Joka kinkyn deittiopasSellaisen kun saisi! Joo, ei se tästä tekstistä löydy, mutta sainpas sinut aloittamaan lukemisen. Ehkä pystyn kuitenkin ottamaan esille muutamia otsikkoon sopivia oppeja, joista jokainen voisi ottaa koppeja. Pidän sisällön yleispätevällä tasolla, koska samat asiat pätevät usein yhtä lailla niin kinkyjen, kuin muidenkin ihmisten kohdalla.
Kaikkein ensimmäiseksi otan sukupuolistereotyyppiset asiat käsittelyyn viestikulttuuriin liittyen:
Mies: Katso ensin, hakeeko viestin vastaanottaja seuraa. Älä häiriköi, jos ei hae. Jätä pois ne urpot copy-paste -vonkausviestit ja yritä kirjoittaa ihan oikea henkilökohtainen ja asiallinen viesti. Arvosta vastaanottajaa, siellä on ihan oikea ihminen. Kirjoittaminen ottaa aikansa, eikä siihen aina saa vastausta. Mutta oikeanlainen ihminen arvostaa hyvää viestiä ja vastaa siihen. Massaroskaposti ei palvele ketään, ei edes sinua itseäsi. Ja oletko miettinyt, että juuri massaroskapostista johtuen myös ne asialliset viestit hukkuvat sinne sekaan? Kiinnostaisiko itseäsi lukea roskaviestejä 30kpl päivittäin? Ei, ei sinua kiinnostaisi.
Nainen: Lue viestit ja vastaa niihin asiallisiin. Siellä on ihan oikea ihminen, joka toivoo saavansa vastauksen viestiinsä, johon on nähnyt vaivaakin. Kyllä sille voi vastata siinäkin tapauksessa, vaikkei kiinnosta tutustua häneen. Vaikka kulttuuriin kuuluu, että yleensä naisille on enemmän yhteydenottoja ja tarjontaa, voi silti muistaa hyvän käytöksen periaatteet ja vastata muillekin, kuin pop-tähdille ja vapaaottelijoille. Muista, että näin tasa-arvon aikakautena myös nainen voi tehdä aloitteen.
En halua jättää muita sukupuoliryhmiä huomioimatta, mutta en tiedä, millainen yksityisviestikulttuuri teillä yleisesti vallitsee. Muutamia asioita kuitenkin kaikkia koskien. Asiattomat yhteydenotot voi jättää omaan arvoonsa. Ne voi myös raportoida, jos ne alkavat olemaan pahasti häiriöksi. Jos taas toinen avaa keskustelun tylsällä avauksella, esimerkiksi "Moi, mitä kuuluu?", hän on kiinnostunut sinusta, vaikkei viesti vienytkään sinulta jalkoja alta. Kukaan ei velvoita vastaamaan, mutta siellä voi silti olla ihan hyvä ihminen.
Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Jos laitat deitti-ilmoituksen johonkin, ole valmis vastaamaan kiinnostuneille, kiinnosti kyseinen ihminen itseäsi tai ei. Annat todella tympeän kuvan itsestäsi, jos jätät viestejä huomioimatta. Sama juttu, jos otat itse yhteyttä deitti-ilmoituksen tehneeseen ihmiseen. Jos aloitit keskustelun, älä jätä sitä puolitiehen. Toinen voi oikeasti jäädä odottamaan viestejä, ellet joskus sano, ettet haluakaan enää jutella. Kinkyt ovat myös ihmisiä, vaikka omituisten otusten kerho välillä jännittäisikin.
Pintaliito ei ole onneksi kinkymaailmassa suuri ongelma. Yleensä kinkyfoorumeilla ihmiset eivät nostele itseään toisten yläpuolelle keräilläkseen vain ihastusta, kateutta tai kuviensa nuolemista. Ihailua voi toki olla, mutta on hienoa, etteivät useimmat nostele sillä statustaan, vaan ovat edelleen aitoja ihmisiä. No, voihan jotain kuvien nuolemista esiintyä, mutta jossain ihan muussa kontekstissa. Pintaliito on vaniljamaailmassa edelleen yleistä. Ollaan ikään kuin ylemmän kerroksen väkeä, jos kaikki on pedattu elämään valmiiksi. Tällöin ei tarvitse muistaa sitä, että ne "alemman kerroksen" ihmiset ovat jokainen yksilöitä, joiden seassa voi olla vaikka miten mahtavia ihmisiä. Suositukseni: Jätä pintaliitäjät liitelemään sfääreihinsä ja tutustu maanläheisiin ihmisiin. Ja muista itsekin katsoa välillä peiliin, jos haluat pitää itsesi hyvänä tyyppinä kaikkien silmissä.
Palatakseni kuvien nuolemiseen: Kyllähän aina hyvät profiilikuvat saavat kiinnostuksen heräämään, mutta muista, ettei niiden pohjalta vielä tunne kyseistä ihmistä. Tämän päivän vitsauksena on se, että jokaisen taviksenkin tulisi olla oman elämänsä supertähti. Profiilikuvissa pitäisi olla ainakin nämä kuvat sukupuolesta riippumatta: Täysi tällinki, herutuskuva, tandem-hyppy, belfie, kuva salilta (vaikkei edes treenaisi siellä koskaan) ja kuva etelänmatkalta alkoholijuoma kädessä. Mitä nämä edes lopulta kertovat itse ihmisestä? Tietenkin toisen ulkonäkö merkitsee, sitä ei voi kukaan kieltää. Mutta ulkonäkö on vain yksi tekijä seuranhaussa. Jos jotain vakavampaa haluaa kehittää, niin toisen luonne, tavat, elämäntyyli, -katsomus ja -tilanne sekä moni muu asia merkitsevät hyvin paljon. Niihin ei belfiestä tutustu. Ei, vaikka siinä olisi piiskan jälkiä. Ole valmis kertomaan itsestäsi toiselle, jos etsit seuraa tosissasi. Ja kysy toiselta asioita, joita hänen profiilinsa ei kerro.
Jos haluat tutustua toiseen, mieti pari askelta eteenpäin. Aiotko ihan oikeasti tutustua kyseiseen ihmiseen? Aiotko oikeasti jonain päivänä tavata hänet, jos juttelu sujuu? Jos mieluummin muhittelet utopiaa unelmiesi ihmisestä pelkällä viestittelyllä, tee vastinparille palvelus, äläkä anna ymmärtää, että olisit tosissasi. Tämä on nykysomekulttuurissa yksi pahimpia vitsauksia. Kyllä tapaamaan pitäisi lähteä viimeistään kymmenen viestin jälkeen. Minulle upein yhteydenotto vähän aikaa sitten oli, kun minua pyydettiin suoraan ulos syömään. Harmittaa paljon, ettei tämä näytä kuitenkaan toteutuvan. Ehkä en sittenkään ollut sitä tyyppiä, mitä toinen etsi. Mutta ensivaikutus oli täydet sata pistettä ja hetken aikaa olin aivan sanaton! Muista, että pienillä siirroilla voi olla mahtava vaikutus toiseen.
Kukaan ei ole täydellinen. Tiedät itsekin, että täydellistä kiiltokuvaa ei ole olemassa. Jokaisessa ihmisessä on jotain vikaa. Varaudu siis jo heti alussa henkisesti siihen, että juttelet ja deittaat ihan tavallisten ihmisten kanssa. He jokainen ovat yksilöitä hyvine ja huonoine puolineen. Se kuolattavinkin kiiltokuvadeitti saattaa ensitreffeillä kaivaa nenää, napaa ja maistaa sormeaan. Pettymys ei ole niin iso, kun varautuu epätäydellisyyteen heti alusta. Jos haluat oikeasti löytää seuraa, älä etsi täydellisyyttä. Etsi "vain" todella hyvää.
Sitten yksi erityisesti kinkyjä koskeva aihe: Mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet. Jotain samaa suuntaa kiinnostuksissa pitää olla. Muuten tutustuminen on laimeaa, kuin villasukan kautta suodatettu hopeatee. Mutta kuten aina muutenkin muistutan ihmisiä, "vain" hyväkin voi olla joskus riittävää onnellisuuteen. Jos toinen ei pidä ihan täydellisesti samoista jutuista, tai hänellä on jotain omia juttujaan, ei tutustumisen pitäisi kaatua moiseen. Jos tärkeimmät jutut kolahtavat toisen kanssa yhteen, siinä on jo loistava alku.
Jos sitten homma etenee tapaamiseen asti, se on hienoa. Tapaaminen on se ainoa keino tutustua toiseen ihan oikeasti. Tapaamiseen liittyen muutama huomio. Ole oma itsesi, äläkä esitä mitään muuta. Kerro myös rehellisesti itsestäsi. Oikea ihminen arvostaa sinua juuri sellaisena kuin olet. Itse kerron itsestäni melko alussa myös niitä puolia, joita toinen voisi pitää negatiivisina. Ikään kuin kokeilen kepillä jäätä. On helpompaa särkeä orastava kiinnostus, kuin muutaman kuukauden jatkunut seurustelu. Jos tutustuminen kaatuu johonkin sinulle oleelliseen asiaan, se kirpaisee, mutta on toisaalta palvelus molemmille. Itsesi kohdalla asia tuskin muuttuu ja toisaalta, jos aihe on toiselle liian vaikea tai hänelle ei kelpaa epätäydellisyys, voitte molemmat keskittyä etsimään sopivampaa seuraa.
Älä lähde voittamaan. Itse olen joskus sortunut siihen, että innostun liikaa upeasta deitistä tai pidän treffejä jälkikäteen varmasti onnistuneena. Tangoon tarvitaan kaksi ja mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarma. Vaikka välillä lipsun tyylistäni, pääsääntöisesti deittaan uuden ihmisen "ihan tuosta vaan". Ikään kuin olisin menossa jonkun kaverin kaverin kanssa kahville höpöttämään niitä näitä hetkeksi ilman, että olisin voittamassa yhtään mitään. Jos molemmat kiinnostuvat toisistaan treffien jälkeen, se kyllä selviää jälkikäteen viestittelemällä.
Katkeraksi ei pidä heittäytyä missään vaiheessa, jos tutustuminen kariutuu. Suorita homma loppuun asti tyylikkäästi ja hyvillä tavoilla. Jos kemiat eivät kohtaa, sille ei voi mitään. Kumpikaan ei voi pakottaa toista, tai itseään, kiinnostumaan toisesta, jos sisimmässä ei sellaiselta tunnu. Kun kahvit ovat juotu ja todetaan, että kiinnostus ei ole molemminpuolista, pitää todeta "ei se mitään" ja jatkaa eteenpäin. Kyseistä henkilöä voi edelleen moikata ja pitää muistaa, että ystävyyskin on erittäin hyvä vaihtoehto, jos se on molemmille ok. Tämä pätee etenkin kinkypiireissä, jossa varmasti törmää useasti samoihin ihmisiin tapahtumissa ja foorumeilla porukan marginaalisuudesta johtuen.
Käsittelin edellä aika pitkälti niitä kohtia, joissa tutustuminen voi mennä mönkään. Mutta tulee ehdottomasti muistaa, että tutustuminen ja deittaaminen ovat aina hieno mahdollisuus. Harvemmin on mitään hävittävää, pikemminkin aina uusi mahdollisuus löytää. Ja vaikka joskus seuranhaku ottaisi kauankin aikaa, palkintona vaivannäöstä voi olla jotain todella upeaa. Joten rohkeasti ja sinnikkäästi eteenpäin. Toivomasi ihminen voi tulla vastaan koska tahansa!
Jos nyt jotain vielä loppuun voin sanoa seuranhakijoille, niin yksi asia on ylitse muiden. Älkää tapittako sitä ruutua. Jättäkää se tappi siihen pöydälle ja lähtekää tapaamaan ihmisiä oikeassa elämässä!
Senshi - Skenen herrasmies ja oopperan kumitus
