Pari asiaa.
1) aiemmin viitattu ’asiantuntija’ on syyllistynyt vakaviin seksuaalirikoksiin eikä ole osoittanut teoilleen hovioikeuden tuomioista huolimatta minkäänlaista katumusta ja jatkaa yhä asioiden selittelyä itselleen ’parhain päin’. En itse menisi tällaisen ’asiantuntijan’ lausunnolla perustelemaan yhtään mitään. Voi olla sellainen perustelu vastatuulessa.
2) Käytännössä RL17 pykälä 17 HE 6/1997, esityö moderniin rikoslain pykälään väkivaltamateriaalin levittämisestä on asiassa oleellinen, eli mitä väkivaltainen materiaali on.
Alla asiasta Stogen viittaaman Hallituksen esityksen asiantuntijalausuntokierrokselta Turun Yliopiston asiantuntijan lausunnosta ote.
Tullaan siihen mitä on ’vakavanlaatuinen väkivalta’.
Tähänastisen käytännön mukaan ’veri, teräaseet, penetraatio, neulat’ kokonaisuus johon Jalo viittaa on tällaisenaan tulkittavissa vakavanlaatuiseksi ja siksi kielletyksi.
Se onko tuotetulla teoksella ’ilmeistä taiteellista arvoa’ niin pornografialla yleisesti ei ole katsottu olevan ’taiteellista arvoa’ jos sitä tuotetaan kuten Jalo todennut ’sisältönä jota jaetaan internetissä eri kanavissa.’ Jos teos olisi Anna Erikssonin ’W’ tyyppinen Performatiivinen Avantgarde - Arthouse - elokuva, jossa osa kokonaisuutta olisi bdsm seksualisoitua rankallakin materiaalilla olisi asialla taiteellinen puoli. Jos taas tehdään clippejä myytäväksi verkkopalveluihin niin kyseessä ei ole taiteellista arvoa. (Näin superyksinkertaistetusti).
Lisäksi levittämistä koskevaa rikosoikeudellista vastuuta internetissä voidaan miettiä sen kannalta kenellä vastuu lopulta on. Vastuu on materiaalin julkaisijalla ja materiaalin julkaisun sallineen alustan ylläpitäjällä. Ei siis kannata mennä jakamaan kovaa Bdsm pornoa suomalaisille verkkoalustoille, vaan tarkistaa että alustan serveri on valtiossa jolla oikeusjärjestelmä sallii bdsm pornon esittämisen.
Näillä perustein en lähtisi tuottamaan sisältöä taideprojektina tai eurot mielessä Suomen Rikoslain alaisille verkkoalustoille. Lopulta käräjäoikeudessa punnitaan samoja asioita ja siellä tuskin Bdsm-Bar seinällä julkaistut ’asiantuntijalausunnot’ eivät ole kovaa valuuttaa.
- Occam, elokuvataiteen aficionado ja väitetty vigilante
Uuden RL 17 luvun 17 a §:n 1 momentin mukaan väkivaltakuvauksen
hallussapidosta sakkoon tuomittaisiin se, joka pitää oikeudettomasti hallussaan kuvaa tai
kuvatallennetta, jossa esitetään raakaa väkivaltaa. Kyse ei ole mistä tahansa
väkivallasta, vaan raa’asta väkivallasta.
Johtoa sille, mitä tämä tarkoittaa, saadaan RL 17 luvun 17 §:n esitöistä. Hallituksen esityksessä HE 6/1997 vp todetaan, että väkivaltakuvauksia voidaan pitää raakoina monista eri syistä. Tyypillisesti kyse on vakavanlaatuisista, ihmisen henkeen tai terveyteen kohdistuvista teoista. Kyse voi olla esimerkiksi sadistisesta pahoinpitelystä, kiduttamisesta tai silpomisesta. Samaisessa hallituksen esityksessä mainitaan myös, että eläimiin kohdistuvan väkivallan kuvaukset saattavat kuulua säännöksen piiriin.
Aihe sinänsä ei ratkaise sitä, onko kyseessä raaka
väkivalta, vaan kuvausta on arvioitava kokonaisuutena. Kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon väkivallan esittämistapa ja väkivaltakohtausten pitkittäminen ja toistaminen
(HE 6/1997 s. 143) Käsillä olevassa hallituksen esityksessä asiaa kuvataan seuraavasti: ”selvästi raaemman kuin tiedotusvälineissä ja elokuvissa tyypillisesti esitettävää väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapidon säätäminen rangaistavaksi olisi
perusteltua.” (HE 61/2025 vp, s. 12)
Raa’an väkivallan tunnistaminen on haastava tulkintatehtävä, mutta mahdotonta se ei ole. Rajanvedon tekeminen hyväksyttävän ja oikeudettoman hallussapidon välillä voi sen sijaan olla vaikeampaa. Hallituksen esitykseen sisältyvässä uudessa RL 17 luvun 17a §:n 2 momentissa todetaan, että väkivaltakuvauksena ei pidetä sellaista kuvan tai kuvatallenteen hallussapitoa, jota on kuvan tai kuvatallenteen tiedonvälitystä palvelevan luonteen, ilmeisen taiteellisen arvon, todistelutarkoitukseen käyttämisen, yleiseltä kannalta merkittävän käyttötarkoituksen tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi pidettävä hyväksyttävänä.
Ilmeinen taiteellinen arvo lähtee oletuksesta, että taiteellista arvoa voidaan
objektiivisesti mitata. En ole aivan varma siitä, että kriteeriä on helppo soveltaa. Stanley Kubrickin klassikko Kellopeliappelsiini sisältää raakaa väkivaltaa, mutta onko sillä ilmeinen taiteellinen arvo? Maailmassa on tuhansia huonoja väkivaltaelokuvia. Mikä on lopulta pelkkää väkivallalla mässäilyä ja mihin taiteellinen arvo kiinnittyy? Toisaalta tässä on todettava se, että ilmeisyyskriteeri ei olisi rikoslaissa uusi. Kuten hallituksen
esityksessä todetaan, kyse on vakiintuneesta termistä (HE 61/2025 vp, s. 29).
Sivustoa kannattaa
