Niin, sen unohdin eilen lisätä että jospa se miten kinkyilyä käsitellään leffoissa onkin sen suuremman yleisön mielestä kuolemalle nauramista. Voi kokea olevansa turvassa, oikealla tolalla omassa seksuaalisuudessaan, esim. kun voi nauraa hirvittäville(/koomisille) nahkaruoskadommeille ja sille(kö?) omalle ahdistuneelle alistuvalle/alistusta kaipaavalle minuuden osalle...No, tästä voi rakentaa moniakin psykologisia kulmia....
Ei kuitenkaan ole kovin kauaa siitä kun ollaan poistuttu sairausluokituksista. Eli maailma muuttuu, ja varmaan elokuvatkin sen myötä.
