Kirjoittaja Aihe: On sitä muillakin hyviä ideoita  (Luettu 7548 kertaa)

nicolaus

  • Rsyke
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1883
  • Kekkee Alistaja
  • Galleria
On sitä muillakin hyviä ideoita
« : 12.07.2011, 15:59 »
Minua ei koskaan ole haukuttu mielikuvituksen puutteesta, mutta taisin kohdata voittajani. Hyvin kekseliäästä alistamisesta ja nöyryytyksestä tässä lehtijutussa kun voi olla kyse:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/uusimaa-rintojaan-puristellut-nainen-hammensi-autoilijoita/art-1288401121271.html

MarkoT

Vs: On sitä muillakin hyviä ideoita
« Vastaus #1 : 12.07.2011, 19:34 »
 :o ;) :P

nicolaus

  • Rsyke
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1883
  • Kekkee Alistaja
  • Galleria
Vs: On sitä muillakin hyviä ideoita
« Vastaus #2 : 17.07.2011, 22:57 »
Yksinkertainen on kaunista ja nyt en naisista.  Parhaat ja toimivimmat jutut ovat yksinkertaisimpia ja välineet arkisia.
Jos tuossa oli alistamisesta ja nöyryyttämisestä kyse, niin kerraassan nerokasta. Yksinkertaista ja erittäin nöyryyttävää ihan oikealla uhallakin, että subi löytää itsensä poliisiautosta tai valkotakkien keskeltä.
Mutta koko se juttu .. käskystä mennä autolla sivutielle - kävellä metsän läpi valtatien varteen - riisuutua - tulla esiin - olla käsketty aika. Kaikki käskystä mutta itse toteuttaen.

Lady Whip

  • Turun Baletti
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 3446
  • Sadistinen Gfe-Domina
  • Galleria
Vs: On sitä muillakin hyviä ideoita
« Vastaus #3 : 18.07.2011, 09:23 »
Hieman vastaavaa tapahtui minulle aikoinaan kun olin nuori ja tietämätön kaikesta. Nyt olen enää tietämätön.  ;D

Tapasin kaverin ja hän tykkäsi siitä, että laitan takin alle vain sukat, sukkanauhat, stringit ja rintaliivit. Ja sitten lähdettiin ajelulle. Minusta ajatus oli hirmuisen jännittävää ja suostuin uteliaisuuttani.
Hän vei minut paikallisen mielisairaalan laajalle piaha-alueelle ja sanoi että menee itse vähän kauemmaksi. Kun antaa merkin, avaan takkini ja näytän itseni hänelle niissä vähissä alusvaatteissa. Häntä kiihottaa tällainen suunnattomasti. No mikä ettei ja sen enempää ajattelematta toimittiin.

Seisoin talon nurkalla eikä yhtään ihmistä ollut missään näkyvillä. Kaveri käveli kauemmaksi ja vihdoin pysähtyi. Hän näytti kädellään merkin ja silloin avasin takkini ja jäin seisomaan häneen päin vain nämä sukat, sukkanauhat, stringit ja rintaliivi päälläni.
Mutta sillä hetkellä sairaalan nurkan takaa tuli ryhmä potilaita jotka olivat ilmeisesti päiväkävelyllä. Hölmistyin ja jähmetyin tästä yllätyksestä niin paljon, että en tajunnut sulkea takkiani vaan seisoin edelleen heidän edessään takki auki puolialastoma. Enkä ollut ainoa yllättynyt. Kyllä hekin...ilmeisesti sulauduin porukkaan hyvin.  :o

Kun tilanne oli ohi ja yritin etsiä kaveriani jotta veisi minut takaisin kotiini, häntä ei löytynytkään. Oli lähtenyt pois ja minä sain selviytyä kotiini omin neuvoin niissä vaatteissa.
Arvatkaa halusinko treffata häntä enää tämän jälkeen...no en. Se suhde loppui siihen.
« Viimeksi muokattu: 18.07.2011, 13:15 kirjoittanut Lady Whip »

brahma

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 874
  • The evil saint - Ilkeä pyhimys
  • Galleria
Vs: On sitä muillakin hyviä ideoita
« Vastaus #4 : 22.07.2011, 11:15 »
Hieman vastaavaa tapahtui minulle aikoinaan kun olin nuori ja tietämätön kaikesta. Nyt olen enää tietämätön.  ;D

Tapasin kaverin ja hän tykkäsi siitä, että laitan takin alle vain sukat, sukkanauhat, stringit ja rintaliivit. Ja sitten lähdettiin ajelulle. Minusta ajatus oli hirmuisen jännittävää ja suostuin uteliaisuuttani.
Hän vei minut paikallisen mielisairaalan laajalle piaha-alueelle ja sanoi että menee itse vähän kauemmaksi. Kun antaa merkin, avaan takkini ja näytän itseni hänelle niissä vähissä alusvaatteissa. Häntä kiihottaa tällainen suunnattomasti. No mikä ettei ja sen enempää ajattelematta toimittiin.

Seisoin talon nurkalla eikä yhtään ihmistä ollut missään näkyvillä. Kaveri käveli kauemmaksi ja vihdoin pysähtyi. Hän näytti kädellään merkin ja silloin avasin takkini ja jäin seisomaan häneen päin vain nämä sukat, sukkanauhat, stringit ja rintaliivi päälläni.
Mutta sillä hetkellä sairaalan nurkan takaa tuli ryhmä potilaita jotka olivat ilmeisesti päiväkävelyllä. Hölmistyin ja jähmetyin tästä yllätyksestä niin paljon, että en tajunnut sulkea takkiani vaan seisoin edelleen heidän edessään takki auki puolialastoma. Enkä ollut ainoa yllättynyt. Kyllä hekin...ilmeisesti sulauduin porukkaan hyvin.  :o

Kun tilanne oli ohi ja yritin etsiä kaveriani jotta veisi minut takaisin kotiini, häntä ei löytynytkään. Oli lähtenyt pois ja minä sain selviytyä kotiini omin neuvoin niissä vaatteissa.
Arvatkaa halusinko treffata häntä enää tämän jälkeen...no en. Se suhde loppui siihen.

apua