BDSM-baari
Aula - kaikille avoimet alueet => Lounge => Aiheen aloitti: LiseCohen - 20.07.2011, 19:35
-
Tuosta "Kuka kelpaa?" keskustelusta tuli mieleen tämä juttu jonka luin tänään iltapäivälehdestä.
Tutkimuksen mukaan naisen paino vaikuttaa avioliiton onnellisuuteen.
Tutkimuksen mukaan avioliitto on molemmille osapuolille tyydyttävämpi kokemus, jos vaimo painaa miestään vähemmän. Neljä vuotta kestäneeseen tutkimukseen osallistui 169 vastanainutta paria, kertoo abcnews.go.com.
– Yhteiskuntamme asettaa naisille valtavia paineita saavuttaa joskus saavuttamattomissa oleva alhainen paino. Tutkimuksen suuri viesti on, että kaikenkokoiset naiset voivat olla suhteessaan onnellisia, jos heillä on oikea kumppani. Suhteellinen paino merkitsee, tutkimusta johtanut Andrea Meltzer kuvaa.
Naisen ei siis tarvitse olla laiha – riittää, kun hän on miestään pienempi.
http://www.mtv3.fi/helmi/rakkaus/artikkeli.shtml/2011/07/1362891/tutkimus-naisen-alhainen-paino-takaa-onnellisen-avioliiton
Eli jos itse lihoo, niin pitää lihottaa oma mies vielä tuhdimpaan kuntoon? ;D
-
taas noita ihmeellisiä tutkimuksia
-
Neljä vuotta ei ole vielä kovin kattava ajanjakso kertomaan todellisesta onnellisuudesta..
-
Ilmoittaudun naiseksi, joka mieluusti tahtoo olla miestään pienempi. :)
Mulla olisi koko ajan hirmuiset paineet, jos kumppani olisi hoikkis ja etenkin erityisen treenattu. Laihduttaisin varmasti kuin heikkopäinen. Siltikin, vaikka tiedän, että osa ihmisistä vain on ja pysyy laihoina tahtoivat tai eivät, eikä se hoikka ruoto kerro mitään siitä, minkäkokoista naista/ihmistä ylipäätään he arvostavat. Aikanaan kyllä kuvittelin, että mies tykkää sitä enemmän, mitä pienempi nainen on, mutta se tuli kertaheitolla kumotuksi, kun mies ilmoitti, että joko lakkaan laihtumasta hänen takiaan tai hän lähtee. Siihen loppui dieettaaminen.
(Satun lisäksi pitämään siitä, miltä iso mies tuntuu. :-* Tietysti silti valitsisin ennemmin pienen ja mukavan kuin ison ja kusipäisen miehen, mutta on käynyt tuuri ja mieheni on vielä mukavakin.)
-
Heh, tästä tutkimuksesta on piiiiiiitkä kommenttien sarja suomi24:sen etusivulla.... kertakaikkisen surkuhupasaa luettavaa, tiä itkiskö vai naurasko taas kerran. Jos jossain tutkimuksessa tai missä tahansa viitataan ylipainosiin ihmisiin, puhumattakaan sairaalloisen lihavista, ni ryöpytys on ihan uskomatonta :o etenkin jos kyseessä on naisen ylipaino :o
Minä aina lueskelen noita välillä, kun tässä yritän laihtua, ni kiinnostaa aihe. Tossakaan tutkimuksessa itsessään, ei ollu kyse ylipainosta, vaan suhteesta miehen ja naisen välillä, siis kokoerosta ylipäätään. Mutta, paino kommentoinnikshan se meni ::)
-
Olikohan tutkimuksessa huomioitu sekin, että liikunnasta tulee hyvä mieli?
Tosin, painosta ja liikkumisesta huolimatta, eroon päättyi minulla. Eipä taannut!
-
Minä olen miestäni isompi ja onnellisia ollaan kuin siat pienenä. :love: :love:
-
Jos jossain tutkimuksessa tai missä tahansa viitataan ylipainosiin ihmisiin, puhumattakaan sairaalloisen lihavista, ni ryöpytys on ihan uskomatonta :o etenkin jos kyseessä on naisen ylipaino :o
Tuo on kyllä oikein ikuisuuskysymys, uskomattoman monista keskustelunaloituksista syntyy käsittämätön hässäkkä, jossa kohteena on ylipainoinen nainen. Se kyllä kertoo paljon enemmän itse keskustelijoista kuin niistä ylipainoisista. Ja sanopa yksikin puolustava sananen väliin, niin jo oletetaan että puolustaja on itse ylipainoinen - ja ellei ole, asiasta vaaditaan kuvaa todisteeksi. Mä olen päättänyt nauraa noille, itkeä saisi muuten yhtenään.
Vaikka tosiaan kuulunkin joukkoon nimeltä "tahdon itseäni isomman miehen", silti tulee mieleen, että kaikkea sitä tutkitaankin! Tosin sen jälkeen, kun jossakin päin maailmaa selvitettiin oikein erillisellä tutkimuksella, että ylemmissä kerroksissa asuvat käyttävät enemmän hissiä kuin alakerroksissa asuvat, voiko enää hämmästyä mistään?
-
Mulla olisi koko ajan hirmuiset paineet, jos kumppani olisi hoikkis ja etenkin erityisen treenattu. Siltikin, vaikka tiedän, että osa ihmisistä vain on ja pysyy laihoina tahtoivat tai eivät,
No minun avokki on juuri sellainen joka pysyy hoikkana söi mitä tahansa. Ja se on myös niitä ihmisiä jotka UNOHTAA joskus syödä!!! Siis mitä??? Kerran kokeiltiin huvikseen meneekö minun farkut (29") sille jalkaan ja ei tehnyt edes tiukkaa. Ja sitten se ostaa itselleen minun mielestä pari numeroa liian suuria housuja ("Vyöllä ne sitten kiristetään."). Aaargh! Että välillä on pienet kompleksit vaikka ollaan aika samoissa mitoissa. Mutta aikoinaan kun olin tehodietillä (tyyliin 1 viili ja 2 paahtoleipää päivässä) mies kommentoi kun lonkkaluut alkoi tuntumaan liikaa. Että ilmeisesti naisilla SAA olla vähän mistä ottaa kiinni. ;) Itse olen bi ja mulle kelpaa kyllä pullukammatkin naiset. Kyse on aina siitä miten kantaa kilonsa tai riisitikkunsa.
-
Otsikko: "Naisen alhainen paino takaa onnellisen avioliiton". Tutkija: "Paino ei takaa hyvää suhdetta". Tyypillistä uutisointia tutkimuksista. Otsikossa siis puhutaan alhaisesta painosta, myöhemmin käy selville, että kyse onkin suhteellisesta painosta, ja että asia on kulttuurisidonnainen.
Tässäkään uutisessa ei juuri ole tietoa alkuperäisestä tutkimuksesta, eikä mitään linkkejä siihen liittyen. Lähteenä on toinen tiedotusväline, ja virheitten määrällähän on taipumus lisääntyä, kun tiedotusvälineet kopioivat tietonsa toisiltaan. Moni olennainen asia, jota mitä todennäköisimmin on tutkimuksessa käsitelty, jää uutisessa kertomatta. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi se miten onnellisuus määritellään ja miten sitä on mitattu sekä se miten todistetaan suhteellisen painon ja onnellisuuden välillä olevan syy-yhteys eikä pelkkä korrelaatio.
-
Laitoin tuon tutkimuksen tänne ihan hupimielessä. :) Sitäpaitsi siinä on käsitelty vain heterosuhteita. Mites homo- ja lesboparien onnellisuus?
-
Laitoin tuon tutkimuksen tänne ihan hupimielessä. :) Sitäpaitsi siinä on käsitelty vain heterosuhteita. Mites homo- ja lesboparien onnellisuus?
Ikäni painon kanssa taistelleena en pidä tuota ollenkaan hupina. Huono itsetunto? Tässä asiassa kyllä, myönnän.
-
Eiköhän jokaisella naisella ole jossain vaiheessa ongelmia kroppansa kanssa. Itse en ole koskaan ollut painoindeksin mukaan ylipainoinen mutta silti en ole koskaan ollut sinut kroppani kanssa. Aina pitäisi olla laihempi. Eikä miehen vakuuttelut siihen auta.
Mutta tuo hupi tuli siitä kun noita tuontyylisiä tutkimuksia ei voi mitenkään ottaa tosissaan.
-
Mää kuulun siihen porukkaan, joka tykkää itseään isommista miehistä. En tarkoita siis pelkästään pituutta vaan myös leveyttä. Iso mies on jotain niin ihanaa :love:
Jos olisi vaihtoehtona valita joko pieni ja mukava mies tai iso ja kusipäinen mies, en valitsisi kumpaakaan vaan eläisin mieluummin hulluna kissamummona mökinrähjässä. Sen verta tota vartta on tullut elämän aikana, että en yksinkertaisesti mahdu pienen miehen syliin. Koen olevani ihan liian iso, en yksinkertaisesti mahdu. Jalkoja on metrin verran, mihin ne mahtuisivat? Ei tunnu kerta toisensa jälkeen yrittää kääriytyä mahdollisimman pieneksi, että toinen voisi edes yrittää sylissäpitoa.
Ison miehen syliin mahtuu.
-
Eiköhän jokaisella naisella ole jossain vaiheessa ongelmia kroppansa kanssa. Itse en ole koskaan ollut painoindeksin mukaan ylipainoinen mutta silti en ole koskaan ollut sinut kroppani kanssa. Aina pitäisi olla laihempi. Eikä miehen vakuuttelut siihen auta.
Mutta tuo hupi tuli siitä kun noita tuontyylisiä tutkimuksia ei voi mitenkään ottaa tosissaan.
Alle 20 vuotiaana olin todella laiha ja luut paistoivat, silloin häpesin ku olin liian laiha. Nykyisin olen mielestäni liian paksu, ja oikeastaan en muista yhtään vaihetta jollloin olisin ollut täysin tyytyväinen vartalooni. Loogisesti ajatellen voisi kuvitella että jossain sairaan laihan ja paksun välillä olisi pitänyt olla myös omasta mielestä sopiva koko, mutta niin se ei näköjään naisen päässä mene :).
-
Olikohan tutkimuksessa huomioitu sekin, että liikunnasta tulee hyvä mieli?
Kaiken muun hyvän lisäksi liikunnan ansiosta myös muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen hidastuu.
Lainaus linkistä:
http://msn.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=newsitems&complextypeOID=1311628500_465_facb&viewType=viewinfoview (http://msn.terveyskeskus.fi/do.xsp?objectType=complextype&directoryType=newsitems&complextypeOID=1311628500_465_facb&viewType=viewinfoview)
Liikuntaa harrastavat näyttävät välttyvän kognitiivisten toimintojen heikentymiseltä muita todennäköisemmin. Muistivaikeuksien lisäksi kognitiivisten toimintojen heikentymisellä tarkoitetaan tiedonkäsittelyn ja päättelyn heikkenemistä.
Tulos perustuu kahteen Archives of Internal Medicine ? lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Toisessa tutkimuksessa hyödynnettiin 90-luvun puolivälissä alkaneen antioksidanttitutkimuksen tietoja, jossa seurattiin sepelvaltimotaudin riskitekijöistä ja verisuonisairauksista kärsiviä naisia. Toisin kuin odotettiin, lisäravinteet eivät ehkäisseet muistivaikeuksia tai sydän- ja verisuonitapahtumien uusiutumista. Liikunnan hyöty oli sen sijaan selvä. Vähiten liikkuvien naisten kognitiivisten toimintojen heikentyminen oli näet seurannassa huomattavampaa kuin runsaammin liikkuvien naisten
Tässä tutkimuksessa ei ilmeisesti selvitetty sitä, että tekeekö hyvä muisti ja päättelykyky ihmisistä onnellisia vai ei?
Luulisi, että kyky unohtaa ikävät tunteet, sanat ja tapahtumat nopeasti antaa onnellisen tai ainakin vähemmän ahdistuneen olotilan.
Liikkua kannattaa kuitenkin aina niin kauan kuin pystyy. :)
-
Mää kuulun siihen porukkaan, joka tykkää itseään isommista miehistä. En tarkoita siis pelkästään pituutta vaan myös leveyttä. Iso mies on jotain niin ihanaa :love:
Ison miehen syliin mahtuu.
Minulla ei ole kokemuksia pienistä miehistä, mutten mitenkään tietoisesti ole valinnut isoja miehiä (nyt tarkoitan vain pituutta). Itse kun olen tällainen kääpiö taskuvenus (158cm) niin oikeastaan kaikki miehet on aina minua isompia. ;) Nykyinenkin mies on 25cm minua pitempi niin että halatessa leuka osuu minun päälakeen. :D Oma pituuteni minua ei ole koskaan haitannut. Ei ainakaan tule ongelmia löytää minua pitempää miestä (joillekin miehillehän tulee alemmuuskompleksi jos nainen on pitempi) ja ehkä tämä pieni koko voi herättää joissain miehissä suojeluvietin :)).
Mutta en kyllä osaisi kuvitella olevani suhteessa minua lyhyemmän miehen kanssa, mutta ehkä jos olisi tarpeeksi valloittava persoona. Ainakin yksi tuttavapariskunta vaikuttaa onnelliselta ja siinä mies on huomattavasti lyhyempi (tosin myös paksumpi, eli taitaa tutkimus pitää paikkansa...). Varmaan pituuseroistakin on tehty joku yhtä fiksu tutkimus kun tuohan käsitteli vain painoeroa eikä pituusseroa.
-
Ite tykkään et mies on mua pidempi ja muutenkin isompi. Silleen "miehen kokonen". Toisaalta ottaen huomioon et ite oon 161cm pitkä niin ei vaadi paljon että on mua pidempi :P Aika helppoa on myös olla mua lihaksikkaampi joten loppujenlopuks ei oo ees paha vaatimus.
-
Tyypillistä uutisointia tutkimuksista. Otsikossa siis puhutaan alhaisesta painosta, myöhemmin käy selville, että kyse onkin suhteellisesta painosta, ja että asia on kulttuurisidonnainen.
Tässäkään uutisessa ei juuri ole tietoa alkuperäisestä tutkimuksesta, eikä mitään linkkejä siihen liittyen. Lähteenä on toinen tiedotusväline, ja virheitten määrällähän on taipumus lisääntyä, kun tiedotusvälineet kopioivat tietonsa toisiltaan.
Kai tää uutinen myi kuitenkin ja mitäpä sitten muulla väliä. Naisten painoasiat myivät,vaikka peltiseppä hartikainen olisi tehnyt empiiristä tutkimusta verstaallaan asioista ja linkki olisi sen tutkimuksiin. Hmphf.
-
Minä olen miestäni isompi ja onnellisia ollaan kuin siat pienenä. :love: :love:
Todellakin :love: :love: *pus*
-
Tässä on puhuttu naisen ja miehen kokoerosta pelkästään naisten näkökulmasta. Kiinnostavia ajatuksia, mutta millaisia ovat miesten ajatukset aiheesta? Vai pitäisikö vetää johtopäätös, ettei asia kiinnosta miehiä?
Itse olen pienikokoinen mies, ja olen kyllä huomannut että usein naiset haluavat kumppanikseen itseään isomman miehen. Vaikka poikkeuksia on, ja siitä vähän omakohtaista kokemustakin, niin yleensä odotetaan ja naiset itsekin toivovat miehen olevan isompi. Onneksi biologia on ainakin pituuden osalta pitänyt naisten keskimääräisen pituuden miesten pituutta pienempänä. Painoaanhan miehet voi aina yrittää kasvattaa (vaikka olutta kittaamalla).
Löytyykö aiheeseen enemmän miehisiä kommentteja?
-
Mää kuulun siihen porukkaan, joka tykkää itseään isommista miehistä. En tarkoita siis pelkästään pituutta vaan myös leveyttä. Iso mies on jotain niin ihanaa :love:
Upeaa, että isoillakin miehillä on faninsa !
Muutenhan eduskuntavaaleja myöten kaikki ovat aina pienen ihmisen puolella...
-
Upeaa, että isoillakin miehillä on faninsa !
Muutenhan eduskuntavaaleja myöten kaikki ovat aina pienen ihmisen puolella...
:)) :))
Joka koolle on onneksi ottajansa. Ja tulipahan mieleen tuosta otsikosta, että olisi se kovin kiintoisaa nähdä, kun parisuhdeneuvoja ehdottaisi vaimolle laihdutuskuuria liiton korjaamiseksi. :P Siinä perspektiivissä tämänkin tutkimustuloksen tärkeys viimeistään asettuu mittasuhteisiinsa. 8)
-
Ja tulipahan mieleen tuosta otsikosta, että olisi se kovin kiintoisaa nähdä, kun parisuhdeneuvoja ehdottaisi vaimolle laihdutuskuuria liiton korjaamiseksi.
Miksi aina nainen on silmätikkuna? Jospa parisuhdeneuvoja lähettäisikin miehen Personal Trainerille hakemaan lisää lihasmassaa kun se on vuosien saatossa häipynyt ja miehestä on tullut ruipelo. Tutkimus nyt kuitenkin oli sopusuhtaisuuden hausta eikä niinkään naisen painosta.
-
Miksi aina nainen on silmätikkuna? Jospa parisuhdeneuvoja lähettäisikin miehen Personal Trainerille hakemaan lisää lihasmassaa kun se on vuosien saatossa häipynyt ja miehestä on tullut ruipelo. Tutkimus nyt kuitenkin oli sopusuhtaisuuden hausta eikä niinkään naisen painosta.
Totta, hyvä huomio :)
Mitenkähän tuo tuotkimus muuten huomioi sen, jos nainen on pitkä, mutta hoikka (kevyt) ja mies lyhyempi, mutta massaa on enemmän? Kuka silloin on se iso ja kuka pieni?
-
Miten sitten vaikuttaa, jos on se "suuri sydän".
Ja tämä ei ole OT. Eikös se henkinen suuruus tai pienuus vaikuta kuitenkin aika paljon.
(Valtava modepelko iskenyt porukkaan)
-
Terveen itstunnon omaava nainen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ... ja pitää kohtuullisissa mitoissa.
Sama tietysti koskee miehiäkin tältä osin.
-
Terveen itstunnon omaava nainen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ... ja pitää kohtuullisissa mitoissa.
Eihän arvottomalla kotiorjalla voi olla minkäänlaista itsetuntoa. ;D
-
Terveen itstunnon omaava nainen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ... ja pitää kohtuullisissa mitoissa.
Eihän arvottomalla kotiorjalla voi olla minkäänlaista itsetuntoa. ;D
Edelleen kaivan vertä nenästä. Miten se muodottomaksi levinnyt mies, pitääkö se hyväksyä sellaisenaan ilman mitään toimenpitetä? Mitkä ovat kohtuulliset mitat? (Ärsyttää tuo painokeskustelu, nainen on aina muka liian painava, liian vanha tai sitten liian kokenut tai muuten vaan liian nainen).
-
Terveen itstunnon omaava nainen hyväksyy itsensä sellaisena kuin on ... ja pitää kohtuullisissa mitoissa.
Eihän arvottomalla kotiorjalla voi olla minkäänlaista itsetuntoa. ;D
Edelleen kaivan vertä nenästä. Miten se muodottomaksi levinnyt mies, pitääkö se hyväksyä sellaisenaan ilman mitään toimenpitetä? Mitkä ovat kohtuulliset mitat? (Ärsyttää tuo painokeskustelu, nainen on aina muka liian painava, liian vanha tai sitten liian kokenut tai muuten vaan liian nainen).
Naisissa on aina "vikoja". Jostain kumman syystä meille kuitenkin aina on kysyntää. Kaiken kokoisille, ikäisille ja näköisille. Miehet ne useimmiten täysin yksin jäävät ja vaille seksiä, ja siitähän se suomalaisen naisen kritisointi vasta kunnolla alkaakin :). Ei osata arvostaa kunnon miestä, tai ollaan tanttanoita leveäperseisiä lättäjalkoja jotka pukeutuu tuulipukuihin jne. :). Loppujen lopuksi nämä on kuitenkin naisten markkinat, joten nautitaan siitä, ja jätetään naisia arvostelevat hyypiöt omaan arvoonsa ja keskitytään niihin ketkä on oman osansa ymmärtäneet. Mutta kyllä naisten omat ulkonäköpaineetkin jaksavat ruokkia keskustelua naisen painon ja ulkonäön ympärillä, eikä sitä yhtään lievennä se että usein nainen on naiselle susi :/
Ei tämä kyllä enään mitenkään kai liity aiheeseen ja muutenkin useamman viinilasillisen jälkeen kirjoitettu :)
-
(Ärsyttää tuo painokeskustelu, nainen on aina muka liian painava, liian vanha tai sitten liian kokenut tai muuten vaan liian nainen).
Tuo kaikki on niin suhteellista. Minulle on merkittävää miten nainen tuon "liian" kantaa. Jos nainen itse kokee, että joku asia on liikaa, kyllä muutkin sen sitten huomaavat. Sama pätee sopivilta osin kyllä miehiinkin.
-
Edelleen kaivan vertä nenästä. Miten se muodottomaksi levinnyt mies, pitääkö se hyväksyä sellaisenaan ilman mitään toimenpitetä? Mitkä ovat kohtuulliset mitat? (Ärsyttää tuo painokeskustelu, nainen on aina muka liian painava, liian vanha tai sitten liian kokenut tai muuten vaan liian nainen).
Itse olen aina ajatellut niin, että ihmissuhteisiin kuuluu luonnollisena osana toisesta huolehtiminen. Jos kumppani tai vaikkapa ystävä juo kuin sieni, savuttaa kuin savupiippu tai leviää muodottomaksi, pitää siitä voida kaikella rakkaudella pystyä ilmaisemaan huolensa (todella vaikea pukea sanoiksi, mutta toivottavasti ymmärsitte idean). On kamalaa pelätä toisen terveyden puolesta ja ehkäpä se toinen jopa arvostaa huolenpitoa - tai sitten se on juurikin veren kaivamista nenästä ;)
Aivan, aina sitä on liian jotain. Niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Liian painava, liian laiha, liian puhelias, liian hiljainen, liian seurallinen, liian hissukka (ja kaikki nämä olen kuullut itsestäni, koittakaa miehet päättää ;D). Toisaalta myönnän joskus myös sortuvani miesten liian jotain -rankkaamiseen :-[ Ehkäpä tarkoitus on löytää sellainen ihminen, jolle on suhteellisen sopiva kaikilta osin *näkee sielunsa silmin prinssinsä ratsastamassa subittarensa luo valkoisella ratsullaan piiska kädessään* ;)