Äänestys

Mitkä näistä kuvaa Sinua parhaiten?

1. hetero
159 (10.1%)
2. homo/lesbo
21 (1.3%)
3. biseksuaali/bi-curious
116 (7.4%)
4. hetero/homoflexible
39 (2.5%)
5. genderqueer
35 (2.2%)
6. transseksuaali
11 (0.7%)
7. transvestiitti
19 (1.2%)
8. polyamorinen
83 (5.3%)
9. panseksuaali
48 (3.1%)
10. objektiseksuaali
12 (0.8%)
11. aseksuaali
16 (1%)
12. fetisisti
120 (7.6%)
13. sadisti
75 (4.8%)
14. masokisti
91 (5.8%)
15. sadomasokisti
89 (5.7%)
16. switch
100 (6.4%)
17. Dom(me)
86 (5.5%)
18. subi
145 (9.2%)
19. orja
37 (2.4%)
20. lemmikki
55 (3.5%)
21. top
62 (3.9%)
22. bottom
79 (5%)
23. vanilja
73 (4.6%)

Äänestäjiä yhteensä: 113

Kirjoittaja Aihe: Seksuaalinen identiteetti  (Luettu 38991 kertaa)

LiseCohen

  • Bizarre Club
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 1217
  • Untermensch
  • Galleria
    • TOMM¥ €A$H PERVOILUT
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #30 : 21.04.2012, 18:27 »
hieman nuo genderqueer ja transseksuaali särähtää korvaan listassa, jonka pitäisi kai kuvata seksuaalista identiteettiä? kun molemmat ovat sukupuolivähemmistöjä, eikä niillä seksuaalisen identiteetin kanssa ole mitään tekemistä. ellei sitten ole sitä mieltä, että myös nainen ja mies ovat seksuaalisia identiteettejä. mutta ne sitten kyllä puuttuu tosta listasta, jos niin ajattelee.

Kuten tuolla ketjun aloituksessa sanoin, en voinut listata kaikkia vaihtoehtoja kun listasta olisi tullut järjettömän pitkä. Tuossa on jo nyt 23 vaihtoehtoa! :o

Karma

  • Rsyke
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 99
  • Miu mau.
  • Galleria
    • Kumikisu
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #31 : 25.04.2012, 16:35 »
Niin, usein transsukupuolisten (vanha transseksuaalisuus) ja myös asiantuntijoiden mielestä heidän tilansa on lähinnä lääketieteellistä väliintuloa vaativa ongelmakohta omassa kehossa. Vertautuu enemmänkin muihin kehollisiin ongelmiin joita pyritään/joudutaan hoitamaan lääketieteellisesti. Asialla ei ole mitään tekemistä tällä tavalla käsitettynä seksuaalisuuden kanssa sen enempää kuin vaikka flunssalla tai kasvaimella tai aspergerin syndroomalla. Tai sukupuoleen päin ja keho-ongelmanäkökulmasta pois mentäessä, ei se naiseus ja mieheyskään linkity suoraan kysymykseen.

Minusta olisi sinänsä hyvä eritellä toisistaan se mistä tykkää ja se millaisena tykkää. Tietenkin se millaisena tykkää olla ja tehdä asioita niin seksuaalisesti kuin muutenkin on hyvin oleellinen osa identiteettiä, mutta menee pullat erittäin lahjakkaasti sekaisin jos sitä aletaan täysin suoraan yhdistämään siihen mistä tykkää.

Jos monimutkaistusta haluaa, joidenkin yksilöiden ta ihmisryhmien sukupuolinen jäsentäminen voi toki rakentua myös sen kautta mitä ja miten kokee haluavansa. Esimerkiksi machismo-kulttuurissa seksuaaliset roolit voivat vaikuttaa siihen miten kokemus yksilöllisestä/sosiaalisestä/ym. sukupuolesta rakentuu. Aina halu-sukupuoli-seksuaalisuus -viivat ei ole kovin käsitteellisesti yksinkertaisia. Tämä menee kuitenkin jo vähän teoreettisemmaksi...

Sarastuskävijä

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #32 : 27.04.2012, 12:27 »
Jatkaen yllä käytyä:
No siis tiätty, mistä tykkäätä esiintyy ristiin rastiin riippumatta siitä millaisena tykkää. Ja sinänsä sukupuolensa kokeminen on mieltymyksistä riippumatonta. Mutta kyllä ihminen on sellainen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi minä saatan käsitellä masokismiani naiseuteni kautta ja niin edelleen. Ja käsitys itsestäni seksuaalisena ihmisenä saattaa muuttua, jos löydän itsestäni vaikka pienen ristiin pukeutujan.

Mihin muuallekaan laittaisi kysymyksen siitä millaisena tykkäämisestä, jos aihe kiinnostaa?

Mutta kaikkein tärkeimpänä: Omille mieltymyksilleen täytyy löytää sopiva pari niiden toteuttamiseksi. Ja tähän vaikuttaa se, millaisena tykkää. Ja näin ollen hyvin oleellisesti linkittyy seksuaalisuuteen.

Fixx

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #33 : 27.04.2012, 13:14 »
Niin, usein transsukupuolisten (vanha transseksuaalisuus) ja myös asiantuntijoiden mielestä heidän tilansa on lähinnä lääketieteellistä väliintuloa vaativa ongelmakohta omassa kehossa.
Eipä se kyllä heidän kaikkien mielestä ongelmakohta ole. Ongelma on silloin muissa ihmisissä jos jossain..

alice

Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #34 : 27.04.2012, 19:16 »
Poly, pan, fettari, masokisti, sub. Pohdin tuota vaniljaa hetken kun nautin kyllä myös vaniljaseksistä, mutta toisaalta, en koe olevani vanilja. :D

IndigoZone

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #35 : 06.06.2012, 16:26 »
Suoralta kädeltä ruksitin hetero, fettari, Dom, top, vanilja.

Heterous ja fettarius tulevat olemassaolevina tosiasioina, niitä ei tarvitse juuri itselleen perustella.
Mutta ehkä fettariuden luonne kaipaa kuitenkin määrittelyn. Lukuisat fetisistisiksi tai ei-vaniljaisiksi mielletyt asiat ovat vähintäänkin voyeyristisesti tai fantasian tasolla kiinnostavia ja kiihottavia. Isoon osaan niistä olisi piilopotentiaalia lähteä tutkimusretkeilemään myös käytännön tasolla, jos kumppani vaikuttaa saavan asiasta kiksejä tai jopa määrittää koko seksuaalisuutensa sen kautta.

Mutta - hassunhauskaa kyllä - itselläni ei ole mitään yhtä, yksittäistä, kaiken yli käyvää "true fetish" -juttua joka määrittäisi oman seksuaalisuuteni. Ennemmin näen koko kinky-puolen notkuvana voileipäpöytänä, josta löytyy määrättömän paljon monenlaisia mielenkiintoisia ja - sopivissa olosuhteissa, ainakin joissain muodoissaan - kokeilemisen ja syventymisen arvoisia juttuja, joiden teemoista voisi aiheesta kiinnostuneen kumppanin kanssa lähteä kehittelemään kaikenlaista. Tässä mielessä en siis ole mikään perinteinen seksuaalipsykologian oppikirjojen määrittelemä yhteen juttuun fiksoitunut tai yksittäisen mielihalun "orjuuttama" ja urauttama fetisisti, joka ei muusta piittaisi kuin siitä yksittäisestä jutustaan.

On kuitenkin ihan mahdollista, että jos jotain yksittäistä juttua alkaisi toden teolla harrastamaan - etenkin siinä syvällä olevan ja siitä paljon irti saavan kumppanin kanssa - se lopulta valuisi itsellekin ihon alle. Kenties niin, ettei ilman haluaisi enää olla. Tunnistan itsessäni sen piirteen, että vahvempikin mieltymys joihinkin juttuihin voisi sopivissa olosuhteissa syntyä, enkä yleisestikään koe "syvemmälle menoa" mitenkään vastenmielisenä ajatuksena: mikäänhän ei ole ikinä kiveen kirjoitettua. Mutta siihen varmasti vaadittaisiin se sopiva firestarter, joka antaisi kipinän ja ruokkisi liekkiä. ;)

Dom/top on se, mihin identifioidun niissä yhteyksissä, joissa puoli pitää olla valittuna. Ruksitusta ei tarvinnut miettiä muuten kuin siltä osalta, että se ei pohjaudu käytännön kokemukseen vaan lähinnä fantasioina ja mielikuvina tunnistettuihin taipumuksiin. Tietynlaiset switch-kuviot tiettyihin juttuihin tarkoin rajattuina, topping-from-the-bottom-tyylillä, voisivat olla mahdollisia, mutta sub-puoli ei vain "oikeasti" vetoa ollenkaan.

Sadismin kohdalla epäröin. Jätin ruksittamatta sen vuoksi, kun näen kivun ennemmin D/s-välineenä kuin itsetarkoituksena. Ruksittamatta jättäminen ei tarkoita sitä, etten kykenisi subia D/s-kontekstissa kivulle altistamaan, tai jopa haluaisi niin tehdä - tarpeen niin vaatiessa julmurimaisesti ja rankemminkin. Mutta en oikein tiedä, olisiko kaikista muista merkityksistä vapaa kivun tuottaminen kiinnostavaa tai kiihottavaa - siis puhtaasti kipuna ja puhtaalle masokistille - enkä myöskään tiedä, mikä olisi suhteeni tähän asiaan, jos siitä riisutaan jopa eroottinenkin ulottuvuus kokonaan pois ja tavoitellaan kiihottumisen, laukeamisen tai palvelunhaluiseksi leikkikaluksi asettumisen sijaan puhtaasti vain kivun tuottamaa tunnetilaa. Tähän saisi selvyyden vain kokeilemalla. Kaikkeen ei voi olla valmiiksipureskeltua näkökantaa.

Masokismiin en tunne omakohtaista vetoa. Keho varmasti tiettyyn rajaan saakka reagoi eroottisluonteiseen kipuun ja kiusaamiseen kuten kenellä tahansa, tietyt asetelmat kiihottaviksi kokien, mutta en itse ole kivun perässä, enkä miellä itseäni sub- tai bottom-luonteiseksi.

En ylläolevan perusteella tietenkään ole "vanilja". Mutta ruksitin myös sen, koska en ole mitenkään irtisanoutunut vanilja-puolestani tai näe sitä puolta mielenkiinnottomana tai arvottomana. En näe estettä sille, etteikö myös kinkyilyyn taipuvaisella pariskunnalla voi olla vaniljahetkiä, jos se tuntuu paremmin mielentilaan sopivan - ihan pariskunnan omista mielihaluista riippuen - vaikka tietysti on myös "true kinky" -ihmisiä ja -pariskuntia, joille se ei koskaan ole "tarkoituksenmukaista" tai kiinnostavaa. Itse en vaniljassa näe mitään vikaa, mutta tuskin jäisin sitä kaipaamaankaan, jos kinkyily ottaisi vallan ja olisi itsessään tarpeeksi mielenkiintoista. Tätä on oikeastaan turha spekuloida, koska asia riippuu niin paljon tilanteesta ja henkilöistä. Sanotaan nyt vain, ettei vaniljakaan ole mitenkään vastenmielistä tai turhaksi koettua.

Mielenkiintoisempi kysymys on tietysti se, käykö pelkkä vanilja ilman mitään muita vivahteita, jos maailman kiinnostavin ja puoleensavetävin ihminen ei muusta ole kiinnostunut. Tähän ei minulla ole mitään valmista vastausta. Pitäisi ensin tavata se maailman kiinnostavin ja puoleensavetävin ihminen!

Poly-kuvioihin (kun nyt sekin listalla oli) en ole muodostanut kantaa, tai ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa asiaa olisi ollut tarpeen miettiä. Olen aika monenlaisille asioille avoin, joten jossain erikoislaatuisessa tilanteessa erikoislaatuisten ihmisten kyseessäollessa kanta voisi varmasti olla jopa vahva "ehkä". Mutta se on taas sellaista tyhjänspekulointia johon on aivan turha lähteä, jos ei oikeasti ole päällä tilannetta, jossa sen miettiminen olisi tarpeen.
« Viimeksi muokattu: 06.06.2012, 19:30 kirjoittanut IndigoZone »

Karma

  • Rsyke
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 99
  • Miu mau.
  • Galleria
    • Kumikisu
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #36 : 06.06.2012, 20:13 »
Niin, usein transsukupuolisten (vanha transseksuaalisuus) ja myös asiantuntijoiden mielestä heidän tilansa on lähinnä lääketieteellistä väliintuloa vaativa ongelmakohta omassa kehossa.
Eipä se kyllä heidän kaikkien mielestä ongelmakohta ole. Ongelma on silloin muissa ihmisissä jos jossain..

No tietty jos joku kokee, että tarve korjailla kroppaa missä tahansa sitä vaativassa  lääketieteellisessä tilassa ei ole ongelmallinen ja/tai inhottavalta tuntuva asia, etenkin silloin jos/kun hoitoja ei saa. Tapoja jäsentää tuota kokemusta on näillä ihmisillä monia, mutta nyt haettiin vain sitä epämukavuuden tunnetta mikä liittyy ylipäätään ihmisten tarpeeseen hankkia lääketieteellisiä hoitoja mihin tahansa tilaan. Toki niitäkin joitain haetaan muistakin syistä ja niin edelleen ja niin edelleen. Vaihtelua on paljon kaikessa. Nyt en yhteiskunnallisista asenteista kuitenkaan puhunut, viittasit mielestäni toiseen aiheeseen. :)

Sarastuskävijä

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #37 : 07.06.2012, 00:50 »
Niin, usein transsukupuolisten (vanha transseksuaalisuus) ja myös asiantuntijoiden mielestä heidän tilansa on lähinnä lääketieteellistä väliintuloa vaativa ongelmakohta omassa kehossa.
Eipä se kyllä heidän kaikkien mielestä ongelmakohta ole. Ongelma on silloin muissa ihmisissä jos jossain..
Joo, Fixxillä ilmeisesti on oikein hieno ja jalo ajatus, joka omassa aiheessaan pitää tismalleen paikkaansa. Niitäkin henkilöitä löytyy, jotka ovat ihan tyytyväisiä tyttömäisessä identiteetissään peniksen kanssa, tai toisin päin poikamaisena itsenään rintojen kanssa, ja jos tämä on jonkun mielestä ongelmakohta, on vika hänessä, todellakin.

Mutta Karma puhelikin niistä täysin erilaisista tilanteista, joissa henkilö itse tuntee olevansa väärän sukupuolen kehossa. Jotkut ovat sitä mieltä, että nämä tapaukset ovat vain päästään vialla ja tarvitsevat pyhän hengen puhdistusta tai jotain...  Onneksi näistä vanhentuneista asenteista on päästy ja asiantuntijatkin näkevät tämän lääketieteellisenä tilanteena, joka pystytään korjaamaan korjaamalla keho henkilökohtaisen sukupuoli-identiteetin mukaiseksi.

Sadismin kohdalla epäröin. Jätin ruksittamatta sen vuoksi, kun näen kivun ennemmin D/s-välineenä kuin itsetarkoituksena. Ruksittamatta jättäminen ei tarkoita sitä, etten kykenisi subia D/s-kontekstissa kivulle altistamaan, tai jopa haluaisi niin tehdä - tarpeen niin vaatiessa julmurimaisesti ja rankemminkin. Mutta en oikein tiedä, olisiko kaikista muista merkityksistä vapaa kivun tuottaminen kiinnostavaa tai kiihottavaa - siis puhtaasti kipuna ja puhtaalle masokistille --.
Tekee mieli, ihan muuten vain, muistutella, että entäs henkinen sadismi ja masokismi?
Varsinkin, kun tässä oli niin pitkää ja hyvää itsepohdiskelua niin voisin heittää sadismin tämän henkisen puolen tutkittavaksi seuraavaksi :)

Luen itse tällaisia kyselyitä ja aiheita aina ensisijaisesti sillä oletuksella, että sadismi pitää sisällään sekä kivun tuottamisen että henkisen kiduttamisen. (Keskusteluista onneksi hyvin pian yleensä selviää, jos puhutaankin vain toisesta.) Voisi tietenkin olla, että kyselymuodossa nämä kaksi voisi lisätä vielä vaihtoehdoiksi ihan vaan taas monipuolisuuden lisäämiseksi ja väärien oletusten välttämiseksi. Ja ihan vaan, ettei se henkinen masokismi jää kaikkien fyysistä kipua rakastavien jalkoihin :3

IndigoZone

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #38 : 07.06.2012, 06:45 »
entäs henkinen sadismi ja masokismi? ... Luen itse tällaisia kyselyitä ja aiheita aina ensisijaisesti sillä oletuksella, että sadismi pitää sisällään sekä kivun tuottamisen että henkisen kiduttamisen. (Keskusteluista onneksi hyvin pian yleensä selviää, jos puhutaankin vain toisesta.)

Jokin esimerkki siitä, mitä näillä itse tarkoitat, voisi olla paikallaan.

Mutta kyllähän BDSM-touhuihin mielestäni oleellisesti kuuluu myös henkinen puoli, jonka itse ajattelisin koostuvan päidensisäisten maailmojen lisäksi verbaliikasta (subin puhuttelu, puhumalla fantasiassa kiinni pitäminen tai kokemuksen intensiivisyyden syventäminen valikoitujen sanojen avulla), session rakenteesta, ajoituksista ja tauotuksista (jos nyt puhutaan helppouden vuoksi sessioista), subin "lukemisesta", asioiden kieltämisestä tai lopulta niiden sallimisesta, kenties mahdottomien tai lähes mahdottomien asioiden vaatimisesta lisäseuraamusten uhalla, onnistumisestakin rankaisusta syyllä tai toisella, katkeransuloisesta hellyyden/nautinnon ja julmuuden vuorottelusta tai yhtäaikaisuudesta, epävarmuudessa pitämisestä, häpeästä tai nöyryytyksestä jne. Konstejahan riittää.

Määrittelykysymyksiin juttu tietysti palautuu muutenkin. Sanan "sadisti" vierastamisessa pointti oli lähinnä se, että omaan korvaan se kalskahtaa nimitykseltä henkilölle, joka itsetarkoituksellisesti nauttii kivun tuottamisesta: esimerkiksi kivun tuottamisesta ilman seksuaalista viitekehystä tai ilman, että kohde saa asiasta mitään irti. Tai jopa kivun tuottamisesta ilman, että kohde on vapaaehtoisesti jutussa mukana. Mihinkään näistä en samastu. Mutta jos "sadisti" määritelläänkin vain D-henkilöksi, joka ei suhtaudu torjuvasti tai kielteisesti "tarkoituksenmukaisen" kivun annosteluun D/s-session osana (jos subi on tehnyt ennakkoon selväksi, että se on OK), ja joka saattaa toiminnasta itsekin jotain irti saada, sitten kyllä.

Tuntuisi kuitenkin ehkä vähän kornilta määritellä, että "sadismi" on osa seksuaalista identiteettiä, kun ei nyt kuitenkaan halua hyönteisiltä siipiä repiä irti tai muutakaan tarpeetonta kärsimystä kenellekään aiheuttaa. (Tarpeellinen kärsimys on kokonaan asia erikseen!) Tai ehkä olen vain "in denial" tai liiaksi vaniljamaailman karun sadismikäsityksen vanki. Tai jotain? ;)
« Viimeksi muokattu: 07.06.2012, 08:22 kirjoittanut IndigoZone »

Fixx

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #39 : 07.06.2012, 10:23 »
Sanan "sadisti" vierastamisessa pointti oli lähinnä se, että omaan korvaan se kalskahtaa nimitykseltä henkilölle, joka itsetarkoituksellisesti nauttii kivun tuottamisesta: esimerkiksi kivun tuottamisesta ilman seksuaalista viitekehystä tai ilman, että kohde saa asiasta mitään irti. Tai jopa kivun tuottamisesta ilman, että kohde on vapaaehtoisesti jutussa mukana. Mihinkään näistä en samastu. Mutta jos "sadisti" määritelläänkin vain D-henkilöksi, joka ei suhtaudu torjuvasti tai kielteisesti "tarkoituksenmukaisen" kivun annosteluun D/s-session osana (jos subi on tehnyt ennakkoon selväksi, että se on OK), ja joka saattaa toiminnasta itsekin jotain irti saada, sitten kyllä.

Tuntuisi kuitenkin ehkä vähän kornilta määritellä, että "sadismi" on osa seksuaalista identiteettiä, kun ei nyt kuitenkaan halua hyönteisiltä siipiä repiä irti tai muutakaan tarpeetonta kärsimystä kenellekään aiheuttaa. (Tarpeellinen kärsimys on kokonaan asia erikseen!) Tai ehkä olen vain "in denial" tai liiaksi vaniljamaailman karun sadismikäsityksen vanki. Tai jotain? ;)
Mielestäni tuo käsityksesi on juuri vaniljamaailman karuja peruja. Sadismin määritelmissä ei sinänsä oteta kantaa tuleeko sadismin olla konsensuaalista vaiko ei, mutta BDSM-ympyröissä se konsensuaalisuus on kuitenkin se oletettu lähtökohta ja sen mukaan mennään.
Siis sadisti = henkilö, joka saa itselleen mielihyvää kivun tunteen aiheuttamisesta. Aika helppo määritelmä tuo on. Hyönteisten siivistä ei tarvitse puhua tässä yhteydessä.

Sarastuskävijä

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #40 : 07.06.2012, 11:58 »
Siis sadisti = henkilö, joka saa itselleen mielihyvää kivun tunteen aiheuttamisesta.
Eikun nyt piti ihan vaikka edes piruuttaan avata ihan oikea sivistyssanakirja.
"sadisti: toisen kärsimyksistä nauttija"
Ei siis erottele henkistä ja fyysistä. Yleensä käsitys sanalle muutenkin on se, että se pitää sisällään sekä henkisen että fyysisen kärsimisen. (Huomaan kyllä, ettet itsekään erotellut noita, mutta sana kipu yhdistetään niin tiiviisti keholliseen ikävään tunteeseen, että päätän tulkita, että sitä juuri tarkoitit.) Wikipediakin tykkää ilmaista asian näin: "Sadistinen henkilö saa nautintoa henkisen tai fyysisen kärsimyksen tuottamisesta toiselle osapuolelle."

Tosin määritykset metikköön, suurimpana todistuksena tietenkin toimii se, että meitä henkisen puolen ihmisiä on ylipäätään olemassa. (Kukaan ei kyllä välttämättä yrittänyt edes väittää vastaan... Joten anteeksi, jos tämä oli turhaa. En vain voinut sille mitään  ;D )

Kettu vinossa

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #41 : 07.06.2012, 13:07 »
Mutta Karma puhelikin niistä täysin erilaisista tilanteista, joissa henkilö itse tuntee olevansa väärän sukupuolen kehossa. Jotkut ovat sitä mieltä, että nämä tapaukset ovat vain päästään vialla ja tarvitsevat pyhän hengen puhdistusta tai jotain...  Onneksi näistä vanhentuneista asenteista on päästy ja asiantuntijatkin näkevät tämän lääketieteellisenä tilanteena, joka pystytään korjaamaan korjaamalla keho henkilökohtaisen sukupuoli-identiteetin mukaiseksi.

Joku filosofi pohti aikoinaan jossakin kolumnissa, että missä menee mielisairauden ja normaaliuden raja, kun sallitaan kirurgisia toimenpiteitä. Jos esimerkiksi jonkun kehonkuva on sellainen, että hän on useiden vuosien ajan kokenut, että hänellä oikeasti pitäisi ola neljä kättä, niin lääkärit toteavat hänet mielisairaaksi ja eivät suostu hänelle lisäkäsiä leikkaamaan, vaikka se olisikin jonakin päivänä lääketieteellisesti mahdollista ja sopiva käsien luovuttajakin löytyisi. Samoin myös he, jotka kehonkuvansa vuoksi haluaisivat terveen raajan amputaatiota, joutuvat useimmiten telomaan itse itsensä amputaatiokuntoon, koska kukaan kirurgi ei suostu leikkaamaan toimivaa raajaa pois. Mutta jos joku kokee itsensä väärän sukupuolen edustajaksi, tilanne on heti toinen ja tarvittavat lääketieteelliset toimenpiteet voidaan heti toteuttaa (mikä tietenkin on hyvä asia!).

Jos nainen voidaan leikata mieheksi ja mies naiseksi, pitäisi myös muilla kehonkuvansa kanssa kamppalevilla olla oikeus päästä laillisesti ja turvallisesti muokkaamaan kehonsa halutunlaiseksi ilman, että hänet heti leimataan mielisairaaksi tai "itsetunto-ongelmaiseksi".  Ehkä joskus tulevaisuudessa kaikilla on mahdollisuus saada sellainen keho kuin itse haluaa. Plastiikkakirurgia pystyy jo nykyään melkoisiin ihmetekoihin, toivottavasti tulevaisuudessa vielä enemmän!

Sarastuskävijä

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #42 : 07.06.2012, 13:14 »
Jokin esimerkki siitä, mitä näillä itse tarkoitat, voisi olla paikallaan.

Mutta kyllähän BDSM-touhuihin mielestäni oleellisesti kuuluu myös henkinen puoli, jonka itse ajattelisin koostuvan päidensisäisten maailmojen lisäksi verbaliikasta (subin puhuttelu, puhumalla fantasiassa kiinni pitäminen tai kokemuksen intensiivisyyden syventäminen valikoitujen sanojen avulla), session rakenteesta, ajoituksista ja tauotuksista (jos nyt puhutaan helppouden vuoksi sessioista), subin "lukemisesta", asioiden kieltämisestä tai lopulta niiden sallimisesta, kenties mahdottomien tai lähes mahdottomien asioiden vaatimisesta lisäseuraamusten uhalla, onnistumisestakin rankaisusta syyllä tai toisella, katkeransuloisesta hellyyden/nautinnon ja julmuuden vuorottelusta tai yhtäaikaisuudesta, epävarmuudessa pitämisestä, häpeästä tai nöyryytyksestä jne. Konstejahan riittää.
Taas erityisen mukavaa pohdiskeua ja sen verran kauniita asioita mainittu, että tässähän innostuu... ^^;

Yhdyn kyllä Fixxiin, että vaniljamaailman tietämättömien ennakkoluulojen värittämä tuo tunne sanasta sadismi. Eihän sillä, mahtava asenne asiaan kuitenkin :D

Nih, sitä esimerkkiä. Tuo tekstinpätkäsi pitikin jo hyvin paljon sisällään juuri sitä, mitä henkiseen masokismiin ja sadismiin kuuluu. Aiheesta on käyty myös muutamia oikein hyviä keskusteluja, muun muassa tämä ainakin:
http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=761.90
Sitten oli tuo tahdonmurtamiskeskustelu, joka sivusi aika nätisti: http://www.bdsmbaari.net/index.php?topic=2292.msg36619#msg36619

Mutta ei nämäkään oikein tiivistä, mitä on mielessä nyt...
Henkinen masokisti nauttii tunteista, jotka mielletään negatiivisiksi. Yksinkertaisimpia näistä tietenkin nöyryytys, häpeä ja käskyvallan menettäminen. Sitten on niitä monimutkaisempia kuin suru, yksinäisyys, ahdistus, pelko, joita on mahdollista purkaa sessioinnin kautta.

Sadisti taas rakastaa sitä, että saa pistää toisen käymään läpi sellaisia asioita, joista tämä ei suoranaisesti nauti. Mutta kun sitä kaikkein nautittavinta on ajatella sitä ristiriitaa, mikä syntyy, kun toisaalta tämä toinen henkilö nauttiikin... Kaksi vastakkaisuutta, mahdottomuutta, samassa paketissa. Itseasiassa ihan tismalleen samalla tavalla kuin kivusta nauttimisenkin kohdalla.

Murra toisen mieli, tahto, vaikka ylpeys ja uhmakkuus eivät sitä missään tilanteessa tahtoisi sallia. Mutta minuuden toinen puoli sitä tahtoo enemmän kuin mitään muuta. Pistä tuo itsensä valtiaaksi itseään nimittävä osa minuutta polvilleen ja myöntämään häpeällinen halunsa. Se on vaikeaa, se on tuskallista ja nöyryyttävää. Tahtoisi pitää itsensä arvokkaana ja ylväänä, mutta samalla menee sellaiseen tilaan, jossa jäsenten liikuttaminen on vaikeaa, eikä selkeiden ajatusten muodostaminen enää onnistu.

Tee toiselle jotakin, säälimättömästi armoa pyytelevistä ja kärsivistä ilmeistä huolimatta, niin pitkään, että positiivinen muuttuu ikäväksi, ikävä kärsimykseksi ja kärsimys valtavaksi itkun purkautumiseksi. Ja koko tuon ajan tämä toinen henkilö seitsemännessä taivaassa.

Kaksi esimerkkiä yksinkertaisimmasta päästä... Oikeastaan kaikki bdsm:n tunnepuoli, jos se osallistujille on yhtään tärkeää, voitaisiin varmaankin laskea henkisen sadomasokismin puolelle. Ja niin tosiaan, eivät Markiisi de Saden luomukset tai klassikko Lolita nekään keskity fyysisen kivun tuottamiseen, ja nämä ovat kuitenkin käsitteen sadomasokismi esi-isät.

Sarastuskävijä

  • Vieras
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #43 : 07.06.2012, 13:26 »
--
Haa! Lempiaiheitani ja aina loputtomasti pohdittavaa!
Ja ihan totta, ihan totta, aika iskeviä pointteja. Mihin pistää rajoja, mitä kieltää, mitä pitää normaalina... Tekisi mieli lähteä tutkimaan mistä nämä tuntemukset vääränlaisesta kehosta johtuu. Onhan ihan mahdollista, että takana on juurikin häiriö, sairaus aivoissa, joka voitaisiin hoitaa aivokemiallisesti tai muuten pään sisäisesti. Voihan olla, että sellainen ominaisuus on niin iso ja täysin luonnollinen osa toisen minäkuvaa, että sen poistaminen olisi yksinomaan silmittömän julmaa...ja järjetöntä.

Sukupuolisuuden tutkimuksesta muistelen sellaista mielenkiintoista asiaa, että näyttäisi siltä, että kohdussa kehittyessään ihmiselle kehittyy myös henkinen sukupuoli. Ihan yhtälailla osana syntymistä kuin sydämen tai raajojen tai sukuelinten muodostuminen. Tietyt hormonit ja mömmöt vaikuttavat siihen, mikä sukupuoli sikiön aivoihin muodostuu.

Jos näiden kahden kehonsa mieltämisen välillä olisi näin suuri ero - toinen selvästi häiriö ja sairaus, toinen luonnollinen sikiökehitystä, voitaisiin helposti rajata, että neljättä kättä haluavat pistetään lääkitykselle ja transsukupuoliset leikkaukseen.

Mutta näin ei voi kyllä tehdä, jos ei voi olla täysin varma... Voihan olla, että tuon erilaisen kehokäsityksen muodostumiseen vaikuttaa jokin ihan erilainen ja täysin luonnollinen prosessi..ihan yhtälailla kuin sukupuolen muodostumiseen. Hävyttömän kiintoisaa!

Karma

  • Rsyke
  • Asiakas
  • *
  • Viestejä: 99
  • Miu mau.
  • Galleria
    • Kumikisu
Vs: Seksuaalinen identiteetti
« Vastaus #44 : 07.06.2012, 14:14 »
Kettu vinossa, aihe on kieltämättä hyvä sellaisenaan, mutta en tiedä miksi ja miten se nyt piti tuoda transsukupuolisuuden yhteydessä esiin. Kyse on kuitenkin eri aihealueesta ja ilmiöstä. Huomauttaisin myös että transsukupuolisuuteen liittyvät fyysiset hoidot eivät ole mitenkään normofilialta, änkyröinneiltä ja kaikenlaisilta typeryyksiltä vapaita ja yksinkertaisia ja itsestäänselviä asioita. Päinvastoin valitettavasti. Itse asiassa systeemi, vaikka on olemassa, on suhteessa moniin muihin asioihin hyvinkin vääristynyt. Miksi esimerkiksi transsukupuolisuudessa olevat hormonihoidot ovat jumalattomien psykiatristen tutkimusten ja byrokratioiden ym. takana, kun kaikenmaailman "sukupuolen mukaisia" hormonihoitoja ja ihan lähes mitä vaan saa keneltä tahansa rivilääkäriltä ja kropalleen voi niissä puitteissa tehdä vaikka mitä? Miksi kauneuskirurgiaa voi saada "sukupuolen mukaisesti" lähes nollakontrollilla, mutta transsukupuolisuudessa pitää käydä ties mitä kriteereitä läpi, että saa tuollaisia hoitoja? Myös plastiikkakirurgiaan sisältyy muistaakseni aivan tutkitusti psyykkisiä (epä)onnistumisriskejä, eikä se asia ole mihinkään transsiihentähän kytköksissä vain ja ainoastaan. Kyse on lähinnä vain kulttuurin tarpeesta hallita sukupuolirajoja tietynlaisten arvo- ja ajatusmaailmojen mukaan, jotka kulttuurissa vallitsee. Samaan tottakai liittyy muutkin ihmisen kehon autonomiaa käsittelevät aiheet, kuten tuo BIID, ynnä muut, vaikka ne ovatkin aina omaa aihealuettaan ja ilmentävät tiettyjä kulttuurillisia arvolatauksia.

Niin toisekseen ilmaisu "leikata mies naiseksi ja nainen mieheksi" on lähinnä absurdi ja yleensä viittaa genitaaliessentialismiin, eli että genitaalit merkitsisivät sukupuolta ja joku "sukupuolenvaihtoleikkaus" on nimenomaan jokin sukupuolirajaa rikkova asia jolla muututaan joksikin toiseksi sukupuoleksi. Kannattaa huomioida, että läheskään kaikki hoitoja hakevat naiset eivät hanki vaginaa, mutta kokevat itsensä silti naisiksi ja esim. Buck Angelin kaltaiset miehet eivät kaikki hanki penistä (paitsi koska kaikki eivät halua niin kirurgiset mahdollisuudet ovat siinä myös rajatummat kuin naisten kohdalla nykyään vielä, jne.), mutta ei se silti heidän mieheyttään poista. Eikä se sukupuoli asu missään muissakaan leikkauksissa. Kaiken kaikkiaan sukupuolittuminen on hyvin monimutkainen ja -puolinen ilmiö ja nykyiset transsukupuolisuuden diagnoosit ovat vain hyvin kapea-alaisia ja vain vähän viitettä antavia siitä vaihtelevuuden määrästä mitä asiaan oikeasti liittyy. Näitä diagnooseja ollaan tulevaisuudessa muuttamassa laveammiksi muutenkin, johtuen juuri vaihtelun ongelmasta.

Ikävää, että tämä ketju meni sukupuoliasioista vääntämiseksi ja niistä vielä pidemmälle erilaisiin kehotuntemuksiin. Olen edelleen jokseenkin eri mieltä tuosta Sarastuskävijän mielipiteestä, että tässä pitäisi olla tuo "transseksuaalisuuden" -vaihtoehto, ellei sitten sillä tarkoiteta juuri seksuaalista kiinnostusta transihmisinä näkemiään ihmisiä kohtaan. Kyllä, millainen on vaikuttaa siihen mistä ja miten pitää, mutta on aivan eri asia ymppäämmekö kaiken sen esimerkiksi "seksuaalisen identiteetin" alle, vai minkä. Aivan yhtä hyvin voisi siis liittää tähän vaikka kuinka monta sukupuolikategoriaa tai sukupuoleen liitettävää määritettä, jos sille tielle lähdetään.

:)

- Karma, joka ajatteli jo Kehässä, että trans- ja ylipäätään sukupuoliaiheesta olisi pitänyt niinikään kirjoittaa kattava tietopaketti toisenlaisten ja vähemmän populaarihenkisten näkökulmien kera, koska on vuosien varrella ollut havainnoivinaan aika laajaa cisseksismiä ja ymmärtämättömyyttä aiheita kohtaan ympäristössä, jossa kuitenkin todellisuudessa liikkuu verrattain paljon sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Ps. tuossa vähän cisseksismiin ym. liittyvää näkökulmaselitystä niille, joille aihe on hyvin vieras:

Lainaus
http://www.juliaserano.com/whippinggirl.html

oppositional sexism
Sexism that is rooted in the presumption that female and male are rigid, mutually exclusive, “opposite” sexes, each possessing a unique and non-overlapping set of attributes, aptitudes, abilities, and desires. It targets those who do not conform to oppositional gender norms. A number of previously described categories of sexism (e.g., transphobia, homophobia and cissexism) fall under the umbrella of oppositional sexism.

trans-misogyny
Sexism that specifically targets those on the trans female/trans feminine spectrums. It arises out of a synergetic interaction between oppositional and traditional sexism. It accounts for why MTF spectrum trans people tend to be more regularly demonized and ridiculed than their FTM spectrum counterparts, and why trans women face certain forms of sexualization and misogyny that are rarely (if ever) applied to non-trans women.

cissexual
A synonym for non-transsexual.

cissexism
The belief that transsexual genders are less legitimate than, and mere imitations of, cissexual genders. Cissexism is most typically enacted through one or more of the following processes: trans-fascimilation (viewing or portraying transsexuals as merely imitating, emulating or impersonating cissexual female or male genders), trans-exclusion (refusing to acknowledge and respect a transsexual’s identified gender, or denying them, access to spaces, organizations, or events designated for that gender), trans-objectification (when people reduce trans people to their body parts, the medical procedures they’ve undertaken, or get hung up on, disturbed by, or obsessed over supposed discrepancies that exist between a transsexual’s physical sex and identified gender), trans-mystification (when people use the relative infrequency or taboo nature of transsexuality to mystify, artificialize or to “other” transsexuals), and trans-interrogation (when people bring a transsexual’s identified gender into question by asking them to answer personal questions about their life story, their motives for transitioning, medical procedures they have undertaken, or when they obsess over what causes transsexuality - such questions reduce transsexuals to the status of objects of inquiry).

cissexual privilege
The privilege that cissexuals experience as a result of having their femaleness or maleness deemed authentic, natural, and unquestionable by society at large. Cissexual privilege allows cissexuals to take their sex embodiment for granted in ways that transsexuals cannot.
« Viimeksi muokattu: 07.06.2012, 14:30 kirjoittanut Karma »