Kirjoittaja Aihe: Vanilijasta kinkyyn  (Luettu 6393 kertaa)

Aino

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 558
  • iki-ihana
  • Galleria
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #15 : 23.10.2013, 14:51 »
Hyviä pointteja Mademoiselle A:lta. Komppailen niitä.

Ja palaan ensimmäisen viestini teesiin: vaniljaa ei ole ilman kinkyä. Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.

 :o



-katy-

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #16 : 23.10.2013, 15:41 »
Hyviä pointteja Mademoiselle A:lta. Komppailen niitä.

Ja palaan ensimmäisen viestini teesiin: vaniljaa ei ole ilman kinkyä. Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.

 :o

On hyviä-

Ehkä kaikki eivät tiedosta tai ajattele,että "tää on ny kinkyä"kun läpsii pepulle,kiskoo hiuksista ja puree esim.
Tai onko toi vanilijaa kumminkin ;D

Kettu vinossa

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #17 : 23.10.2013, 15:49 »
Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.

Kuka tahansa, kinky tai vanilja, voi myös määritellä mikä on kinkyä.

Monen mielestä esimerkiksi synnytys on pervoin sessio ikinä, kun siinä ollaan haarat levällään vieraiden ihmisten nähden, tungetaan elävää olentoa (lapsi - ja ihan alasti) itsestä ulos ja on verta, eritteitä ja kaikkea muuta inhottavaa sekä kamalia kipuja ja osa synnyttäjistä saa vielä orgasminkin siitä kaikesta, mutta useimpien synnyttäneiden mielestä se on maailman luonnollisin, vaniljoin, asia, eikä se liity millään lailla seksuaalisuuteen, ei vaikka synnyttäjä saisikin orgasmin.

Mademoiselle A.

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #18 : 24.10.2013, 00:20 »
Hyviä pointteja Mademoiselle A:lta. Komppailen niitä.

Ja palaan ensimmäisen viestini teesiin: vaniljaa ei ole ilman kinkyä. Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.

 :o

Olen samaa mieltä. Silti vaniljasta puhutaan usein niin kuin meillä olisi siitä jokin yhtenevä käsitys.

Jotenkin hämmentävää huomata, että en ehkä ollenkaan harrasta ei-kinkyä seksiä, että kinkyys läpäisee seksuaali-identiteettini kaikki tasot. Omasta mielestäni. Jostakusta muusta tää toiminta saattaa tietty olla niin eilistä peruskauraa.

Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.

Kuka tahansa, kinky tai vanilja, voi myös määritellä mikä on kinkyä.

Monen mielestä esimerkiksi synnytys on pervoin sessio ikinä, kun siinä ollaan haarat levällään vieraiden ihmisten nähden, tungetaan elävää olentoa (lapsi - ja ihan alasti) itsestä ulos ja on verta, eritteitä ja kaikkea muuta inhottavaa sekä kamalia kipuja ja osa synnyttäjistä saa vielä orgasminkin siitä kaikesta, mutta useimpien synnyttäneiden mielestä se on maailman luonnollisin, vaniljoin, asia, eikä se liity millään lailla seksuaalisuuteen, ei vaikka synnyttäjä saisikin orgasmin.

Näin vaikuttaa olevan. Olen sanaton. Kaipa synnytys voi sen lisäksi että se on luonnollista eikä seksiä, olla montaa muutakin asiaa. Elämä ei oikein noudata polarisoitunutta  ajattelumallia.

Lääketieteen kontekstissa monet kummalliset, kiusalliset ja kivulloiset asiat ovat miltei luonnollisia, tai ainakin käsiteltävissä. Vähän laimea esimerkki tuon synnyttämisen jälkeen,  mutta vain gynellä täysin vieras setämies voi puhua mun paidan kuvituksesta ja pitää samalla sormiaan mun sisällä. Vain tässä kontekstissa se ei ole seksiä eikä seksuaalista häirintää, muttei kyllä mitenkään luonnollistakaan. Jossain määrin seksuaalista kyllä, minkäs pervo itselleen.

-katy-

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #19 : 24.10.2013, 00:44 »
Kettusen mainitsemaan synnytykseen:
 Enpä ole tiennyt enkä osannut ajatella,että se jollekin varsinaisen fyysisen orgasmin tuottaisi-

en ole eläessäni kokenut mitään niin rankkaa ja kivuliasta,siinä kalpeni menkkakivut hetkessä mitättömiksi-ja kyllä psyykkisesti oli myös aivan ennenkokematonta,kun joku pyrkii ulos kropasta,halusin tai en-no kun en kyennyt luomuun ja oleen inkkari yksin,niin meinashan se mennä aika pieleen koko homma- pääsin kuitenkin helpolla verrattuna niihin 48h tapposynnytyksiin-
  Mutta stoppaan,oli vanilijaa tai kinkyä :D

subpks

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 237
  • Dragonscorpionin vaimo
  • Galleria
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #20 : 24.10.2013, 08:58 »

Vaniljaankin silti saa mahtumaan monenlaisia toimintoja laidasta laitaan, ei sen tarvitse pelkästään olla peiton alla pimeässä.

Vanilja on sitä peruskauraa, mitä harrastellaan kun ehditään ja jaksetaan, kinky sitten harvinaisempaa herkkua aika-paikkaulottuvuuksien salliessa.
Näin se on, itse ainakin haluan MONIPUOLISTA seksiä. Haukotuttaa jos aina on samaa jyystämistä oli se sitten mitä tahansa ruoskimista tai peiton alla puuhailua.


Osa kinkyistä kaiketi toteuttaa vanilijaakin eli halaa ja suukottaa vai onko se liian imelää? ;D

Ei minusta. Läheisyys ei ole seksiä, se on läheisyyttä. Toki voi halata ja suudella kinkystikin.

Hieman erimieltä kyllä. Seksissä niin vaniljassa kuin kinkymmässä tunnen minä ainakin läheisyyttä toista kohtaan. Voisihan sitä vain fantasioida ja runkata yksinään jos läheisyys ei kuulu seksiin?

Mademoiselle A.

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #21 : 24.10.2013, 12:41 »

Vaniljaankin silti saa mahtumaan monenlaisia toimintoja laidasta laitaan, ei sen tarvitse pelkästään olla peiton alla pimeässä.

Vanilja on sitä peruskauraa, mitä harrastellaan kun ehditään ja jaksetaan, kinky sitten harvinaisempaa herkkua aika-paikkaulottuvuuksien salliessa.
Näin se on, itse ainakin haluan MONIPUOLISTA seksiä. Haukotuttaa jos aina on samaa jyystämistä oli se sitten mitä tahansa ruoskimista tai peiton alla puuhailua.


Osa kinkyistä kaiketi toteuttaa vanilijaakin eli halaa ja suukottaa vai onko se liian imelää? ;D

Ei minusta. Läheisyys ei ole seksiä, se on läheisyyttä. Toki voi halata ja suudella kinkystikin.

Hieman erimieltä kyllä. Seksissä niin vaniljassa kuin kinkymmässä tunnen minä ainakin läheisyyttä toista kohtaan. Voisihan sitä vain fantasioida ja runkata yksinään jos läheisyys ei kuulu seksiin?



Toki, jos haluat. Voihan sitä tehdä millaisia oletuksia tahansa, mutta minä taas huomaan, että selitykseni tuossa yllä oli liian tiivis ja helposti väärintulkittavissa.

Yritin sanoa, että halaaminen ja suukottelu ei minusta ole liian imelää kinkyyn seksiin, vaikka sitä kinkyssä seksissä tehtäisiin eri fiiliksellä kuin muissa hetkissä. Sessiossa en esimerkiksi "suukottelisi", se on liian kepeää sellaiseen tilanteeseen, mutta minua kyllä saatettaisiin suudella niin että tuntuu.

Olin pahuksen analyyttiselllä tuulella ja näköjään vasta määrittelemässä, mitä läheisyys on. Määrittelen sen kiintymykseksi, jolla voi olla myös fyysisiä ilmenemismuotoja, kuten mainitut halailu ja suukottelu.

Läheisyyttä voi olla monenlaisissa ihmissuhteissa, mutta minulle se ei liity siihen, onko näissä suhteissa seksiä. Läheisyyttä (ja rakkautta) ilmaisen monin tavoin arjessani, ja toisaalta halailu ja suukottelu paikallistuu minulla huonosti akselilla kinky- vanilja.

Seksissäni on aina kiintymystä (ja rakkautta), muttei välttämättä ollenkaan halailua ja suukottelua.

Minulle seksi on ensisijaisesti paikka, jossa ilmaistaan seksuaalista halua ja intohimoa, toteutetaan seksuaalisia fantasioita ja jaetaan äärielämyksiä ja rakkautta.

Harrastan mahdollisimman vähän huonoa, tylsää tai itseään toistavaa seksiä.



 Näin se on, itse ainakin haluan MONIPUOLISTA seksiä. Haukotuttaa jos aina on samaa jyystämistä oli se sitten mitä tahansa ruoskimista tai peiton alla puuhailua.

Periaatteessa olen sitä mieltä, että jos se on nautinnollista ja kiimaista, ihan sama mitä tehdään. Mutta sitten sitä saa kaikenlaisia ideoita.

« Viimeksi muokattu: 24.10.2013, 13:33 kirjoittanut Mademoiselle A. »

Tuhmakisu74

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #22 : 24.10.2013, 18:56 »
mietin että miksi pitäisi nostaa kinky jotenkin korkeammalle ja fiksummalle tavalle elää- vai pitääkö?

Olisko se osittain vastareaktio siihen että valtaväestö usein suhtautuu ennakkoluuloisesti ja tuomitsevasti kinkyyn? Tulee tarve puolustautua. Esim. kun vaniljakaverini kuorossa päivittelivät että yök anaaliseksi en tajua kuinka kukaan pystyy semmoista...  Kun tuskin edes ovat kokeilleet.

Ja sitten, kun itse on käynyt tien vaniljasta kinkyksi niin herkästi tulee mieleen että kuinka moni muukin vanilja oikeasti nauttisi monipuolisemmasta seksistä kun vain uskaltaisi kokeilla.  Ainakin itsellä joskus herää säälinsekainen ylemmyydentunto kun kuuntelee jotain oikein rajoittuneita vaniljamielipiteitä seksistä. Kyllä musta oikeasti on arvokkaampaa yrittää löytää oma seksuaalinen identiteettinsä kuin että pysyisi sovinnaisuuden sanelemissa seksuaalisuuden muodoissa. Toki jos se oma identiteetti on hetero-vanilja niin ei siinä mitään, mutta luulen että tosi moni löytäisi itsestään uusia puolia kun uskaltautuisi vähän heittäytymään.

-katy-

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #23 : 24.10.2013, 19:44 »
mietin että miksi pitäisi nostaa kinky jotenkin korkeammalle ja fiksummalle tavalle elää- vai pitääkö?

Olisko se osittain vastareaktio siihen että valtaväestö usein suhtautuu ennakkoluuloisesti ja tuomitsevasti kinkyyn? Tulee tarve puolustautua. Esim. kun vaniljakaverini kuorossa päivittelivät että yök anaaliseksi en tajua kuinka kukaan pystyy semmoista...  Kun tuskin edes ovat kokeilleet.

Ja sitten, kun itse on käynyt tien vaniljasta kinkyksi niin herkästi tulee mieleen että kuinka moni muukin vanilja oikeasti nauttisi monipuolisemmasta seksistä kun vain uskaltaisi kokeilla.  Ainakin itsellä joskus herää säälinsekainen ylemmyydentunto kun kuuntelee jotain oikein rajoittuneita vaniljamielipiteitä seksistä. Kyllä musta oikeasti on arvokkaampaa yrittää löytää oma seksuaalinen identiteettinsä kuin että pysyisi sovinnaisuuden sanelemissa seksuaalisuuden muodoissa. Toki jos se oma identiteetti on hetero-vanilja niin ei siinä mitään, mutta luulen että tosi moni löytäisi itsestään uusia puolia kun uskaltautuisi vähän heittäytymään.

Aivan totta-tunnistan tuosta monta omaa ajatustakin. Ylemmyyttä ja sääliä tosin en niinkään,vaikkakin ymmärrän aika tasan tarkkaan mitä tarkoitat. Ajatuksissani koen olevani kai hyvinkin avara,huolimatta että käytännön toimet ovat mitä ovat, heh. Kyllä siinä voisi monelta työkaverilta suu loksahtaa auki, jos kertoisi vaikkapa kuuluvansa smurffeihin- vaikka ehkä arvelevat varmaan, että jotain minulla on, mistä en kerro, kenties.

Sexxperience

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #24 : 24.10.2013, 20:55 »
Mielestäni on jotenkin hassua miten mielipiteet ovat välillä täysin musta-valkoisia.
Vanilja pitää kinkyä ällöttävänä, kinky pitää vaniljaa tylsänä.

Miksi kaikki pitää kategorioida niin tarkasti?
Ja mitä väliä sillä on kuinka kinky tai vanilja joku muu on?
Eikö tärkeintä ole, että tietää mitä itse tekee ja on siihen tyytyväinen?
Puhumattakaan siitä, että ihmisillä on aika erilainen kuva siitä, mikä on kinkyä ja mikä ei.

Meillä ainakin seksi saattaa yhtenä päivänä olla lähetyssaarnaaja-asennossa sängyssä. Seuraavana päivänä toinen meistä saattaa olla kahleissa olohuoneen lattialla, saaden piiskaa, kynttilää, jotain anukseensa ja muuta vastaavaa. Koska molemmista osaa nauttia (kuten myös kaikesta niiden väliltä), en näe mitään tarvetta vetää rajaa ja päättää mihin kategoriaan mikäkin akti kuuluu.

- Ace

RMK

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #25 : 25.10.2013, 16:45 »
Vaniljaa on se, minkä kinkyksi identifioituva määrittää ei-kinkyksi.

Kuka tahansa, kinky tai vanilja, voi myös määritellä mikä on kinkyä.

Monen mielestä esimerkiksi synnytys on pervoin sessio ikinä, kun siinä ollaan haarat levällään vieraiden ihmisten nähden, tungetaan elävää olentoa (lapsi - ja ihan alasti) itsestä ulos ja on verta, eritteitä ja kaikkea muuta inhottavaa sekä kamalia kipuja ja osa synnyttäjistä saa vielä orgasminkin siitä kaikesta, mutta useimpien synnyttäneiden mielestä se on maailman luonnollisin, vaniljoin, asia, eikä se liity millään lailla seksuaalisuuteen, ei vaikka synnyttäjä saisikin orgasmin.
                                                     synnytyksessä ei ole mitään seksuaalista.

Altair

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #26 : 25.10.2013, 17:41 »
Tuhmakisu74:n ja katy:n ajatusten tyyppistä olen paljon pohtinut. Elettäväksihän elämä on tarkoitettu. Jotenkin uskon, että nämä kaikki kinkyt ja vaniljat jutut ovat jossain syvällä KAIKISSA ihmisissä. Eihän näissä BDSM-kuvioissa mitään pyörää olla uusiksi keksimässä. Kautta maailmanhistorian ihminen on tarvinnut seksuaalisuuttaan. Välillä vaniljaa ja välillä kinkympää. Kyse on siitä, minkälaiset asiat kullakin ihmisellä nousevat alitajunnasta tietoisuuteen. Tai mitä antaa nousta. Miten pystyy elämässään toteuttamaan mielikuviensa maailmaa. Turvallisintahan on olettaa suuremmin selvyyttä ottamatta, millaista ihmisen seksuaalisuus tulisi olla. Tämän jälkeen sitten ahdetaan itsensä tuohon oman päänsä sisällä muodostuneeseen kuvitteelliseen muottiin. Ja suureksi osaksi täysin vapaaehtoisesti. Jossain vaiheessa vain kaiken kuvitteellisen normaaliuden ja turvallisuuden keskellä voi tulla olo, että jotain on jäänyt kokematta...elämättä. Pahimmillaan se on sitä, että katsoo elämäänsä taakse ja toivoisi voivansa elää sen uudestaan ja toisin. Elämättömän elämän tuskan näkeminen herättää minussa tuon säälin tunteen. Ei ylemmyyden tunnetta, vaan ennemmin surua.

Eccentric

  • Vieras
Vs: Vanilijasta kinkyyn
« Vastaus #27 : 26.10.2013, 11:51 »
Synnytysasiat kun ovat lähellä sydäntä, niin pistän tähän linkin synnytysorgasmivideoon. http://www.youtube.com/watch?v=8EQ_-irO50w

Olen itse synnyttänyt kolmesti. Ekalla kerralla olen saanut spinaalipuudutuksen todellakin tarpeeseen (käynnistetty oksitosiinitipalla). Kahdesti olen valinnut synnyttää luomuna. Toinen luomu oli hyvin kivulias kokemus ja toinen taas sekä hyvän valmistautumisen että tuurin myötä (ei komplikaatioita) sellainen, että vaikka intensiteetiltään ei ollut hiukkaakaan helpompi, pystyin mielentilan myötä kokemaan sen kivuttomana ja leijumaan supistusten väleissä ihan mielettömässä euforiassa. Synnytyshormonit osuivat siis ihan nappiin.
Tän viimeisimmän synnytyksen perusteella ymmärrän mainiosti synnytysorgasmit, vaikka itse en sillä tavalla kokenutkaan. Välimatka ei enää ollut pitkä, että kokemus olisi voinut kääntyä sellaiseksi. Itse asiassa olen näissä luomuissa synnytyksissä ponnistusvaihetta lähestyessä vaistomaisesti yhdessä kohtaa hieronut klitoristani, koska tiesin sen voivan rentouttaa paikkoja entisestään (siis tästä syystä en ujostellut tehdä niin), mutta ei se oikein tuntunut miltään, niin lopetinkin nopeasti. Musta on mielenkiintoista se, että se ei ollut tietoisesti suunniteltu ja harkittu juttu, vaan sillä hetkellä kun muutoinkin oli pitkälti vaistojen varassa, niin kummallakin kertaa tuntui oikealta tehdä niin.