Kirjoittaja Aihe: Sairas pervo  (Luettu 5066 kertaa)

RMK

  • Vieras
Vs: Sairas pervo
« Vastaus #15 : 31.03.2015, 09:41 »
Miks kaikkee pitää pohtii niin syvällisesti?
Mä oon mitä mä oon,siks ku mä oon.
Liika ajattelu on pahasta.

ChloeB

  • Vieras
Vs: Sairas pervo
« Vastaus #16 : 02.04.2015, 01:00 »
Kiitos! Hyvä kirjoitus. Kaikki me ollaan yksilöitä. Totuus on jokaiselle omansa ja kaikille erilainen. Sitä ei toinen pysty täysin ymmärtämään, kun se kuitenkin suodattuu siellä omassa pääkopassa. Itselläni on väkivaltainen isätausta. Se että faija piiskasi nahkavyöllä mustelmille, saattoi nyrkillä mojauttaa tai potkaista menemään ja haukkui toisinaan idiootiksi tms., tuskin kuitenkaan korreloi mun pervouteeni. Asetelma on tässä niin kovin erilainen. Freudilla tai jollakulla viisaammalta olisi varmasti argumentit, jonka perusteella yritän korjata lapsuuden traumoja nyt tällä tavalla. Pyh ja pah sanon minä! Minä nyt vain olen tällainen.  ;)

Mr Glencairn

  • Vieras
Vs: Sairas pervo
« Vastaus #17 : 02.04.2015, 01:12 »
Kirjoituksessa silmääni pisti lause "puhdasverinen pervo". Jossain toisessa ketjussa kun puhuttiin siitä miten meistä on tullut se mitä olemme, tuolloin totesin vain olleeni tällainen aina. Ei ole mitään "syytä" tarkoittaen kasvatuksen tai ympäristön aiheuttamaa. Tuntuu kivalta ajatella että minähän olenkin puhdasverinen pervo, syntynyt tällaiseksi :D.

Hyvä kirjoitus pakko myöntää.

-katy-

  • Vieras
Vs: Sairas pervo
« Vastaus #18 : 02.04.2015, 01:47 »
Mä olen tätä(kin) asiaa miettinyt tässä viimepäivät yhdellä rusinani osalla. Jossain määrin aihe on ristiriidassa tuon toisen otsikon kanssa,joka tutkimustuloksineen väittää, että sadomasokistit ovat tervepäisempiä kuin ne,jotka eivät harjoita sadomasokismia (?)

http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=5528.0.

 Jotenkin musta on alkanut tuntua siltä,etten ole sadomasokisti juurikin sen vuoksi,että on tullut koettua erityyppistä väkivaltaa,aina näihin päiviin saakka.

 Mää en saa nautintoa varsinaisesta väkivallasta,vaan päinvastoin. No kieltämättä olen hieman eksyksissä,mutta se tie,jossa ihminen korjaantuu jollain lailla väkivallasta,erityisesti henkisestä, on ollut pitkä ja kivikkoinen. Siihen en ole varsinaista terapiaTerapiaa saanut,mutta nyt tulee väite, jota itsenikin on melkein vaikea uskoa todeksi: Tämä hemmetinmoinen pohtiminen ja seuhtominen BDSM-aihepiirin parissa on tervehdyttänyt itseäni enemmän kuin mikään muu elämässäni.
 On se ollut kyllä melkoinen urakka ja olen sillä varmasti kiusaannuttanut ja raivostuttanut monia ihmisiä-puhumattakaan,että itseäni on myös hävettänyt usein.
 En suinkaan koe olevani TheTerve ja en edes halua ajatella niin, että pitäisi pyrkiä johonkin "Terveyteen",joka määritelmä on ihan mahdottoman vaikea ja lavea.

En halua olla missään kinkymuotissa myöskään-näetsen "sairasta pervoilua" on maailma pullollaan lukemattomissa muodoissaan ja sieltä kun pitäisi onkia esille se Tervein meininki, niin voi pojat- helpompaa ehkä kaivaa ne Sairaimmat esimerkit framille ja jotka eivät välttämättä liity BDSM:ään millään tavalla-