Kirjoittaja Aihe: Joku toivoo, että olisit hiljaa  (Luettu 1826 kertaa)

Kolumnisti

Joku toivoo, että olisit hiljaa
« : 15.04.2018, 09:50 »
Joku toivoo, että olisit hiljaa

Ei. Luvassa ei ole kutkuttavaa keskustelua siitä, miten kuola valuu gägitetyn pienen suun pielistä tai muustakaan eroottisemmasta ääntelyn välttelystä. Sen sijaan halusin kirjoittaa pari sanaa kinkyjen keskustelukyvyistä.

Olen hämmentynyt. Viime aikoina surullisen usea asialliseksi tarkoitettu keskustelu on muuttunut kummalliseksi taistelutantereeksi. Olipa itse aihe ja aloitus miten neutraali tahansa ja keskustelijat itsessään fiksuja, ainakin jonkun vastauksen sivulauseen perusteella saadaan sotatila aikaiseksi.

Ilmiö ei ole tuttu vain täältä baarista. Toistuvasti lehtiotsikoissa puhutaan someraivosta. Hirveän moni laajempi ilmiö on rantautunut baariinkin lähes sellaisenaan. Vai olenko ainoa, jonka mielestä esimerkiksi #metoo ja vaikkapa sukupuolioletukset ovat vilahdelleet noin joka toisessa keskustelussa? Kuinka usein keskustelut kärjistyvät siihen, että mennään henkilökohtaisuuksiin? Tuntuuko kenenkään muun mielestä natsi-, rasisti-, feministi- ja seksistikortteja olleen jaossa useampikin pakallinen? Miten tämä voi edes olla mahdollista tässä laajuudessa paikassa, jossa lienee kokoontuneen harvinaisen kirjava, tiedostava ja erilaisuutta hyväksyvä joukko? Vai suvaitsemmeko tosiaan vain omat seksuaaliset poikkeamamme? Kuinka usein melu nousee tyhjästä?

Asiat ovat usein hyviäkin, ei siinä mitään. Mutta miten ne esitetään? Raivoamista. Sättimistä. Piikittelyä. Mielensäpahoittamista. Vastakkainasettelua sinne, missä sitä ei ole, vaan se halutaan luoda. Usein asiaa lähdetään hieromaan sellaisen naamaan, joka ei suinkaan ole eri mieltä, on vain ehkä muuta asiaa käsitellessään päätynyt tahattomasti tai ihan tekstin jouhevuuden vuoksi vaikkapa käyttämään sukupuoleen viittaavia termejä. Kovin usein elämän nostaa joku, jota asia ei suoraan koske. Pahoittaa mielensä muiden puolesta.

Mitä tällaisella saavutetaan? Tarkoitus on taatusti hyvä. Tärkeä ja sydäntä lähellä oleva asia pyritään nostamaan esiin oikeassa valossa. Olipa asia miten hyvä tahansa, mieh.. anteeksi henkilönkorkuisiin neonvalokirjaimiin verrattavissa olevat reaktiot jokaisessa paikassa, jossa ohuenkin aasinsillan kautta voi kulkea sen äärelle, alkavat pikemminkin ärsyttää ja herättää vastareaktioita, kuin edistää oikeasti asiaa.

Maailma muuttuu pala kerrallaan. Asenteisiin on hyvä pyrkiä vaikuttamaan ja valistaa asioista, jotka ovat selkeästi vieraita monille. Mutta siinä kohtaa, kun sama asia on toistettu jo kymmeniä tai satoja kertoja, monesta suusta ja monessa yhteydessä, eikä kenelläkään ole taatusti jäänyt kuulematta, voisiko ajatella, että joidenkin päät ei vaan käänny? Antaa aikaa muutokselle ja hyväksyä mielipiteiden erilaisuus? Koettaa välttää sitä, että itse asiakin vääristyy, kun se toistuvasti esitetään sävyssä ja tavalla, joka saa vastaanottajan ärsyyntymään. Millaista palautetta tai korjauksia itse otat mieluiten vastaan, niin, että menee perillekin? Voisiko olla mahdollista, että ehkä hauskaankin muotoon aloituksen kynäillyt tyyppi tiedostaa asioita kyllä, eikä tarkoita pahoittaa kenenkään mieltä sillä, mitä jätti kirjoittamatta? Nopealla kysäisyllä voisi selvitä, että olitte koko ajan samaa mieltä. Kyseenalaistaminen on usein viisasta. Se pitää mielestäni sisällä kysymyksen esittämisen ja vastauksen kuuntelun, ennenkuin mitään aletaan todistaa vääräksi.

Kuunteleminen ei tunnu olevan trendikästä. Asiat osataan perustella hyvin viisaasti. Mutta ollaanko aidosti kiinnostuneita vastakkaisista kannoista tai toisen osapuolen perusteluista?

Joku toivoo, että olisit hiljaa. Ei siksi, että sanottavasi ei olisi tärkeää. Vaan siksi, että se kuultiin jo. On sinun vuorosi pysähtyä kuuntelemaan. Sanoiko kukaan ikinä, että on oikeastaan eri mieltä itse asiasta? Jos sanoi, uskotko, että hänen mielensä muuttuu, jos vain huudat lujempaa ja samalla ehkä arvostelet ihmistä henkilönäkin?

Älkää käsittäkö väärin. Edelleenkin täällä käydään paljon hyvää ja ansiokasta keskustelua. Mutta jopas välillä läikkyykin. Eihän hukuteta arvokkaita asioita paskamyrskyjen taakse piiloon? Ei hiljaisuuksien tarvitse pitkiä olla. Kunhan edes joku kykenisi kuulemaan ajatuksensa. Ja ne muidenkin.

-lemmikki

Ko80

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 201
  • Ai mitä sanoit haluavas?
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #1 : 15.04.2018, 10:28 »
Asiaa!
Tullu jotenkin tunne, että useat keskustelut kärjistetään nopeasti huomaamatta sitä kaikkea ääripäiden välistä.
Monesti se oma mielipide on juurikin se oikea, mutta unohdetaan että vieruskaverin mielipide on myös oikea hänelle. Jos siis puhutaan mieltymyksistä ja seksuaalisista suuntautumisista yms.

Kuunteleminen avaa monesti paljon enemmän kuin huutaminen...

Lady Whip

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2322
  • Sensuellin brutaali Lady
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #2 : 15.04.2018, 10:53 »
Hyvä kirjoitus.

Monta kertaa tulee mieleen miten kommentoidaan jonkun keskustelijan tunnetilaan eikä varsinaisiin sanoihin. Rivien välistä lukeminen ei ole välttämättä hyvä asia. Onko se koskaan. Niiden tulkitsemisesta saattaa syntyä uskomaton ärsytys joka purkautuu ulos sellaisessa muodossa mikä on hyvinkin henkilökohtaista dissausta.
Sanat eivät ole vaikeita. Ne on aika loogisia. Tunnetilat yhtä sekasotkua väärinkäsityksineen ja vastakirjoituksineen.

Leikkisa

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 389
  • Yhdenlainen subi
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #3 : 15.04.2018, 11:09 »
Tässä ei ole mielestäni kyse varsinaisesti kinkyjen keskustelukulttuurista, vaan se on vähän laajempi ilmiö. Sananvapaus ei vain ole enää kaikille kovin tärkeä arvo, vaikka se on se ainoa syy, minkä vuoksi hekään pääsevät omia mielipiteitään esittämään. Mieluummin vain loukkaannutaan ja estetään kaikin puolin se vastakkaisen kannan esittäminen (tai määrätyn henkilön mahdollisuus tulla kuulluksi) kuin että oltaisiin valmiita oikeasti keskustelemaan asioista.

Sananvapaus on yksi yhteiskunnan ja samalla tavalla myös pienempien yhteisöjen, kuten BDSM-baarin arvoja, mitä tulisi vaalia. Jos sitä ei ole, mikä muu arvopohja oikeasti toteutuu? Jos totuus kielletään ja poistetaan näkyvistä loukkaavana, mitä jää jäljelle? Jos ainoa sallittu "totuus" on väärä, ei sen pohjalta tehdyt päätökset voi olla kovin hyviä.

Olen itse käynyt vuosien varrella hyvinkin pitkiä ja antoisia keskusteluja internetin syövereissä eri ihmisten kanssa, joiden mielipiteiden kanssa olen ollut täysin eri mieltä. Pääosin keskustelu on toiminut näissä tapauksissa sen vuoksi, että keskustelukumppanit ovat olleet valmiita kunnioittamaan toisiaan erimielisyydestä huolimatta ja siten myös kuuntelemaan ja ajattelemaan keskustelun aikana. En usko, että kumpikaan osapuoli näissä on kantaansa kovin usein muuttanut, mutta sitäkin on tapahtunut. Usein kyse on vain arvopohjien aroista, missä toiselle joku asia on toista tärkeämpää. Toisaalta taas sitä vain yksinkertaisesti huomaa olevansa väärässä ja sekös kismittää. On paljon parempi kuitenkin miettiä ja kyseenalaistaa sekä toisen että omia mielipiteitään kuin vain yrittää estää sen väärän (ja varmasti jotain henkilöä loukkaavan) kannan esittäminen. Jos toinen osapuoli on väärässä, siihen löytyy varmastikin perustelut esitettäväksi ja voi näinollen avartaa hänenkin ajatusmaailmaa. Jos näitä perusteluja ei löydy ja kyse on vain siitä, että: "ei noin saa sanoa", silloin on korkea aika miettiä minkä puolesta oikeasti itse taistelee.

vila

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1022
  • Don't hurt me, I'll be your friend!
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #4 : 15.04.2018, 12:33 »
Hhhmm nyt en tiedä mitä tästä kolumnista ajattelisin.

Minä varmaan kuulun siihen ihmisryhmään, jolle tämä kolumni on osoitettu :D No en sitä nyt jaksa lähteä pohtimaan, koska tulisi liian pitkä teksti.

Mutta se mihin haluaisin kiinnittää huomiota on se, että en oikein ymmärrä ajatusta siitä aktiivisesti itseään ja tunteitaan ilmaisevat ihmiset olisivat huonoja kuuntelijoita. Tarkoitan nyt esimerkiksi puheliaita ja/tai tunteikkaita ihmisiä. Itse nimittäin olen kokenut, että nimenomaan heidän joukostaan löytyy enemmän valmiuksia aktiiviseen kuunteluun. Aktiivinen kuunteleminenhan on aivan eri asia kuin se, että on itse hiljaa. Aktiivinen kuunteleminen on keskustelemisesta, kysymystä mitä toinen tarkoittaa asialla x ja kertomalla myös oma mielipiteensä asiasta. Itse en koe passiivista kuuntelua oikein kuuntelemiseksi ollenkaan. Passiivinen kuunteleminen on juuri tuota "olisit nyt jo hiljaa, olet kertonut tämän asian jo sata kertaa". Ehkä henkilöllä on oikeasti jotain oleellista sanottavaa ja ehkä häntä voisi jopa auttaa ongelmansa kanssa jos keskittyisi kuuntelemaan - eikä vain pyörittelisi silmiään ja toivoisi että toinen on hiljaa. Kyllä maailmaan mielipiteitä ja tunteita mahtuu.

Bootes

Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #5 : 15.04.2018, 13:13 »
Mielestäni keskustelu täällä Baarissa on ollut vielä varsin hillittyä, ja vain muutama kirjoittaja on välillä sortunut jonkinlaisiin henkilökohtaisuuksiin. Suurin osa kirjoittajista on perustellut kantansa ihan asiaperusteilla.

Vastakkainasettelut tuovat keskusteluun jännitettä, mutta pitävät myös mielenkiintoa yllä. Mielipiteistään kiinni pitäminen ei ole välttämättä merkki parantumattomasta kovakalloisuudesta: tällaisella foorumilla oman mielipiteen muuttaminen tai jopa vääräksi tunnustaminen ei ole helppoa - ainakaan yhden keskusteluketjun aikana. Pitkässä juoksussa varmaankin suurin osa miettii sanomisiaan ja suhtautumistaan toisenlaisiin mielipiteisiin. Luotan siihen, että kehitys kehittyy.

Toki ajoittaiset kiivaana käytävät väittelyt voivat valitettavasti karkoittaa keskustelusta niitä, jotka suosivat hillitympää ja sovittelevampaa keskustelutyyliä.

MasterTre+40v

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 711
  • Sanansa mittainen Mies
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #6 : 15.04.2018, 15:08 »
Hieno kirjoitus  :)
Oma tyylini kirjottaa asioista yksinkertaisesti ja aidosti ärsyttää monia ja useampikin henkilö on pyytänyt olemaan osallistumatta keskusteluun tai mulle banneja  >:D
On myös koitettu vinoilla nimimerkistä ja kutsuttu ainakin psykopaatiks  >:D
Toki kuittaan takaisin jos huomaan tuollaista käytöstä mutta henkilökohtaisuuksiin meneminen on jotenkin lapsellista keskusteluissa.

Jayteasee

  • PoVi
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 271
  • Chatin saapaspöppelö ja TruuPiirturi
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #7 : 15.04.2018, 18:09 »
Sanotaan se nyt vaan yksinkertaisesti näin: hyvä kolumni.

MikkeJ

Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #8 : 15.04.2018, 19:20 »
Pohjimmiltaanhan kyse on yksilön ryhmään kuulumisesta, hyväksymisen hakemisesta omille näkemyksilleen. 95% kaikista on laumasieluja joilta puuttuu oma usko (selvyyden vuoksi: tässä ei lue uskonto).

RigoriRasputin

  • TörkyTeatteri
  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1175
  • Ihan perseestä.
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #9 : 16.04.2018, 23:30 »
Jo muinaisessa Roomassa mentiin kolosseumille katsomaan kun päitä katkotaan ja veri virtaa.
Nyt sivistyneessä some ajassa harrastetaan some raivoa. Ihmis mieli vain yksinkertaisesti tykkää siitä.
Nimimerkin takaa on turvallista huudella niin kuin ei kolosseuminkaan katsomossa oma pää katkennut.

gm75

Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #10 : 17.04.2018, 00:27 »
Nettikiusaaja ei koskaan joudu kohtaamaan, miten paljon on satuttanut toista, koska tunnetieto ei välity. Siinä mielessä netti tekee ihmisistä tunteettomia psykopaatteja. - Katri Saarikivi -

vila

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1022
  • Don't hurt me, I'll be your friend!
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #11 : 17.04.2018, 12:21 »
Nettikiusaaja ei koskaan joudu kohtaamaan, miten paljon on satuttanut toista, koska tunnetieto ei välity. Siinä mielessä netti tekee ihmisistä tunteettomia psykopaatteja. - Katri Saarikivi -

Psykopaatti on iso sana. Jos nettikiusaajalle sanoo suoraan, että toimit väärin niin suurimmalle osalla ihmisistä menee jotakin perille. Reaktio voi ensin olla änkyrää ja sitä typerää "miksi oot netissä kun et kestä" - mutta suurin osa ihmisistä on ihan tuntevia empaattisia yksilöitä joilta tulee suusta välillä kaikkea sontaa. Oma lukunsa ovat sitten teinit, joiden aivot eivät edes ole kehittyneet valmiiksi. Psykopaatit ovat ihan eri asia porukkaa kuin pari samasta asiasta bdsm-baarissa jankkaavaa änkyrää.

lemmikki

Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #12 : 17.04.2018, 18:44 »
Mä en sen erityisemmin ajatellut ketään nimimerkiltä ku kirjoitin tätä. Tarkastelin enemmänkin ilmiönä. On hyvin totta, että samaa on muuallakin. Mut jotenki musta tuntuu, et viime aikoina se lisääntynyt ja korostunut täällä aiempaa enemmän ja muutaman aiheen tiimoilta etenkin.. ja jotenkin ne muutama aihe tuntuu uivan joka keskusteluun.

Osa harmistuu ja alkaa kiertää koko foorumin kaukaa. Osa välttää itse kirjoittamasta mitään, koska tietää, että kaikkea voidaan tulkita väärin ja pelkää turhaa kinaamista. Osa nauttii draamasta ja laittaa popcornit tulille, kun joku täräyttää sen sodanjulistukseksi laskettavan kommenttinsa keskusteluun.

Sananvapaus on kaunis asia. Mutta kun sitä käyttää niin, että tulee tahtomattaan rajoittaneeksi toisten uskallusta avata suunsa, niin voiko sitä laskea vain hyveeksi?

Mä en kuitenkaan halunnut tässä takertua vain siihen, miten helposti homma lipsahtaa henkilökohtaisuuksien ja asiattomuuksien tasolle (joita ylläpito on kyllä suitsinut ansiokkaasti, kiitos, että jaksatte!). Vaan myös siihen, miten hyvätkin pointit alkavat ärsyttää, kun niitä tarpeeksi jankataan. Moni hyväksyy uskovaiset, muttei raamatulla päähän lyömistä, vaikka itsekin uskossa olisi. Jatkuva erilaisuuden korostaminen, hyväksymisen ja huomioimisen vaatiminen voi myös kääntyä negatiiviseksi vähemmistöjen edustajille.

Kärjistän vähän. Kun ihminen aloittaa vaikka puheen sanoilla "Hyvät naiset ja Herrat.."

Hänellä olisi monta muutakin vaihtoehtoa. Tuo ei silti ole mikään kovin harvinainen tai avoimesti paheksuttu tapa. Eikä kerro mitään puhujan suhtautumisesta vaikka muunsukupuolisiin. Se ei myöskään kerro siitä, pitääkö puhuja miehiä herroittelun myötä enemmän arvossa. Se on vain varsin tyypillinen ja sujuva aloitus, josta voinee jatkaa ja myös ne, jotka eivät koe kuuluvansa kumpaankaan ryhmään voinevat jatkaa kuuntelemista. Pitäisikö puhujan jatkaa, että "..ja sinä takarivin henkilö, josta en osaa sanoa, mutta hyväksyn toki sinutkin sellaisena kuin olet!" Pitäisikö jonkun huomauttaa henkilöä tästä? Minusta olisi ihan oikeutettua joskus puhua, olisiko tällaisista ilmaisuista hyvä pikkuhiljaa päästä eroon. Kysyä, koetaanko ne loukkaavina. Keskustella asiasta itsessään. Mutta pitäisin tarpeettomana käydä nykäisemästä hihasta jokaista, joka noin sanoo ja terottamassa, että tapasi aloittaa puhe viestii suvaitsemattomuudesta ja/tai tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä.

Eri mieltä olemisen taito on myös aika kova sana. On helppo olla eri mieltä. Vaikeampaa on hyväksyä, että joillekin asiat eivät ikinä tule esiintymään samoin ja samassa valossa kuin sinulle. Usein sen varmaan tietääkin. Ketä silloin yrittää vakuutella jatkaessaan takomista? Itsensä? Muut lukijat?

Toki tämäkin on vain minun mielipiteeni. Lottoaisinpa, että monen mielestä foorumidraamaa ja someraivoa tyhmempää on vain siitä itsestään saivartelu.

bunni

  • TörkyTeatteri
  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1382
  • "Non, je ne regrette rien."
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #13 : 17.04.2018, 18:58 »
Toki tämäkin on vain minun mielipiteeni. Lottoaisinpa, että monen mielestä foorumidraamaa ja someraivoa tyhmempää on vain siitä itsestään saivartelu.

Mielestäni asian pohtiminen ei ole saivartelua eikä tyhmää, saati tarpeetonta. Voi päinvastoin olla tarpeellista pohtia, miksi toisen ihmisen foorumikirjoitus herättää itsessäni jonkin tunteen, sekä tarpeen vastata omallani. Kuinka muotoilen sen, mitä haluan sanoa ja millaisen viestin haluan lähettää muutaman tuhannen ihmisen luettavaksi?

vila

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1022
  • Don't hurt me, I'll be your friend!
  • Galleria
Vs: Joku toivoo, että olisit hiljaa
« Vastaus #14 : 17.04.2018, 19:25 »
Toki tämäkin on vain minun mielipiteeni. Lottoaisinpa, että monen mielestä foorumidraamaa ja someraivoa tyhmempää on vain siitä itsestään saivartelu.

Mielestäni asian pohtiminen ei ole saivartelua eikä tyhmää, saati tarpeetonta. Voi päinvastoin olla tarpeellista pohtia, miksi toisen ihmisen foorumikirjoitus herättää itsessäni jonkin tunteen, sekä tarpeen vastata omallani. Kuinka muotoilen sen, mitä haluan sanoa ja millaisen viestin haluan lähettää muutaman tuhannen ihmisen luettavaksi?

Komppi nyt bunnille. Esimerkiksi nämä sukupuolivähemmistöasiat ovat tällä foorumilla aika paljon puhuttu aihe, sukupuolivähemmistöjen edustajat ovat yrittäneet hyvällä ja pahalla selittää kokemuksiaan. Mutta silti heihin kohdistuu täällä aika useinkin loukkaavaa kielenkäyttöä - samoin kuin esimerkiksi homoista puhutaan toisinaan myös halventavasti. Moni mielenkiintoinen kirjoittaja on vaiennut tällä foorumilla juuri sen vuoksi, että heidän mieluummin toivotaan olevan hiljaa siitä että kokevat jotkut tekstit loukkaaviksi.