Kirjoittaja Aihe: Mielikuvituksesta  (Luettu 7653 kertaa)

swan

  • Vieras
Mielikuvituksesta
« : 27.05.2011, 18:28 »
En keksinyt aiheelle parempaa osastoa,mikä voi kertoa tylsämielisyydestä. Toisaalta on kätevää töiden lomassa kännyttää verkossa ja foorumilla.

Mitä teille mielikuvitus merkitsee ja koetteko sen voimakkaana itsessänne?
 Voiko mielikuvitus tehdä tepposia leikeissä tai sotkeua liiaksi todellisuuden kanssa?

Omasta mielestäni esim. psyykkeellä leikkiminen  vaatii aika  paljon pysyäkseen leikkinä,joka on totta.

Voin myös todeta,että joskus mielikuvitus on tehnyt tenän pahemman kerran ja se on aika pelottavakin asia

n4103xxl

  • Ketjureaktio
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 976
  • Galleria
    • Asuja
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #1 : 27.05.2011, 20:51 »
Mielikuvitus joskus voi laukata, ja saada aikaan lievää turhaakin pelkoa, mulle sattunu joskus jokunen vuos sitten.  Mut, olen yleensä niin jalat maassa tyyppiä, etten turhia ala etukäteen pelkäämään, session ollessa päällä, en juurikaan kerkiä omaa mielikuvitustani käyttämään, kuunteleen vaan Masteria, ja nautin. :)

Chilipala

Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #2 : 28.05.2011, 18:07 »
Mielikuvitus, mukava aihe! Jos pitää kuvailla jotenkin itseään niin aika usein mainitsen että olen luova, eli aika merkittäväksi asiaksi sen koen itsessäni.

Mulle luovuus ja mielikuvitus on sellainen asia joka saa ihmisen eläväiseksi ja kiinnostavaksi. Ihmiset joilla ei oikein mitään tunnu tapahtuvan päässä ovat jotenkin jäykkiä, ennalta arvattavia ja mun mielenkiinto ei kestä yhtä kauaa kuin jonkun luovemman kanssa.

Vaikka olen mielikuvituksellinen ihminen en ole koskaan oikein ollut sellainen haaveissa eläjä. Sellaiseen runotyttömäiseen tapaan... Jotkut tuntuu kulkevan vähän omissa maailmoissaan. En ole itse kiinnostunut tämänkaltaisista ihmisistä.

Mielikuvituksella varustettu ihminen on yllätyksellinen, joustava ja ehdottomasti viihdyttävä.  :) Kekseliäisyys on hauskaa. Eriskummalliset ideat jotka välähtää yllättäen mieleen on kerrassaan yksi elämän merkittäviä pieniä/suuria nautintoja.

Jos nyt sitten lopuksi kokeilen liittää tämän taas aiheeseen... Niin mun leikkikaverilla pitää olla mielikuvitusta, muuten en edes kiinnostu riittävästi.

Mielikuvitus on hieno väline niin moneen. Sillähän voi esim. harjoitella ennalta pelottavia tilanteita vähemmän pelottaviksi...tai kuvitella miten ei-niin-pelottavasta tilanteesta voikin tulla hetkessä kovin hermostuttava... Ja sitten ehkäpä siinä tilanteessa onkin sellainen pieni jännitys jota ei olisi muuten ollenkaan kun miettii että huih, on periaatteessa mahdollista että se pudottaa vahingossa rautojen avaimen katuviemäriin kun kävellään sellaisen ohitse ja sitten sitä ollaan pulassa kun tunnin päästä on mummon synttärit ja vara-avain on Kokkolassa!
:P

Subi jolla on vilkas mielikuvitus saa niin paljon aikaan ihan itse omassa pikku päässään miettimällä asioita että oikein alkaa hykerryttää kun sitä ajattelee.  :))

misuli_n

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #3 : 28.05.2011, 21:07 »
,


« Viimeksi muokattu: 19.07.2011, 22:43 kirjoittanut misuli_n »

vincent83

Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #4 : 29.05.2011, 02:54 »
jukolauta jos mulla olis "siviilielämässä" käytössä samanlainen mielikuvitus kuin täällä kinkypuolella. huh.

viana

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #5 : 29.05.2011, 10:31 »
Minäkin chilipalan tapaan kuvailen itseäni usein sanalla "luova", luovuus lienee tärkeimpiä luonteenpiirteitäni. Toteutan luovuuttani niin töissä, harrastuksissa kuin arjessakin, mutta kinkyillessä vähemmän, koska tällä hetkellä olen puhtaasti alistuva. Tiedän intuitiivisesti, että olisin alistajana loputon runsaudensarvi kaikenlaisia ihanuuksia ja hirveyksiä!

Mielikuvitus on minulle voima, mutta kyllä se haittaakin, välillä sitä on pidettävä vähän aisoissa. Kun on myös draaman tajua, voi ihan tavallinen elämä joskus omassa päässä saada elokuvamaisia piirteitä... Laukkaavasta mielikuvituksesta on eniten hyötyä ehkä pitkillä matkolla: minua ei niin pitkälle bussimatkalle saakaan, että tylsistyisin! Itse asiassa nautin matkustamiessa melkein eniten paikasta toiseen siirtymisestä, kun saan rauhassa vaipua haaveisiina ja kuvitella mielessäni tarinoita ohitse viliseviin paikkoihin. Tavallisessa arjessa kun ei ole moista aikaa, eikä kotona jotenkin osaa vain maata ja kuvitella. Lenkillä se kyllä onnistuu myös.

Erilaiset psykologiset leikit kiinnostavat minua paljon, samoin pitkälle viedyt ja tarkasti suunnitellut "näytelmämäiset" leikit: aion kyllä todellakin joskus päästä leikkimään kaikki hullut fantasiani veitsimiehen kaappaamasta lenkkeilijästä lähtien :) Vielä en ole juuri päässyt toteuttamaan...

Ai niin: eniten haittaa mielikuvituksesta on kyllä ehdottomasti mökin huussissa  yön pimeällä! :D

swan

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #6 : 29.05.2011, 15:36 »

Mielikuvitus on minulle voima, mutta kyllä se haittaakin, välillä sitä on pidettävä vähän aisoissa. Kun on myös draaman tajua, voi ihan tavallinen elämä joskus omassa päässä saada elokuvamaisia piirteitä...

Erilaiset psykologiset leikit kiinnostavat minua paljon, samoin pitkälle viedyt ja tarkasti suunnitellut "näytelmämäiset" leikit: aion kyllä todellakin joskus päästä leikkimään kaikki hullut fantasiani veitsimiehen kaappaamasta lenkkeilijästä lähtien :) Vielä en ole juuri päässyt toteuttamaan...

Ai niin: eniten haittaa mielikuvituksesta on kyllä ehdottomasti mökin huussissa  yön pimeällä! :D

Tälle en voinut olla hihittelemättä. :D

Jotenkin tuntuu, että jos on tuota draaman tajua, monesti ihan luonnostaan pienetkin asiat voivat näyttäytyä vaikka koomisessa valossa ja myös vähän pelottaviakin momentteja löytyä.

Ja jep, ulkohuussit pimeällä aiheuttavat vipinää kinttuihin kummasti. :))

sixties2u

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #7 : 16.06.2011, 21:34 »
Voiko mielikuvitus tehdä tepposia leikeissä tai sotkeua liiaksi todellisuuden kanssa?

Ilmiselvästi voi. Mikä ei ole todellista todellisuutta? Kiihotutko ja saatko orkun leikisti? Sattuuko piiska leikisti?

Omasta mielestäni esim. psyykkeellä leikkiminen  vaatii aika  paljon pysyäkseen leikkinä,joka on totta.

Siis, leikkiä joka on totta?

T:Six

swan

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #8 : 16.06.2011, 21:48 »
Voiko mielikuvitus tehdä tepposia leikeissä tai sotkeua liiaksi todellisuuden kanssa?

Ilmiselvästi voi. Mikä ei ole todellista todellisuutta? Kiihotutko ja saatko orkun leikisti? Sattuuko piiska leikisti?

Omasta mielestäni esim. psyykkeellä leikkiminen  vaatii aika  paljon pysyäkseen leikkinä,joka on totta.

Siis, leikkiä joka on totta?


Ei taida olla paras päivä yrittää vastailla ja ajatella. Joskus nämä asiat menevät jotenkin niin siksakkia päässä ettei mitään rajaa. Vastaus kysymyksiin: En saa leikisti, eikä piiska satu leikisti, todellakaan ;D

No ainankin mulle on kerrottu, että BDSM on leikkiä, mutta myös totta. Pyritään johonkin todelliseen ja konkreettiseen, vaikka olisi" vain" henkisestä leikistä kyse. Pelleily ja vedätys lienevät eri asiaa sitten, että jos leikitään leikkiä toisen kustannuksella eli lähinnä kiusataan ja se kiusaaminen on päämäärä, eikä keino johonkin hyvään päämäärään.

Milla

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #9 : 16.06.2011, 21:49 »
Oon monasti kuullut, että mun mielikuvitus vasta alkaa siitä mihin se "normaali" ihmisellä jo  päättyy.
It´s a gift and a curse  :o

swan

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #10 : 16.06.2011, 21:57 »
Oon monasti kuullut, että mun mielikuvitus vasta alkaa siitä mihin se "normaali" ihmisellä jo  päättyy.
It´s a gift and a curse  :o

Musta tuntuu, että itsellä on niin, että tarvitsee sen joka sitä mielikuvitusta "ruokkii", houkuttelee tai provosoi, mitenkä vaan. Yksin olen lopulta aika tylsämielinen tosiaan, vaikka toisaalta hihhulivuosina tuli harrasteltua jos minkäkinlaista häröä ja kuvitelua kaikkea ihan uskomatonta, heeh  :o

sixties2u

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #11 : 16.06.2011, 22:42 »
En saa leikisti, eikä piiska satu leikisti, todellakaan ;D

Eli, nuo osuudet siitä fyysisestä toimituksesta jota "sessioksi" kutsutaan on sinulle todellisuutta?

No ainankin mulle on kerrottu, että BDSM on leikkiä, mutta myös totta.

Onko myös sinun mielestäsi noin? Havaitsetko milloin leikki päättyy ja todellisuus alkaa?

Pyritään johonkin todelliseen ja konkreettiseen, vaikka olisi" vain" henkisestä leikistä kyse.

Onko siis niin että mielestäsi bdsm lähtökohtaisesti on "henkistä" leikkiä (joka ei ole totta eikä todellisuutta) ja tuon leikin avulla pyritään todelliseen ja konkreettiseen alistamiseen ja alistumiseen? Joka sitten on se mainitsemasi hyvä päämäärä.

T:Six

swan

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #12 : 16.06.2011, 23:39 »
En saa leikisti, eikä piiska satu leikisti, todellakaan ;D

Eli, nuo osuudet siitä fyysisestä toimituksesta jota "sessioksi" kutsutaan on sinulle todellisuutta?

No ainankin mulle on kerrottu, että BDSM on leikkiä, mutta myös totta.

Onko myös sinun mielestäsi noin? Havaitsetko milloin leikki päättyy ja todellisuus alkaa?

Pyritään johonkin todelliseen ja konkreettiseen, vaikka olisi" vain" henkisestä leikistä kyse.

Onko siis niin että mielestäsi bdsm lähtökohtaisesti on "henkistä" leikkiä (joka ei ole totta eikä todellisuutta) ja tuon leikin avulla pyritään todelliseen ja konkreettiseen alistamiseen ja alistumiseen? Joka sitten on se mainitsemasi hyvä päämäärä.


Kylläpä tuntuu vaikealta nyt..ehkä syitä on vähintään pari tuohon vaikeuteen, tai sitten mieli vain mutkistaa suoria asioita.
Helpompi tosiaan hahmottaa asioita, jotka tapahtuvat näkyvästi ja konkreettisesti kuten esim. piiskaus jollain välineellä. On olemassa varmasti myös henkistä "piiskausta" jota ei voi nähdä, mutta tuntea mielessään sen sijaan

Olen sen verran kokematon, että ehkä tuossa leikin päättymisessä ja todellisuuden alkamisessa voi todella olla vaikeuksia. Joskus taas ottaa asiat kuolemanvakavasti ja unohtaa huumorin. Vai onko se sitä että mielikuvitus "jää päälle", en tiedä.
Tai sitten sitä että on vielä "leikisti" subi

Huh, pitää ihan miettiä..

sixties2u

  • Vieras
Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #13 : 18.06.2011, 19:06 »
ehkä tuossa leikin päättymisessä ja todellisuuden alkamisessa voi todella olla vaikeuksia.

Varmasti on vaikeuksia (kysyin vain haarukoidakseni tilannettasi). Sillä mikään mitä bdsm pari keskenään puuhastelee ei ole leikkiä. Kaikki mikä tapahtuu, se todella tapahtuu, oikeasti, oikeassa elämässä.

Bsm:ssä leikkiä on se sopimus johon ko valta-suhde perustuu, ja vain se soppari. Se on leikkisoppari siltä kannalta että julkinen notaari ei sellaista vahvista eikä sellaista pykälää saa avioehtosopimukseenkaan. Ja etenkin se on leikkisoppari siltä kannalta että mitään valtaa (määrätä, käskeä, komentaa yms) ei oikeasti todellisuudessa ole, siis kaikki "valta" haihtuu siinä samassa kun komenneltava nostaa kytkintä.   

Me bdsm pervot haluamme tuohon valtasuhde-asetelmaan koska vallassa oleminen (vaikkakin vain leikkisopparin valtuuttamana) ja avuttomana oleminen sekä kipu tuottavat aivoissa/kehossa sellaisia kemiallisia yhdisteitä joden avulla eroottinen lataus (mm. halun, himon ja rakkauden tunteet) sekä seksuaalinen täyttymys (mm orkku, laukeaminen) on mahdollista kokea paljon laajemmin, pitempään, voimakkaampana, intensiivisempänä, rajummin,  ...kuin miten ne normaalisti/tavanomaisesti puuhastellen koetaan.   

Sen takia se leikkisoppari tehdään. Mutta useinkaan ei ymmärretä mitä sovitaan, ja usein sopparia käytetään kylmästi väärin. Täysin samoin kuin kaikessa muussakin erotiikassa, bdsm pervoilussa ainoa (terve, järjellinen) pyrkimys/tavoite on molemminpuolisen kiiman, nautinnon ja extaasin lisääminen, etten nyt sanoisi maksimointi. Tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti.

Silloin kun oikeaa/todellista todellisuutta, todellisia tapahtumia, väitetään leikiksi on mopo karannut käsistä täysin, jos se hallussa koskaan oli ollutkaan. Esimerkkinä melko tavallisen "leikin" kaava (onko tuttua?): "Annetaan" sellainen "tehtävä" jota ei mitenkään ole mahdollista suorittaa "hyväksyttävästi". Tähän "leikkiin" aina kuuluu "rankaisu" siltä varalta että "tehtävän" suorituksessa "mahdollisesti" epäonnistuttaisiin. Ja sitten kun "leikki" on edennyt pahoinpitelyvaiheeseen niin uhri mieltää että ihan oikeinhan tämä on ja ah niin ihanaa, omaa ansiotani kaikki koska en nyt tällä kerralla onnistunut suorittamaan "annettua" "tehtävää" "hyväksyttävästi".

Ja silloin kun intetään vaatimuksia on mopo karannut käsistä täysin, jos se hallussa koskaan oli ollutkaan. Mitään valtaa vaatia ei ole, on on vain sen leikkisopparin mukainen valtuutus, ehtoineen/sääntöinen.

Mutta ehdottaa voi (ja saa ja kuuluu) vaikka kuinka tahansa ...kiusallisia toiveita/haluja sillä sellaiset tähän elämäntapaan elimellisesti kuuluvat. Toiveista/haluista tulevat sitten toteutumaan, hahmottelun jälkeen, ne joista molemmat löytävät jotakin tulista maustetta omaan seksuaaliseen nautintoonsa. Ja toteutuvat sitä intensiivisemmin mitä suurempi odotusarvo extaasille on (siis aiemmista kokemuksista johdettu odotusarvo).

Tuossa tulikin yksi bdsm:n ydinlangoista: Yhteisesti tehty hahmottelu ja toteutuksen odotus. Se on kummankin mielessä koko kehittelyyajan, aluksi enimmäkseen taustalla, sitten kiihtyvällä frekvensillä tietoisesti, kunnes käy ...kestämättömäksi, silloin väännetään meissä olevien kemikaalituotantolaitosten hanat hetkeksi kaakkoon, sen ansiosta Pyhä Toimitus sitten saa maksimaalisesti sitä niin kiihkeästi haluttua lisäpolttoainetta. Tässä ei ole kuvattuna ennalta käsikirjoitettu yksityiskohtainen tapahtumaketju vaan valtuudet saanut toimii hahmottelun ja valtuuksiensa puitteissa, opastaen ja ohjaten, siten että molemmat sen räjähtävän extaasinsa saavuttaa. Ennalta laadittu tiukka käsikirjoitus poistaisi alistuvaiselta osapuolelta epävarmuuden sekä epätietoisuuden tuntemukset jotka ovat oleellisia avuttomuuden tunteen osatekijöitä ja samoin poistaisi dominoivalta osapuolta illuusion vallassa olemisesta ja valtansa käyttämisestä.

T:Six

telle

Vs: Mielikuvituksesta
« Vastaus #14 : 18.06.2011, 19:28 »
Aamen :)