ja seksi pidettäisiin erillään toisistaan ja tätä ennen keskustelua lienee käyty vuosisatoja.
Kuten tiedämme, spanking ei vaadi bondagea eikä päinvastoin. Kuitenkin ne voidaan yhdistää käytännöllisesti, luovasti ja nautinnollisesti. Silti bondagea ei tarvita spankingin määrittelemiseen. Filosofit sanoisivat, että niiden suhde on aksidentaalinen eli tapauskohtainen tai satunnainen eikä essentiaalinen eli olemuksellinen.
Spankingin kuvaaminen aloittelijoiden asiaksi avaa mielestäni kaikkein kiinnostavimmat näkymät tässä tarkastelluista. Se tuo keskusteluun ajattelumallin, jota toisaalla kutsutaan
porttiteoriaksi (engl. Gateway drug effect). Tieteellisessä keskustelussa porttiteoria on jo mennyt pois muodista, mutta populaarissa keskustelussa ja esimerkiksi opinnäytetöissä siihen yhä viitataan. Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori tiivisti sen vuonna 2004 näin: "Lievät päihteet toimivat porttina vahvempiin päihteisiin, etenkin erityisen alttiuden omaavilla nuorilla. Päihteiden kokeilu edeltää toistuvaa käyttöä, joka lisää ongelmakäytön ja riippuvuuden riskiä, etenkin silloin kun käyttö alkaa hyvin nuorena." Porttiteoriaa on luonnehdittu käytännölliseksi ajattelumalliksi eli käyttöteoriaksi (Rantanen 2002).
Jos luonnehdinta spankingista aloittelijoiden juttuna ja porttiteoria pätisivät, me nimenomaan spankingista kiinnostuneet olisimme jotenkin hitaita ja meitä voisi vähän tyrkkiä kohti
todellista BDSM:ää. Toisaalta tähän malliin nojaavat tänäkin päivänä ne, joiden mukaan fysiologiamme (eli toisenlaisessa kielenkäytössä
ruumis tai
liha) vaatii yhä vahvempia ärsykkeitä ja ajaa siksi meitä hallitsemattomasti yhä rankempiin kokemuksiin. Me jotka uskomme ihmiseen ajattelevana olentona, emme tukeudu näin suoraviivaiseen ja myös ilmeisen teologiseen ajatteluun. Tämä ei tarkoita, ettemmekö voisi myöntää porttiteorialla olevan sovelluksiakin, muttei tässä yhteydessä.
En vie tässä yhteydessä keskustelua konsensuaalisuuteen enkä turvapuheeseen, sillä niistä on ansiokasta pohdintaa ja aineistoa muualla. Sen sijaan on näkökulman kannalta kiinnostavaa kysyä, miten spankingissa sitten edetään, jos ei päde selitys, että rynnätään kiireellä kohti kovempaa, koska fysiologiamme vaatii siitä. Avainkäsitteiksi muodostuvat merkitys ja merkityksellistäminen, tarpeet sekä tunteet.
Spankingia harjoitetaan piiskaajan ja piiskattavan kannalta siksi, että sille on olemassa merkitystä kantava tarve; tämä kattaa tarvittaessa senkin, että se on hauskaa. Voisi sanoa, että hauskaa ja haudanvakavaa samalla kertaa. Taaskaan ei tyydytä siihen, että keholla on vajetta tietyistä hormoneista, jotka lähtevät liikkeelle onnistuneessa piiskaustapahtumassa. Toisaalta tämän puolen kiistäminen olisi hölmöä, koska silloin pyyhittäisiin pöytää niiden asiantuntijoiden työllä, jotka ovat tarkastelleet nimenomaan BDSM:n fysiologiaa (esim. Wuyts ja muut 2020, 2022). Lääketieteestä ja fysiologiasta ammentavin keinoin ei päästä helposti käsiksi esimerkiksi piiskakiinnostuksen syntyyn tai siinä tapahtuviin muutoksiin, vaan taas tarvitaan muunlaisia menetelmiä ja ajattelutapoja.
Avainta kiinnostuksen ymmärtämiseen ei välttämättä tarvitse myöskään hakea psykoanalyyttisin keinoin lapsuudesta, vaan liikkeelle voi lähteä tuoreemmasta kokemuksesta. Näin itse menettelisin, jos lähtisin hahmottelemaan sitä, miten onnistunut spanking-kokemus voi syntyä. Nythän ei erikseen haeta trauman purkamista, vaan hyvän kokemuksen mahdollisuutta. Varmaan kokeilisin saman session eri osapuolten keskustelua tai yhteistä kirjoittamista. Mielellään tämä aloitettaisiin tuoreeltaan session jälkeen. Tästä voisi edetä esimerkiksi siihen, miten suunnitellaan tilanne ja ympäristö, jossa täyteläinen ja turvallinen kokemus on eri osapuolille (mukaan lukien katselijat, jos niin halutaan) saavutettavissa.
Yksittäisen tilanteen tarkastelun rinnalla tarvitaan luonnollisesti pitempää perspektiiviä. Siinä on kyse kokemuksista, jotka aika on kenties sulattanut niin, ettei yksittäistä lähdettä enää tunnista, mutta on kehkeytynyt varsin hyvä tuntuma siihen, mikä on merkityksellistä onnistuneelle tilanteelle. Siinäkin voi viivähtää, mikä joskus on mennyt pieleen, mutta mielestäni siihen ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa.
On aika palata otsikkoon: En kaipaa takaisin 1990-luvulle, jolloin itse pääsin ensi kertaa aikuisena piiskaa maistamaan. Muisto tuosta mainitusta hassusta määritelmästä tuo toki mieleen myös sen, miten silloin rakenneltiin luottamusta ja suunniteltiin tilanteita. Myöhemmin oli sitten Ankaran Sedän yhteisö, josta on jäänyt mieleen pienen ryhmän turvallinen ja intiimi tunnelma ja etenkin yhteisön keskeisten hahmojen tavat ylläpitää sitä. Vaikka välineet rajattiin tavoitellun hengen mukaisesti harjoihin, remmeihin ja vitsoihin, ei puuttunut voimakkaita tunteita antajilta eikä saajilta. Keskeinen rajaus oli, ettei kokoontumisissa harjoitettu seksiä, vielä vähemmän että olisi edellytetty siihen suostumista. Tähän liittyen myös paljas iho rajattiin tarpeelliseen - ei genitaaleja tai rintoja näkyville. Tulos oli kutkuttava yhdistelmä vakavuutta ja hellää huumoria sekä kipeitä pyllyjä.
Noista ajoista on vettä virrannut Vantaassa ja Laanaojassa. Vaikka monessa suhteessa olen "eri ihminen" kuin nuorempana, tunnistan yhä samat kiinnostuksen kohteet ja arvot, jotka kiinnostusta kantavat ja suuntaavat. Olen iloinen, jos löydän samansuuntaisesti ajattelevia jatkamaan keskustelua tässä tai toisaalla, mahdollisesti kehittelemään jotain konkreettista.
Lähteitä ja kirjallisuutta- Cooper, William M. 1869. Flagellation and the Flagellants: A History of the Rod in All Countries from the Earliest Period to the Present Time: With Numerous Illustrations. John Camden Hotten. Google Books: https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=R-BAAAAAcAAJ&oi=fnd&pg=PR10&dq=history+of+the+rod&ots=S5JXzTBfmN&sig=uNEu41NkKJhfwFGs4D2pMH4uDvk&redir_esc=y#v=onepage&q=history%20of%20the%20rod&f=false
- Lönnqvist, J. 2004. Porttiteoria ja nuorten alkoholinkäyttö - mikä on porttiteoria? Kansanterveys : Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehti, 7, s. 4 https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210018857
- Rantanen, T. 2002. Huumeiden käytön porttiteoria. Selitysmalli vai käyttöteoria? Janus: sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. 10 (3), s. 250-265, 288 https://journal.fi/janus/article/view/50736
- Wuyts, E., De Neef, N., Coppens, V., Fransen, E., Schellens, E., Van Der Pol, M., & Morrens, M. 2020. Between pleasure and pain: A pilot study on the biological mechanisms associated with BDSM interactions in dominants and submissives. The Journal of Sexual Medicine, 17(4), 784-792.
- Wuyts, E., & Morrens, M. 2022. The biology of BDSM: A systematic review. The journal of sexual medicine, 19(1), 144-157.
Sivustoa kannattaa
