Kirjoittaja Aihe: Demiseksuaalisuus ja bdsm  (Luettu 25460 kertaa)

Slendersgame

  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Alle 30-vuotiaat vain kaveripohjalta, mutta moi!
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #60 : 09.08.2021, 21:15 »
Mielenkiintoinen aihe, kun itse vasta hetki sitten palasin tänne jätettyäni bdsm:n taakseni lähinnä siksi, että kaikki suhteeni olivat hyvin demejä, enkä kokenut että niihin saa enää mukaan alistamista. Aloin kuitenkin miettimään tätä vähän pehmeämmän mentaliteetin kautta ja alan kokeilla eri ihmisten kanssa, miten tämmöinen "pehmoilu" sopii sadomasokismin kirjoon. Kuitenkin pidän alistamisesta ja sen kautta subille nautinnon tuottamisesta.

En tiedä miksi tää teksti pomppasi etusivulle, mutta olen iloinen että niin kävi :)

Beta

  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 23
  • Herra on hyvä
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #61 : 04.09.2021, 17:54 »
Lienen myös demiseksuaali vaikken olekaan aseksuaali. Yhteys se olla pitää. Edes pelkkien ystävien kanssa en panisi ja pelkkä fwb alkaa jo kyllästyttämään.

(Jään seuraamaan keskustelua)

Demina

Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #62 : 05.09.2021, 21:30 »
Täysin tuoreena foorumilaisena ja vihreänä kinkynä rekisteröidyin tänne, ja miten ihanaa että silmiini osui ensimmäisenä tämä ketju. En lukenut ihan koko ketjua, mutta aivan i-ha-naa lukea muiden ihmisten kokemuksia, näkemyksiä ja sanoituksia aiheesta, mistä löytyy oikeastaan aika vähän tietoa. Sivulla neljä Alexis kirjoitti aivan mahtavasti, tahtoisin printata tekstin talteen!  :D Auttoi jäsentämään omiakin ajatuksia, ja ymmärtämään itseäni vielä paremmin.

Vaikka labelit on joskus vähän rajoittavia, minusta oli mullistavaa löytää termi, jonka tajusin kuvaavan itseäni. Aluksi en tosin itseäni tunnistanut, kun luin demiseksuaalisuudesta useita vuosia sitten eräästä blogista. Silloin muistan lukeneeni, että demit rakastuvat tyypillisesti ystäviinsä. Siihen en kuitenkaan samaistunut. Tekstin kirjoittaja taisi olla myös demiromanttinen, eli ei olisi voinut edes ihastua ihmiseen jota ei vielä tunne. Tämäkin hämäsi minua, enkä kokenut samaistumista. Minullehan on käynyt useastikin niin että olen ihastunut pelkkään kuvaan, mutta niissäkin tapauksissa olen aina kehittänyt mielikuvituksessani henkilölle persoonallisuuden, ja välillemme vahvan tunnesiteen. Myöhemmin tajusin, kun mietin itseäni, että minähän olen aivan pesunkestävä demiseksuaali. Ja tämän termin olemassaolo on niin helpottavaa, koska auttaa ymmärtämään, ettei minun tarvitse pyydellä anteeksi toimintatapojani, tai "pihtaamistani". Ja että minulaisiani on muitankin. Helpottaa helvetitisti kommunikaatiota, kun löytää oikeita sanoja! :D

Vaniljaisen eksäni kanssa yhdessä ollessani aloin jo pohtia tosissani, olenko aseksuaali tai gray-a. Tuntui että seksuaalisuuteni oli täysin kuollut. Ja voi jeesus sitä syyllisyyden määrää. Vasta erottuamme tajusin, että seksi voi oikeasti olla ihanaa, kun löysin tyypin joka sai sukat pyörimään jalassa. Siis aivan maatajärisyttävä kokemus. Tajusin, että minulle seksi on niiiiiiin paljon enemmän kuin genitaalien yhteen hinkkaamista. Minulle seksi alkaa jostain aivan muualta kuin makuuhuoneesta. Se alkaa olohuoneesta, keittiöstä, eteisestä, autosta - kosketuksesta, huomioimisesta, katseista, sanoista... Kun vilpitön läheisyys puuttui suhteesta, puuttui seksikin. En vaan pysty erottamaan seksiä tunteista ja muusta läheisyydestä.

Demiseksuaalisuudesta minulla on siis näkökulmaa, mutta ketjun toisesta aiheesta paljon vähemmän. Minua on kiinnostanut osallistuminen kinkybileisiin, mutta vain sivustaseuraajana. En voisi kuvitellakaan sessioivani kenenkään vieraan kanssa. Etenkään näin vasta-alkajana.
Kaukaisena haaveenani onkin löytää joku, johon rakastuisin (joka rakastuisi minuun takaisin, tämä on jo aika vaikea kriteeri), jonka kanssa voisin saada ensin vanilijan toimimaan. Sen jälkeen olisin todella kokeilunhaluinen kaikenlaiselle kinkylle. Ai että!

Sukkanauhafani

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 94
  • Etsin yksisarvista
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #63 : 06.09.2021, 10:36 »
Kuten taisin jo aihetta aiemmin kommentoida, demiseksuaalisuus on terminä ollut mulle ongelmallinen, koska libidohan on korkea, mutta se vain suuntaantuu ihmisiin joihin kokee jonkin henkisen yhteyden. En toki ole seurannut miten termiä pitäisi sitten käyttää; mutta jossain vaiheessa demiseksuaalisuus tuntui sisältävän oletuksena myös matalan seksuaalisen kiinnostuksen yleisellä tasolla. Luulen, että tämä voi olla spesifisti maskuliinisuuteen ja miehisiin sukupuolirooleihin liittyvä ongelma. Joskus vielä jaksan kirjoittaa aiheesta esseen.

Mutta se mitä varsinaisesti tulin tänne sanomaan oli, että itse olen havainnut oman seksuaalisuuden ja tunnesiteen yhdistelmän toimivan myös toisin päin. Toisin sanoen, jos seksuaalinen energia hiipuu, myös tunneside alkaa hiipua. Pahimmillaan tämä on joskus johtanut kierteeseen missä seksuaalisen energian väheneminen -> tunnesiteen heikkeneminen -> seksuaalisen energian väheneminen. Se on ärsyttävä kierre, mitä on vaikea katkaista. En osaa sanoa onko tuo jotenkin demiseksuaalisuuteen liittyvä asia, juttu mitä ihmiset ihan yleisesti kokevat vai jokin oma erikoinen yhtälöni.

Oikeastaan juuri tuo on syy, miksi yleensä olen alkanut etsiä romanttista suhdetta kinkysaiteilta. Se sisältää toiveen, että kinkyasioita pohtinut nainen ehkä olisi myös enemmän sisällä siinä mitä seksuaalisuus yleisesti elämän läpäisevänä energiana suhteelle sekä ihmisyydelle merkitsee. (Sen sijaan että seksuaalisuus on vain seksiä ja se taas on vain panemista mikä tapahtuu pimeässä peiton alla eikä siihen muuten viitata elämässä mitenkään.)

Pölykiekko

Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #64 : 06.09.2021, 14:53 »
Mutta se mitä varsinaisesti tulin tänne sanomaan oli, että itse olen havainnut oman seksuaalisuuden ja tunnesiteen yhdistelmän toimivan myös toisin päin. Toisin sanoen, jos seksuaalinen energia hiipuu, myös tunneside alkaa hiipua. Pahimmillaan tämä on joskus johtanut kierteeseen missä seksuaalisen energian väheneminen -> tunnesiteen heikkeneminen -> seksuaalisen energian väheneminen. Se on ärsyttävä kierre, mitä on vaikea katkaista. En osaa sanoa onko tuo jotenkin demiseksuaalisuuteen liittyvä asia, juttu mitä ihmiset ihan yleisesti kokevat vai jokin oma erikoinen yhtälöni.
Olen huomannut samaa. Kun kumppanilla ei ole kiinnostusta sekstailuun, menee itselläkin aivot johonkin "jäähyllä" asetukselle koko suhteelle. Ehkä itselleni romantiikka, läheisyys ja seksuaalisuus kytkeytyy vahvasti yhteen niin jos kokonaisuuden osa-alueista jokin poistuu, niin muutkin himmenevät.

Tämä on toisaalta ehkä ihan yleinen ongelma jäyhille suomalaisille joille kosketus ylipäätään on hyvin intiimi asia. Toisin kuin vaikka täysin kasuaali alastomuus pimeässä ja kuumassa huoneessa.

vaihdokas

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 1
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #65 : 12.09.2021, 00:57 »
Tää on varmaan paras ketju, mikä (minullekin) olisi voinut ensimmäisenä täällä silmään sattua.

Niin kinkyilyssä kuin muissakin suhdekuvioissa tuntuu, että kauhean moni menee seksi edellä. Yksi kynnys liittyä tällaiselle foorumille / etsiytyä BDSM-yhteisöön itselläkin ollut se, kuinka nopeasti sitä ensinnä silmiin sattuu hyvinkin yksityiskohtaisia kuvia ja kuvauksia muiden seksielämästä ja siitä, millaista (nimenomaan seksiseuraa) kukin on etsimässä. Olen itse seksipositiivinen, eli tällaisten näkeminen ei minua haittaa tai ahdista, mutta tuleehan siitä hieman ulkopuolinen olo helposti. Vähän sellainen, että toivottavasti nyt minullekin täältä tilaa löytyy - kunhan olen rauhassa ensin kumppaniin päässyt tutustumaan, niin menen kyllä ihan allosta.  ;D

plastiikki

Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #66 : 10.12.2021, 08:08 »
En ihan tarkkaan tiedä mihin aseksuaalisuuden spektrillä asetun, mutta demiseksuaalisuus on vahvasti läsnä. En ole koskaan ymmärtänyt yhden yön suhteita tai vastaavia spontaaneja juttuja. En voisi kuvitellakaan mitään läheisyyttä kenenkään kanssa, jota en tuntisi hyvin ja olisi ensin ystävä. Etenkään luottamusta ja hienovaraisuutta edellyttävää pervoilua. Kuten tuossa jo useampi on todennut, bdsm-skenessä tuntuu olevan aika vapaamielinen meininki ja mennään seksi ja sessiointi edellä. Demiseksuaalina on siis aika vaikea löytää tietä kinkyilyn pariin.

(Onneksi en tiedä olenko enemmän aegoseksuaali, eli en ehkä halua ollenkaan toteuttaa seksuaalisuuttani toisten kanssa, vaikka pervoista asioista kiihotunkin. En sulje mitään mahdollisuuksia pois, vaikka tiedänkin aika hyvin tähän ikään mennessä, ettei minkään sortin paneminen kiinnosta. )

Fia

  • Vieras
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #67 : 10.12.2021, 21:02 »
Olen kuvaillut itseäni joskus "käänteisdemiseksuaaliksi". Mulla homma toimii niin päin, että voin harrastaa seksiä tai muuta eroottista toimintaa ja kinkyilyä kohtuullisen matalalla kynnyksellä lähes kenen tahansa mukavan oloisen ja kivasti käyttäytyvän ihmisen kanssa. Mikäli kuitenkin yhteinen eroottinen taival jatkuu vähänkin pidempään rakastun jokseenkin vääjäämättömästi - vaikka rakastumisen kohde paljastuisi ihan hirveäksi tyypiksi, tämäkin on tullut testattua. Huumaannun helposti uskomaan, että koska kerran seksi on hyvää tämän ihmisen täytyy olla rakkauteni arvoinen. Tai voin jopa kokea, että vaikka tyypsä ei edes olisi rakkauteni arvoinen niin rakastan nyt kuitenkin, kun en muutakaan voi. Siitä kokemuksesta on hankala (mutta ei onneksi täysin mahdoton) repiä itseään irti.

Tämän kaiken tiedostaen olisi epäilemättä hyvä, jos osaisin käyttäytyä kuin olisin demiseksuaali, eli tutustua ihmisiin kunnolla ensin ja harkita kunnolla, onko joku tarpeeksi hyvä ihminen siihen, että minun kannattaa antautua hänen seksipatnerikseen ja näin altistaa itseni rakastumaan.

SusieQutie

  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 8
  • 😽🐰🐒
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #68 : 10.12.2021, 22:31 »
Hmm, mielenkiintoinen ketju!
En itse koe että demiseksuaalisuus olisi samalla viivalla tai planeetalla ainakaan itsellä aseksuaalisuuden kanssa, seksuaalivietti on korkea😅.
Mutta ilman sellaista henkistä yhteyttä seksi tai leikit ei vain tunnu yhtä hyvältä, enkä tähän ikään ehdittyäni ole kiinnostunut mistään kädenlämpöisestä🤷🏻‍♀️. Että enemmän liittyy korkeisiin standardeihin, nautinnonhaluun ja itseni arvostamiseen, kuin siihen ettenkö pystyisi seksiin/leikkiin tuntemattoman kanssa.
Se henkinen puoli on vain niin tärkeä, ja kaikki mitä fyysisesti tapahtuu, sen jatke. Jos ei ole sitä yhteyttä ja kemiaa, jotain jää uupumaan, eikä seksi tai sessiot tyydytä täysin.
Toki on joku hyvä juttu alkanut yhden illan tuntemisenkin jälkeen, mutta niihin on ensin liittynyt tuntikausien keskustelu ja tutustuminen👌😊.
Ja kyllä sen yhteyden aika pian huomaa…🔥

Voitto

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 245
  • Aamu on iltaa viisaampi.
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #69 : 11.12.2021, 10:24 »
Kyllä. Suhteessa tarvin paljon tunnepuolen vetovoimaa, kipinää ja kiinnostusta ihmistä kohtaan että rupean millekkään. Pelkkä ihan hyvä, saattaa vähän kiinnostaa tai kunhan on joku jolla on edes omat hampaat ei enää riitä. Joskus tämä tunne ja vetovoima, jopa rakkaus, syntyy ja syttyy ennen kuin on vaihdettu ensimmäistä sanaakaan pelkästä aavistuksesta, näkemisestä, silmiin katsomisesta ja tunteesta että ohhoh, tuo on ihana nainen jota haluan ja jonka haluan elämääni ja jonka elämään haluan itse kuulua ja tämä tunne on ollut heti molemminpuolinen, se kipinä ja vetovoima on vain olemassa ja joskus se on todella vahva. Joskus tunteet vielä vahvistuu ajan kanssa kun oppii tuntemaan toisen ihmisen paremmin mutta eka fiilis on se mikä ratkaisee.

Nämä suhteet joissa on todella paljon tunnetta (ja rakkautta) ovat olleet arjessa vähän epävakaita ja erotiikka on ollut todella hyvää, semmoista jossa on uskomaton henkinen yhteys ja parhaimmillaan erotiikassa koko universumi häipyy ympäriltä ja on vain kaksi yhtenä täydentäen toisiaan ja luet toista kuin avointa kirjaa.

Mieluummin haluaisinkin suhteeni näin, hyvää erotiikkaa, sopivasti haastetta ja paljon tunteita kuin laimeaa, hajutonta, mautonta ja tylsää elämää keskinkertaisella erotiikalla vaikka pitkän ja kehittyvän suhteen elämääni joskus haluankin. Suhde, oli se sitten lyhyt tai pitkä, ilman vahvaa tunnetta on kuin taskulämmin vissy ilman happoja tai kuin katsoisi maalin kuivumista.  https://www.youtube.com/watch?v=PLOPygVcaVE

Näyttääkin vähän siltä että olen näyttänyt tunteitani erotiikan ja pienten tekojen kautta ja yksi ongelmani on ollut tuo rakkaudesta kertominen sanomatta sitä ääneen vaikka sitä rakkautta on ollutkin todella paljonkin. Lisäksi eräs ystäväni sanoi minulle seurattuaan syksyn mietiskelyjäni ja tempauksiani että sinä taidat kuule olla vähän draamanhakuinen ja asiaa pohdittuani oli pakko myöntää että kyllä, se näyttää olevan yksi huono tapa millä haen joskus suhteessa, tunteiden viidakossa ja elämässä huomiota jos tunnen olevani heikoilla, eksyksissä tai syrjässä ja jolla puran traumojani ja poltan kynttilääni. Syynkin tuohon taidan nyt tietää mutta sen kuiskaan sitten joskus oikean henkilön korvaan jos / kun sellainen hetki vielä joskus tulee, toivottavasti tulee. Kumppanille tulkitseminen ja arvuuttelu on turhan haastavaa hommaa ja väärinkinhän se on ja ymmärrän että ei ole ollut aina helppoa. Ei etuliite ”D” eikä myöskään ”s” oikeuta kusipäiseen käytökseen, joku roti se on siinäkin hommassa oltava eikä kannata oottaa muilta liikoja jos itse on tyhmä.

Suhde, jossa on hyvin paljon tunnetta on vähän haastava hallittava. Se on kuin ydinvoimala jossa on voimaa ja joka räjähtää jos et osaa sitä käsitellä eikä turvasana/nappi ole käytettävissä tai et käytä sitä ja taas oikein ohjattuna ja käytettynä siitä on iloa ja hyötyä ja on erittäin vakaa ja turvallinen voimavara sekä peruspilari vaikka mihin mutta hallitsemattomana se on huonoimmillaan kehno kaveri jonka räjähdettyä jälkiä siivotaan pitkään ja huolella jos nyt ylipäätään jää enää mitään jäljelle. Ja suhde jossa ei ole tunnetta ei ole oikea suhde ollenkaan. Ihanne olisi joku välimuoto jossa olisi vain hyviä puolia ilman suurta draamaa.

Mutta on se, tulta ja tappuraa, silti sen arvoista vaikka raskasta huonoimmillaan onkin. Arjen ja sopimisen voi oppia kuten myös antamaan toiselle tilaa olla oma itsensä,  sanomaan minä rakastan sinua ja pyydän anteeksi mutta tunnepuolta eikä isoa kipinää ei saa rahallakaan ja onneksi olen tämmöistä oikeasti isoa tunnetta ja rakkautta saanut elämäni mutkaisella polulla kohdata.

Suhteet joissa on isoja tunteita ja ihmiset joita olen rakastanut/rakastan, muistan lämmöllä ja rakkailla ihmisillä on aina oma paikkansa sydämessäni vaikka ei se aina helpolta ole tuntunut ja osa kumppaneiden tempauksista on ollut todella ikäviä, käsittämättömiä ja vastenmielisiä mutta kun yrittää muistaa että puolet hyvästä ja puolet pahasta on omaa käsialaa, kaikilla on omat traumansa, pelkonsa ja historiansa eikä kukaan osaa kaikkea ja virheitäkin tulee tehtyä niin se auttaa muistamaan toisen hyviä ja loistavia puolia sekä omia huonoja puolia ja että yhdessä suhteeseen ruvettiin koska yhdessä sitä haluttiin.

Hienosti eksyin taas aiheesta mutta menkööt, en jaksa korjailla. Menkööt muumilimpparin ja joulutortun piikkiin, onhan nyt kuitenkin lauantai.

Vastaankin siis A, isot tunteet kuuluu vahvasti elämääni ja suhteisiini.

Hubbis

  • Smurffit
  • Uusi asiakas
  • *
  • Viestejä: 23
  • Galleria
Vs: Demiseksuaalisuus ja bdsm
« Vastaus #70 : 15.12.2021, 20:54 »
Täällä myös demiseksuaali. Ystävien/ kaverien kanssa en ikinä sekstailisi eikä seksi itsessään nyt niin se juttu olekaan.
Mulle vaan siinä pitää olla joko vakavampi suhde taustalla tai sitten aito alistuminen joka harvemmin ystävän kanssa toimii..saattaa olla ihan randomi, mutta sellainen joka on Dominoiva/ sadistinen luonnostaan eikä tee siitä mitään numeroa, minuunhan se uppoaa.
Kaikki kaveriseksi tökkii eikä oikein tunnu omalta.
Onneksi meitä on moneksi ja jokaiselle jotakin ❤