Kirjoittaja Aihe: Androgyyni-uhka vai mahdollisuus  (Luettu 1459 kertaa)

scar

  • Vieras
Androgyyni-uhka vai mahdollisuus
« : 27.12.2018, 23:14 »
Heti pahoittelut kankeahkosta otsikosta,
-En vaan jaksanut muotoilla paremmaksi ja neutraalimmaksi.

Tovin aikaa jo tuntenut itse,että en ole mieleltäni selkeästi jotain sukupuolta,saati että ulkoisesti haluaisin olla jotain tai käyttäytyä jonkin tietynlaisen tavan,tyylin,"näin kuulu mennä  ja olla"-meiningin mukaisesti.

(Arjessa harmittaa,ettei jaksa riitävästi huolitella,panostaa jne ulkoiseen- kuha on puhdas ja töihin mars-tyyliin)
Sitten kun vähän panostaa,voi haluta pukeutua hameeseen,hameeseen ja housuihin,pelkkiin housuihin,jakkuun tai välillä ihan vaan kaapuun. En tosin halua herättää mitään ylimääräistä huomiota,niin aika neutraalia kaikki on oikeastaan
 :D

Kuuntelin tuossa Jone Nikulan Miehen malli podcasteja hieman,aiemminkin, ja jäin miettimään,että onko se sittenkin raskaampaa elää jossain lokerossa ja mallissa,joka on valmiina olemassa,kuin että löytää ja etsii oman polkunsa,tavan elää ja olla.

Vieläkö teidän mielestänne nämä ns.sukupuolimallit painaa päälle,meilläpäin,vai onko raskaampaa hakea sitä ns. omaa tietä ? :)

Yksi kömpelö esimerkki vielä tähän aloitukseen:
Käväisin parisen päivää sitten illalla baarissa yksin ja siellä muutaman nuoren miehen porukka,oletin pohjois-afrikkalaisiksi,tervehti aika rivosti- Luulivat vissiin,että olen ns.granny,joka ettii maksullista poikaseuraa  ;D
« Viimeksi muokattu: 28.12.2018, 00:56 kirjoittanut scar »