Se mun juttu

[Kolumnisti]

Se mun juttu


Hiljattain jossakin ketjussa foorumilla viitattiin johonkin Masteriin, joka on pari kertaa läpsäissyt perseelle takaapäin pannessa ja kehunut hyväksi subiksi. Omat korvat alkoivat punoittaa siinä vaiheessa kun tuli puhetta siitä, onko se takaapäin paneminen sitä kinkyä mitä tällä miehellä on tarjota?

Minulta on eräänkin kerran kysytty, että mikä on se mun juttu. Mistä sen tietää, että olen yleensäkään dominoiva? Kysymys on mielestäni jotenkin epäreilu ja sattui kohdalleni erään ihanan ja herttaisen dominoivan naisen suusta. "Mikä on se sun juttu?". Alan mielessäni deduktoimaan nopeasti kaikkia niitä kertoja kun seksiä on harrastettu, etsien sitä yhteistä nimittäjää. Yleisin yhteinen nimittäjä on nimittäin tuo takaapäin paneminen, arvatkaapa sitä hävetyksen määrää kun kuulin itseni vastaavan näin? Mutta ei se siitä sen vähempää totta tee; takaapäin naidessa olen itse aina puikoissa ja tunnen olevani positiivisen seksuaalisen käytön tiimoilla. Soraäänet pohtinevat, onko se nyt sitten niin kinkyä, että voidaan puhua dominoimisesta? Ei tokikaan kaikkien kanssa.

Huolimatta kaikesta siitä ihan reilusti perverssistä mitä tässä vuosien varrella on tullut koettua, mikään ei ole se mun juttu. Ja ne kaikki ovat - en vaihtaisi pois edes niitä huonoja kokemuksia, niistä kun voi aina oppia jotakin, vaikka yleensä onkin vain yhteensopimattomuusasioista kysymys. Tapa alistua ja dominoida eivät kohtaa. En pärjäisi pelkällä fistaamisella sen enempää kuin pelkällä perseseksillä tai aikataulutetulla velvollisuusvaniljaseksillä. Hyvää, nautinnollista ja ennenkaikkea hauskaa seksiä voi harrastaa melkein kenen kanssa tahansa. "Ihan kiva" on se mihin yltää jos koen tekeväni jotain joka on "mun juttu".

Itselleni toimiva D/s voi olla monia eri asioita, mutta tärkein niistä lienee tapani arvostaa henkistä yhteyttä. Kun kahden perverssin mukavuusalueet limittyvät, kun käteni kosketus tuntuu käynnistävän subin sisällä jotakin, ei liene suurta merkitystä mikä on kenenkin juttu; jos hyvässä vuorovaikutuksessa tutkitaan ennakkoluulottomasti toisiaan, käy niin että seksuaalisuus alkaa virtaamaan sisältä ulos, eikä ulkoa sisäänpäin. On kokonaan eri asia ottaa vastaan jonkun juttu, kuin joku ihmisenä.

Usein mietin myös alistumista, koska se on ainut asia mitä otan vastaan siitä huolimatta etten itse ole koskaan alistunut kenellekään. En ole alkuunkaan varma, pystyisinkö, mutta ajatus tietysti kiehtoo. Koska niin kauan kuin tehdään temppuja, se voisi olla ihan hauskaa, antautua ja heittäytyä alistuvan rooliin toteuttaen komennot ja toiveet pedanttisen tarkasti. Uskokaa pois, olisin varmasti monen dominoivan naisen mielestä subien kärkikymmenikköä heittämällä. Mutta todella alistua? Enpä tuota tiedä. Hankala kuvitella naista, jolle pystyisin aidosti ja todella alistumaan, kuten alistan niitä jotka käsissäni käynnistyvät kuin vaatien ajamaan itseään uusilla tavoilla, kovempaa, vahvemmin, korkeammalle; mutta ei sellaisen itseisarvoisen kärjistymisen ja kärjistämisen ilmapiirissä, vaan yhteisellä tutkimusmatkalla pimeiden puoltemme syvänteissä. Minne vain yhdessä mielii mennä, eikä vain survota toista mielensä mukaan ja katsota, millaisena sieltä noustaan ylös.


balthazar
Varakolumnisti
#4

[Amynsomnia]

Erittäin hyvä kirjoitus.
Ei mitään lisättävää tähän.
Kiitos. Nyt aamukahvia.

[vorona]

"Kun kahden perverssin mukavuusalueet limittyvät, kun käteni kosketus tuntuu käynnistävän subin sisällä jotakin, ei liene suurta merkitystä mikä on kenenkin juttu; jos hyvässä vuorovaikutuksessa tutkitaan ennakkoluulottomasti toisiaan, käy niin että seksuaalisuus alkaa virtaamaan sisältä ulos, eikä ulkoa sisäänpäin. On kokonaan eri asia ottaa vastaan jonkun juttu, kuin joku ihmisenä."

Just näin 

[Maaria]

Haluan sanoa, kun kerta jotain heilahti sisällä.

Tapasi kirjoittaa, laittaa sanoja ja lauseita peräkkäin muodostaen ajatuksen sai aikaan panetuksen. Hymähdys. Perversiot itse kullakin - tekstisi toimi paremmin kuin yksinäisen viikonlopun muutama videonpätkä.

Kiitos ajatuksista.

[Neiti Heinänen]

Täällä liputtaa myös yksi takaapäin panon puolesta puhuja. Kiitos, että myönsit rehellisesti meille mitä olet. Upea teksti, kiva aihe.

[TragedyForYou]

Hieno ja hyvin kirjoitettu kolumni, avoin ja ajatuksia herättävä.
Kai sitä saisi itsensä ihan hulluksi jos miettisi koko ajan mikäon muiden mielestä oikein/väärin ja niitä soraääniähän tähän maailmaan mahtuu.
Itselläni panot ei liity bdsm-suhteeseen, mutta en silti älähdä jos joku muu niin tekee. Itse saan taas välillä kuulla, että juurikin panojen puuttuessa sadismini ei ole seksiä vaan pahoinpitelyä.
Aina maailmasta löytyy besserwissereitä jotka tietää kaikkien asiat paremmin kuin asianomaiset itse. Pääasiahan tuo juurikin olisi, että jokaisella on se Oma Juttu mistä kicksinsä saa.

[Viridian]

Se mun juttu

Usein mietin myös alistumista, koska se on ainut asia mitä otan vastaan siitä huolimatta etten itse ole koskaan alistunut kenellekään. En ole alkuunkaan varma, pystyisinkö, mutta ajatus tietysti kiehtoo. Koska niin kauan kuin tehdään temppuja, se voisi olla ihan hauskaa, antautua ja heittäytyä alistuvan rooliin toteuttaen komennot ja toiveet pedanttisen tarkasti. Uskokaa pois, olisin varmasti monen dominoivan naisen mielestä subien kärkikymmenikköä heittämällä. Mutta todella alistua? Enpä tuota tiedä. Hankala kuvitella naista, jolle pystyisin aidosti ja todella alistumaan, kuten alistan niitä jotka käsissäni käynnistyvät kuin vaatien ajamaan itseään uusilla tavoilla, kovempaa, vahvemmin, korkeammalle; mutta ei sellaisen itseisarvoisen kärjistymisen ja kärjistämisen ilmapiirissä, vaan yhteisellä tutkimusmatkalla pimeiden puoltemme syvänteissä. Minne vain yhdessä mielii mennä, eikä vain survota toista mielensä mukaan ja katsota, millaisena sieltä noustaan ylös.

balthazar
Varakolumnisti
#4

Heh, joo et olisi subien kärkikymmenikköä noilla tavoilla, ja vastasit itse kappaleen lopussa miksi et olisi. Aito alistuminen on niin paljon enemmän kuin pedanttisen tarkka totteleminen. Ihan samasta syystä kuin minäkään en ole häävi sub. Masterit huomaa eron, ja Dommet huomaa eron, niin se vain on.

Mutta kolumnin aiheeseen, olen itsekin kysynyt monelta (en muista olenko sinulta koskaan ) mikä on heidän juttunsa, koska se saa yleensä aikaan paremman keskustelun kuin se, että kysyisi toiselta mikä hän on tai ajattelee olevansa. Oleminen on yhtä, tekeminen ja se, minkä tekemisestä nauttii, onkin sitten jo paljon mielenkiintoisempaa. Vaikka sitten vastaus olisikin "yleinen pervoilu" tai "takaapäin paneskelu".

Kiitos kolumnistasi, minusta on hienoa, että annat itsestäsi kertomalla omakohtaista.

Vir