Kysy pieniltä!

[kitten]

Minun pikkuisuus ei ole uhmaikäisen kiukuttelua, vaan läpi arjen näkyvää herkkyyttä ja turvallisuuden kaipuuta/tarvetta. Sessiomielessä pikkuisuutta voi viedä pidemmällekin, mut yleensä se näkyy jollain tavalla koko ajan. Oltiin sitten oikeassa tai väärässä elämässä. Olen myös äiti ja se ei vähennä identiteetissäni olevaa pikkuisuuttani ollenkaan.

Jos ketju tai sen kysymykset eivät ole kiinnostavia, niin niitä ei kannata lukea.

Pikkuisuus on semmosta taikaa, että sen kanssa ei ihan joka master selviydykään.

[Pikkupöllö]

Ensinnäkään kaikkien pienten pieni minä ei edes ole lähellekään uhmaikäinen. Osa meistä on enemmin esim isoja teinejä, joita ei ulkopuolinen välttämättä paljon edes huomaa pieniksi. Jotkut taas ova pieninä suurinpiirtein vaippaikäisiä, mihin myöskään ei uhmaa liity. He taitavat olla pieniä lähinnä oman kodin seinien sisäpuolella, eivätkä siten myöskään ole näkyvä ryhmä.

Ja todellakin, sillä pienuudella ja vanhemmuudella ei ole minkään sortin korrelaatiota.

[Nellietied]

Ketjun aloittajana koen vastuulleni ilmaista, että toivon tämän ketjun pysyvän hyökkäysvapaana alueena, jossa kysymysten ja vastausten triggeriherkkyys -vaara kannattaa ottaa huomioon. Tänään tullut kysymys ja siihen annetut terävät vastaukset, ovat juuri ja juuri sen kyseisen herkkyyden rajoilla. Muistetaan olla kiltisti. Joulu on tulossa.

***
Punisher tää on sulle:
Esitit toki vallan mielenkiintoisen kysymyksen, josta olisi jopa ehkä mielenkiintoista tehdä sosiaalipsykologista tutkimusta. Olisi mielenkiintoista selvittää myös muutakin kuin äitiyden/isyyden läsnäoloa pikkuisuuden takana. Olisi mielenkiintoista tutkia esimerkiksi sitä, miten moninaista pikkuisuus loppujen lopulta oikein on ja miten se varioituu jokaisen kohdalla yksilöllisesti omanlaisekseen. Ja sitä, mikä saa maailman näkemään pikkuiset yhtenä isona naisvaltaisena laumana, joka vain ryyppää mehua nokkamukista/ pillimehuja ja kiukuttelee? Pikkuisuuden määritelmiähän kun on kuitenkin tuota kuvaa laajempana useampi.

Olisi mielenkiintoista oikeasti tutkia sitä eroaako esimerkiksi kahden, sanojesi mukaan "uhmaikäisenä esiintyvän kiukuttelijan", pikkuinen kiukku ja uhmaikä sen perusteella ovatko he äitejä tai isiä, vai eivät? Kiukutteleeko vanhemmuuteen tottunut pikkuinen eri tavalla, kuin ei vanhempi? Entäpä onko uhmaiässä syvempiä nyansseja jos pikkuinen on itse kasvattanut lapsia joskus? Näihin ei tarvitse vastata. Kunhan pohdin ääneen ja aloittelen tulevaa kahdenkymmenen vuoden tutkielmaa aiheesta.

Siitä en nosta enää esiin laajempaa mainintaa että "ei kaikki pikkuiset ole..." - Koska siihen tuli jo riittävän monta erilaista näkökulmaa ja vastausta, jotka osoittavat kysymyksessäsi tehdyn äitiys oletuksen turhaksi.
***

Ja kaikki:
Itseasiassa jossain baarin syövereissä on muistaakseni Lutkaprinsessan? aloittama ketju, jossa määriteltiin ja pohdittiin pikkuisuuden eri laatuja ja sitä millaista kaikenlaista pikkuisuutta voi olla? Suosittelenkin ehkä nyt siis tuon Punisherin kysymyksen herättämien ajatusten jalostamista ja siirtoa siihen ketjuun. Voin itse vaikkapa linkittää sen ketjun tähän vielä perjantai illan aikana, jos joku muistuttaa mua siitä. (Nyt olen menossa nukkumaan enkä jaksa ryhtyä etsimään sitä ketjua jo yli tunti kurpitsaksi muuttumisen jälkeen. Eli tunnin myöhässä ihan aikuisenkin nukkumaanmeno aikani tarpeesta. Oli vaan pakko tulla vielä ylläpitämään rauhaa keskellä yötä. Jotta se säilyisi edes jossain.)

[sweetchild]

Onko vaaleanpunainen ja pinkki sama asia?

[HuulillaPiirrettyM]

Onko vaaleanpunainen ja pinkki sama asia?

Whatta fuksia, mikä on kysymyksen magenda?

-HPM

"Eikä tyttö ole enää nuori
Hän on oppinut luopumaan
Hän on elänyt maailmaa,
Nähnyt sisältään värit se saa"

[Pirre89]

Minun pikkuisuus ei ole uhmaikäisen kiukuttelua, vaan läpi arjen näkyvää herkkyyttä ja turvallisuuden kaipuuta/tarvetta. Sessiomielessä pikkuisuutta voi viedä pidemmällekin, mut yleensä se näkyy jollain tavalla koko ajan. Oltiin sitten oikeassa tai väärässä elämässä. Olen myös äiti ja se ei vähennä identiteetissäni olevaa pikkuisuuttani ollenkaan.

Jos ketju tai sen kysymykset eivät ole kiinnostavia, niin niitä ei kannata lukea.

Pikkuisuus on semmosta taikaa, että sen kanssa ei ihan joka master selviydykään.

Tuo sun viimeinen virke erityisesti on niin totta <3 Minä en koskaan milloinkaan elämässäni ole ollut näin alistunut ja miten nerokkaasti se onkaan tapahtunut. Jos Isi käskisi minun opetella seisomaan päälläni, niin opettelisin sen - ihan vain miellyttääkseni Isiä 

[Pikkupöllö]

Onko vaaleanpunainen ja pinkki sama asia?

Kaikki pinkit on vaaleanpunaisia, mutta kaikki vaaleanpunaisen sävyt ei ole pinkkejä.

[belladonna]

Mikä ihme nyt on hyökkäävää tai kamalaa siinä, että on kiinnostunut siitä moniko pikkuinen on myös vanhempi? Ilmeisesti osuu arkaan paikkaan, mistä kukin voinee tehdä omat johtopäätöksensä.

Heips Snadi, Punisher ja muut frendit. Mä en oo nyt välttämättä kovin oikea henkilö vastaamaan, koska en oo silleen mitenkään kovin 'vakiintuneesti' pikkuinen enkä missään pikkuisten skenessä. Toisaalta mun kinkyyden sateenkaarenkirjoisiin ilmenemismuotoihin kuuluu myös pikkuispuoli. Itselleni tämä on hyvin intiimi osa-alue seksuaalisuuttani ja ilmenee vain erittäin turvallisissa ja luottamuksellisissa D/s-suhteissa henkilökemian ollessa oikea. Lisäksi pieni elää omissa fantasioissani. Aihe on melko tabuisa edelleen itsellenikin. Mun on jopa vähän vaikea kirjoittaa tätä.

Mä olen itse äiti ja D:t jotka on olleet mun pikkuiselle Isejä tai Setiä ovat olleet itse isejä todellille lapsille. Ja kyllä se on minusta hieman kiusallista, tabuisaa. Pedofilia on juuri niin iso tabu kuin se on erittäin hyvästä syystä.

Samalla kuitenkaan loogisen ajattelun tasolla DDlg-leikit eivät liity pedofiliaan yhtään sen enempää kuin rape play -liittyy raisksuksiin, shibari vapauden riistoon ja kidutukseen tai pony play eläinten hyväksikäyttöön. Eli siis kyllähän ne liittyvät toisiinsa, kiistattomasti, mielikuvien tasolla, enemmän ja vähemmän etäännytetysti.

Samalla kuitenkaan ei ole mitään erityistä syytä häpäistä DDlg:stä syttyviä vanhempia tai olla huolestunut heidän lapsiensa turvallisuudesta. Kysymys siitä, ovatko pikkuiset äitejä on yhtä relevantti kuin onko turreilla ja puppy playereillä oikeita koiria. Osalla varmaan on. Osalla ei.

Saako ammattisairaanhoitaja pukeutua vapaa-ajalla pornokaupan hoitsupukuun?


Ps. Se minunkaan sisäinen pieni ei ole uhmakas taapero tai brätti muutenkaan. Se on hyvin ujo ja haavoittuvainen ja viaton, utelias, mutta tosi kiltti. Se ei ole tarkasti minkään ikäinen ja välillä musta tuntuu, että se on enemmän joku eläinhahmo kuin ihminen. Se on mielentila, yksi subspacen taso.

[Pirre89]

Hei muuten, onko pikkuisilla ja isoilla jotain omaa alaryhmää tai foorumia tms? Olisi ihana, jos olisi jokin turvallinen tila vertaistuelle 

[belladonna]

Mutta Punisher: koska haluan oikeasti puhua jutuista joita tuot esiin ja osoittaa olevani muutakin kuin sellainen lapsellinen ja kiukutteleva pieni sekopää niin ehdotan tässä sulle: Lähde mun kanssa aikuisesti kahvilaan tai etäkahville kotikoneelta joku kerta ja jutellaan, avarretaan toistemme maailmaa tästä aiheesta? Lupaan jopa juoda kahvini aikuisesti mustana, siis ilman kauramaitoa ja maksaa tai keittää sen itse - täysin irvistelemättä ja kiukuttelematta. Tässä ehdotuksessa ei ole taka-ajatuksia, tikkareita piilossa tai mitään muutakaan. Tässä on vaan yksi aikuinen, jota rehellisesti kiinnostaa toisen aikuisen mielipiteet.

[/quotqe]

Ei mulla muuta kuin että    .

[Nellietied]

Hei muuten, onko pikkuisilla ja isoilla jotain omaa alaryhmää tai foorumia tms? Olisi ihana, jos olisi jokin turvallinen tila vertaistuelle 

Pikkuisilla/ Isoilla on discordissa omia servuja, baarin servulla myös oma kanavansa, Rsyn servulla oma kanava..
On olemassa allekirjoittaneen avaama Pikkuneuvola (Meinasin kirjoittaa pill..) blogi, joka on nyt just hiljainen lähinnä sisällöntuotannollisista syistä. Paikallisesti taitaa löytyä toimintaa enemmän ja vähemmän aktiivisesti ja öö..

Jos joku keksii jostain kulkuyhteyksien päästä paikan jonne voi pesiä niin mä perustan heti jonkun pikkusten oman kerholaitoksen. Pesin ensin, munin glitteriä sopivasti joka nurkkaan ja haudon muutaman vuoden? (Tätä mahdollisuutta odotellessa mennään vaikka paikallisten miittien ym. turvin?)

[Nellietied]

Onko alkulukuja ääretön määrä?

Alun lukuja: "Olipa kerran yhden päivän ilta, jona.." tai alkuluku: joka on jaollinen vain itsellään tai yhdellä ainoalla siis ykkösellä - ovat molemmat loputtomia mahdollisuuksia. Alun lukuja voi olla niin monta kuin on alkujakin. alkulukuja taas voi olla kerrallaan niin pitkälle kuin alkuja lukeva pieni osaa laskea.

Jos pikkuinen osaa lukea ja laskea vain viisi erilaista alun lukua niin silloin pikkuisen maailmassa alkulukuja on viisi, vaikka Isot ehkä tietää, että todellisuudessa niitä on äärettömästi. Joskus on liikkunut myös huhuja että Joulupukin parta ja kaikkien maailman ihmisten lahjatoivelistat ovat oikeasti senteissä niin pitkät kuin on alkulukujakin. Pukki vain kampaa partansa hyvin piiloon ja muhkuralle siten ettei kaikkea sitä kerällä olevaa pituutta huomaa.. Tästä syystä moni pikkuinen kokee tarvetta vetää pukkia parrasta, selvittääkseen onko huhuilla mitään perää.

[Vimpula]

Minun pikkuisuus ei ole uhmaikäisen kiukuttelua, vaan läpi arjen näkyvää herkkyyttä ja turvallisuuden kaipuuta/tarvetta. Sessiomielessä pikkuisuutta voi viedä pidemmällekin, mut yleensä se näkyy jollain tavalla koko ajan. Oltiin sitten oikeassa tai väärässä elämässä. Olen myös äiti ja se ei vähennä identiteetissäni olevaa pikkuisuuttani ollenkaan.

Jos ketju tai sen kysymykset eivät ole kiinnostavia, niin niitä ei kannata lukea.

Pikkuisuus on semmosta taikaa, että sen kanssa ei ihan joka master selviydykään.

Tää oli ihanasti kirjoitettu  Voin samastua tähän. Minulla pikkuisuuteen ei liity ikäregressiota, mutta silti nautin Pienenä olemisesta. Veikkaan, ettei monikaan arvaisi minusta tätä roolia ulospäin. En pukeudu vaaleanpunaisiin hörhelöihin, en koe tarvetta ilmaista itseäni lapsellisella tavalla. Mutta silti rakastan Isoani ja sitä, kuinka hän varmalla psyykkisellä ja fyysisellä otteellaan ottaa minut haltuun niin, että tunnen olevani turvassa 

Luin myös Punisherin kommentin ja sen tarkoitus jäi minulle hieman epäselväksi. Ymmärsinköhän oikein, kun koin, että sen tarkoitus oli haukkua pikkuisuutta ja kertoa, että se on hänen mielestään vastenmielistä? En oikein päässyt perille koko viestin kirjoittamisen motiiveista. Ihmettelen kuitenkin, mikä tarve on taustalla, kun täytyy päästä noin purkautumaan Kysy pieniltä -topiciin. Vai enkö vain huomannut kysymystä 

[sweetchild]

Ei kaikki ymmärrä pikkuisuutta eikä kaikkien tarvitse. Silti voi omistaa käytöstavat ja olla sanomatta suoraan hyiyäkoksetus jne. En minäkään ihan kaikkea bdsm-skenen asioita ymmärrä, mutta mun mielestä niitä ei kannata suoralta käsin haukkua. Vaikeneminen on joskus kultaa t. Brätti pieni

Ja pieneltä pienille kysymys: mikä on paras glitterväri??

[Punisher]

No kysytään nyt sitten ihan suoraan..

Miksi pikkuistelijat lähtökohtaisesti odottavat että ihan jokainen D tai M on lähtökohtaisesti kiinnostunut heidän ylitsepursuavasta  maailmasta johon on aivan liian usein ympätty mukaan myös muita elementtejä mukaanlukien brättäily?

Vai pitäiskö kysymystä vielä tarkentaa ja pinpointata ne  julkiset käyttäytymismallit jotka herättävät kummeksuntaa??

Mitä tulee kahvin juontiin niin  oikein keitetty Juhlamokka Mokkamasterilla on aina hyvää,mutta automaattikahvit Alepassa ei niin maistu..

p.s. tämä talo on täynnä barbeja,gogoja,piirrustuksia ja muuta mutta Littleponyt ja glitterit muuttivat muille laitumille-mökille:)