Silmiin katsominen

[Kukkanen]

En löytänyt ainakaan haulla keskusteluja katsekontaktista.

Mikä on teidän suhde katsekontaktiin? Katsotteko sessioissa usein toista silmiin, entä parisuhteessa? Ootteko kokeilleet katsoa pitkäkestoisesti silmiin esim. 5min herkeämättä?

Mulle on ollut aikoinaan tosi vaikeaa katsoa ihmisiä silmiin, oli tapanani vältellä katsetta (ja kameroita), se oli pelottavaa, enkä ollut tottunut siihen. Kai en saanut läsnäoloa, läheisyyttä ja silmiinkatsomista tarpeeks lapsena.
Nykyisen kumppanin kanssa silmiinkatsomista aloin oppia ja tietoisesti opetella, ja olen kyllä iloinen ja kiitollinen, että hän mua siihen on kannustanut, kuitenkaan pakottamatta tai painostamatta. Nykyään musta on ihana katsoa ihmisiä silmiin <3 Vaikka edelleen se on usein vähän vaikeaa ja tunteita herättävää, mut silti ihanaa ja voimaannuttavaa ja ajattelen myös, että on ok nousta tunteita pintaan ja antaa niiden tulla. Usein pitkäkestoinen silmiinkatsominen herättää tosi monia tunteita ja esim. itkun.
Nautin nykyään tosi paljon katsoa rakasta ihmistä silmiin seksin aikana, toki fiiliksen mukaan pidän myös silmiä kiinni. Se, kun katsoo toista silmiin, ja sit orgasmin voimistuessa näkökenttä sumenee ja lopulta toisen kasvot on yhtä mössöä ja kaikki sekoittuu uduksi, on tosi ihanaa. Ja miten sitten orkun laantuessa näkökyky alkaa taas palautumaan. Vaikka toisen näkee utuisena, läsnäolon tunne on silti vahva.

Mun mielestä tosi kiihottavaa ja ihanaa olis myös katsoa kimpoissa muita silmiin. Yks fantasia on, että aina kahta kerrallaan muut miellyttäisivät samalla, kun he katsoisivat toisiaan intensiivisesti silmiin pitäen toisiaan käsistä kiinni. Harmi vain, että tuntuu et monelle silmiinkatsominen on liian intiimiä :/ Vaikka mitä muuta tuhmaa ja intiimiä voi tehdä, mut silmiinkatsomisessa monilla tuntuu menevän "raja", etenkin pitkäkestoisena. Onko se niin vierasta, pelottavaa, hämmentävää vai pelkääkö esim. omia tunnereaktioitaan ja että toinen näkee ne? On vähän mietittykin, pitäiskö meidän alkaa pitää työpajoja asiaan liittyen, jotta muutkin voisivat nauttia tästä ja oppia turvallisessa ilmapiirissä. Uskon, että ymmärtäisin aika hyvin, koska itsellenikin ollut vaikeaa oppia, mutta paljon iloa tulee elämään, kun ei enää pelkää katsoa ja tulla katsotuksi.

Miten Te koette silmiinkatsomisen? Onko siinä ollut haasteita? Onko helpompi katsoa tuttua vai tuntematonta? Näettekö itsenne tarkasti toisen silmissä? Mä oon huomannut hämmästyttävän asian: toisen silmissä kun näen itseni, näytän aina kauniilta ja rakastettavalta, toisin kuin peilistä joskus itseinho puskee päälle (harvoin onneksi). Toisen silmässä näkyvää minää tekis mieli vain halata. Silloin, kun näkökyky herkistyy (mul on muutenkin tarkka näkö ja sen herkkyys vaihtelee mielentilan mukaan), pystyn katsomaan omiin silmiini toisen silmissä ja näen esim. kasvonilmeeni melko hyvin. Siinä tuntuu uppoutuvan syvälle johonkin. On tosi diippiä katsoa itseään silmiin toisen silmissä.

[Tuli]

Silmiin katsominen on ihan mahtavaa.

[Ansku]

Mielenkiintoinen aihe. Mä katson silmiin kyllä ketä vaan... Kunnes a) joudun tilanteeseen, missä en halua valehdella, mutta en myöskään voi olla samaa mieltä ja eri mieltä ei voi olla loukkaamatta.
b) tulee vastaan se tyyppi, joka sekoittaa mun pakan.

Edit. Siis ei. Mä en valehtele oikeastaan ikinä. Tyypillinen esimerkki, vastakappale odottaa tunteiden tunnustamista ja en pysty vastaamaan.

[kuunlilja74]

Mulla on silmiin katsominen hurjan vaikeaa.
En tiedä miksi.
Seksin aikana pidän aina silmät kiinni.

Tosin pomolta sain juuri kehuja miten katson aina suoraan silmiin kun hän puhuu mulle.


Tätä silmiin katsomista olenkin nyt opetellut enempi.

[Isrika]

Itse jos on vastaanottavana osapuolena, tulee yleensä nautiskeltua silmät kiinni. Tosin välillä tulee tunne, että se toinen on nähtävä. Ne silmät on nähtävä.
Sitten kun ne silmät on ihan mustat, pupillit lautasen kokoiset, se on sellainen mitä voisi katsella vaikka kuinka kauan. Myös sitä silmien tummumista hiljalleen on hyvinkin nautinnollista seurata.

Seksin ulkopuolella yleensä kyllä katson keskustelukumppia. Katsekontakti keskustelun aikana, tai sen puuttuminen, yleensä kertoo aika paljon. Ja kasvot yleensäkin, ilmeet ja eleet.
Silloin jos puhuu itselle arasta aiheesta, toista on kyllä hankala katsoa silmiin.

[Sigmamies]

Katson aina silmiin ja myös käsken lelun katsoa jos alkuun koittaa vain nautiskella 
Silmistä näkee sen mitä haluan saada sanat  on merkityksettömiä ellei silmistä näe totuutta

[Radien]

Silmiin katsominenhan on yksi tapa "kamppailla" vallasta. Dominoiva luonne ei koskaan luovu katsekontaktista ensimmäisenä ja jos kaksi riittävän dominoivaa kohtaa niin he tunnistavat toisensa vertaisikseen. En itse edes osannut ajatella silmiin katsomista sillä tavoin, ennen kuin puolisoni kommentoi eräästä henkilöstä "sehän nyt ei kestä edes silmiin katsomista" ja selitti asian minulle. Itsehän pystyn katsomaan pitkään silmiin vain ihmisiä, joita pidän "vertaisinani". Muita pystyn katsomaan silmiin vain hetken aikaa, mutta jossain vaiheessa katse väistyy. Tietynlaisten ihmisten katsetta automaattisesti väistän ja jos he haluavat jutella minun kanssani niin heidän täytyy aloittaa se keskustelu. En koe, että itselläni olisi jotain "en uskalla katsoa silmiin koska olen niin huono"-juttua vaan joissakin ihmisissä vain on "jotain". En tiedä mikä se "juttu" on.

Masterini muuten hyvin usein huvittelee sessiossa sillä, että määrää minut katsomaan itseään silmiin. En yksinkertaisesti pysty. Yritän, mutta se ei vaan onnistu. Tämän suhteen alussa minun oli muutenkin vaikea katsoa häntä silmiin kun tuntui että koko ajan punastuu, mutta kun ollut kauan yhdessä niin on tottunut toiseen sen verran että pystyy katsomaan arkielämässä silmiin. Tosin suudellessa suljen aika usein silmäni Eksienkin kanssa oli vähän samanlaisia "ongelmia", ei niin vahvasti mutta kuitenkin.

[TragedyForYou]

Katsekontakti on tärkeä, jopa olennainen. Joskus jopa harmittaa jos toinen on koko session ajan silmät kiinni. Ehkä se sitten auttaa kestämään kipua paremmin, silmien sulkeminen.
En ole koskaan käskenyt minkäänlaiseen katsekontaktiin koska minulle luontaiset reagoimiset ovat tärkeitä. Mutta silloin kun on ollut kunnon katsekontakti kipusession aikana olen nauttinut eniten. 

[thiya]

Minulle katsekontakti on hyvin tärkeä, sillä se auttaa toisen tulkitsemisessa. Katseen lisäksi kiinnitän aina huomiota myös muuhun kehonkieleen eli ilmeisiin ja eleisiin.

Sessiossa haen D:n silmistä vahvistusta monille asioille, katse voi olla vaativa, rohkaiseva tai vaikka leikkisä, tilanteesta riippuen.. Myös kipua on helpompi kestää, jos saa välillä toiseen katsekontaktin. Peruspanemisessa silmiin katsominen tuo yhteyden tunnetta, joskin joskus sitä vain katsoo näkemättä mitään nautinnon käydessä liian suureksi.

Käskystä silmiin katsominen voi kuitenkin yllättäen olla todella hankalaa, sekin on tullut todistettua.

[Kukkanen]

Kivan vaihtelevia vastauksia! Mä nautin sekä silmiinkatsomisesta, että silmät kiinni nautiskelusta seksin aikana, molempi parempi. Silmät kiinni tai sidottuna tuntoaisti on herkempi ja voi uppoutua omaan maailmaan, tulee esim. jänniä visuaaleja ja mielikuvia vähän "Liisa ihmemaassa" -tyyppisesti Silmät auki nauttiessa taas.. noh, ensin ihana nähdä toinen tarkasti, mutta nautinnon kasvaessa siinäkin maailma "vääristyy" ja sumenee mut silti kokee olevansa ehkä enemmän läsnä juuri sen toisen kanssa, kun taas silmät kiinni oon ehkä enemmän läsnä itseni ja oman nautintoni kanssa. Tosin, kyllä myös silmät kiinni kokee vahvasti toisen läsnäolon ja rakkauden, riippuen tilanteesta.

Mut esim. wonderlustissa kun yritin katsoa ihmisiä silmiin seksin aikana, melkein kaikki väistivät katsetta, vaikka katsoin ihan ystävällisesti. Olis ollut tosi kiihottavaa katsoa vieraita silmiin samalla kun oma kumppani miellyttää. Jotkut katsoivat pienen hetken ja hymyilivät, mut käänsivät sitten katseen pois.. Olis tullut ihanan yhteisöllinen tunne, jos seksiä harrastavat olisivat katselleet toisiaan avoimesti ristiin. Ehkä tällainen on liian kuumottavaa vieraassa tilanteessa vieraiden ihmisten kesken. Ehkä joskus vielä.. Ite yritin kovin hakea katsekontaktia ja ylipäätään oli kiva katsella ihmisiä.

En täysin allekirjoita tuota, että dominoivalle olis aina helppoa katsoa silmiin. Esim. ite oon aina ollut voimakastahtoinen, mutta lapsena silmiinkatsominen oli vaikeaa, kun olin niin paljon omissa oloissani ja sosiaaliset tilanteet siksi vähän outoja ja vieraita. Uhmasin omilla tavoillani esim. karkailemalla, mutta silmiinkatsomista ei ylipäätään perheessä ollut paljoa. Paljon vaikuttaa siis myös se, mihin on tottunut ja millaisessa ympäristössä kasvanut. Nykyään taas mun on aika helppo katsoa ihmisiä silmiin, enkä pelkää omia reaktioitani. Usein jos näen, että toinen liikuttuu, mutta kovasti nieleskelee ja estelee, annan itse itkun tulla, itken malliksi ja rohkaisuksi ja todella helposti yleensä toinenkin itkee, kun näkee mun itkevän. Haluan näyttää toiselle, että itkeminen on ok ja halaan hetken päästä. Siten saa toisen vapautumaan. Mun mielestä esim. itkeminen ei oo heikkoutta, vaan vaatii rohkeutta uskaltaa näyttää ja ilmaista tunteensa. Ainakin itelle, kun oon vasta aikuisiällä opetellut itkemään, että se on ok ja ei tarvitse kokea häpeää tai syyllisyyttä siitä.

Silmiinkatsominen myös parisuhteessa on mun mielestä tosi tärkeää. On kumppanin kanssa tajuttu, että jos mulla on kurja itseinhoinen mieli, helpoin tapa "resetoida" mut normaalioloon, on katsoa mua silmiin lempeästi tai pyytää katsomaan peilistä itseäni silmiin ja halata/koskettaa. Aika pian tulee itku ja ymmärrän, miten julma oon itselleni ja pyydän itseltäni anteeksi, päästen takaisin rakastavaan mielentilaan. Toimii siis hyvin monissa tilanteissa Lapsena silmiinkatsomista myös vältteli siksi, etten halunnut kenenkään tuntevan mua tai tietävän, mitä tunnen, pidin kaiken sisälläni ja halusin olla yksin. Nykyään taas haluan olla avoin enkä pelkää tuntea mitä tunnen tai näyttää sitä. En usko et painostaminen silmiinkatsomisen opettelussa toimii niin hyvin, ainakin itellä toimi parhaiten se, kun miesystävä sanoi "oli ihana kun katsoit silmiin" jne, positiivisen palautteen kautta siis, ja ihan toiveena, että olis ihana katsoa mua enemmän silmiin. Silloin vasta ymmärsin, että ylipäätään välttelen katsekontaktia. Mut siihen voi oppia, nykyään katselen niin vieraita kuin tuttujakin silmiin mielelläni, luontevasti ja pitkäänkin. Toki katsekontaktia voi käyttää valtataistelunakin, mut itelläni se ei ole tavoitteena. Musta mukavampaa on vain katsoa, lempeästi, tulla nähdyksi ja nähdä, siten toinen paljastaa sisimpänsä. Kun taas jos katsoo haastaen, arvostelevasti tai ilkeästi, toinen helposti a) väistää katsetta b) menee suojamuurin taakse ja tukahduttaa tunteitaan, ei halua näyttää aitoa itseään. Tietysti kaikelle paikkansa ja jossain vaikka dominointisessiossa haastava silmiinkatsominenkin voisi olla jees ja tuoda kummallekin lisäboostia.

[Sigmamies]

Silmiin katselu on omilleni ollut lähes kaikille alkuun hankalaa kuten myös suuteleminen 
Ne vaan kuuluu omiin haluihini niin minkäs teet jos tahdon suudella

[Triss]

Sessiossa haen D:n silmistä vahvistusta monille asioille, katse voi olla vaativa, rohkaiseva tai vaikka leikkisä, tilanteesta riippuen.. Myös kipua on helpompi kestää, jos saa välillä toiseen katsekontaktin.

Komppaan tätä Haen toisen katseesta usein turvaa ja rohkaisua, kipuakin kestän paljon paremmin jos saan toisen silmistä turvaa. Joskus on päiviä ettei kipua meinaa kestää melkein yhtään ja silloin se katsekontakti on melkein elinehto.

Katsekontaktissa on myös omat puolensa kuten sen että näkee kiihotuksen ja pystyy lukemaan puolin ja toisin tuntemuksia. Leikkikaverin silmiä on ihana katsella koska tietyssä pisteessä sessiota silmät muuttuvat pikimustiksi, pupillit valtaviksi ja tietää että sadisti on herännyt ja se on ihan uskomattoman kiehtovaa  Melkein pelottavaa, mutta ihan uskomattoman kiihottavaa. Muistaakseni Isrika kuvasi jossain sessiokuvauksessaan vastaavaa siitä kuinka toisen silmät sessioidessa mustui ja tummui Pedon silmiksi...

Katsekontaktin ottaminen on hirmuisen intiimiä. En katso mielelläni ihmisiä pitkään silmiin arjessakaan koska tuntuu, että omat suojamuurit murenee. Luonnostaan löytyy isot pupillit ja silmistä tulee kuultua suht paljon kommenttia niin suoralla katsekontaktilla tulee hauras ja paljas olo. Samalla se on rauhoittavaa, suoralla katsekontaktilla tulee oltua niin paljaana ja avoimena toiselle kuin suinkaan koskaan pystyy olemaan. Silmät paljastaa kaikki pienetkin vivahteet tunteista jos niitä osaa lukea.

MUOKS. Isrika kertoikin siitä jo aiemmin ketjussa 

[Isrika]

.....Muistaakseni Isrika kuvasi jossain sessiokuvauksessaan vastaavaa siitä kuinka toisen silmät sessioidessa mustui ja tummui Pedon silmiksi...

MUOKS. Isrika kertoikin siitä jo aiemmin ketjussa 

Molemmat on totta.

[Hirvaz]

Tiivis katsekontakti samalla kun laukean suuhunsa, oi kyllä.. .


  * )

[poisongrrrll]

Session aikana tiiviissä katsekontaktissa voi huomata miten pupillit pikkuhiljaa muuttuvat pystysuoriksi. Samalla saattaa ikenet vetäytyä ja kuono pidentyä.