Kirjoittaja Aihe: Väitöskirja kinkyyden harjoittamisesta ja vastustuksesta BDSM-yhteisössä  (Luettu 1584 kertaa)

Mr Birch

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1343
  • Testi näyttää, että on aika häipyä (82 % vanilla)
  • Galleria
Luminais, Misty Nicole. "In the habit of being kinky: Practice and resistance in a BDSM community, Texas, USA." (2012).
https://research.wsulibs.wsu.edu/xmlui/bitstream/handle/2376/4093/Luminais_wsu_0251E_10404.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tiivistelmä:

Yhdysvaltalaisessa kulttuurissa “kinky” on stigmatisoitu identiteetti. Kinky-yhteisöjen jäsenet neuvottelevat uudelleen suhteitaan itseensä ja toisiin ilmentäen halujaan positiiviseen identiteettiin. He hyödyntävät ruumiillisia (bodily) käytäntöjä muokatakseen habitustaan eli maailmassa olemisen tapaansa. Ulkopuolisesta näyttää siltä, että seksi ja väkivalta ovat näiden yhteisöjen käyttövoimia. Tutkija on sitä mieltä, että nämä ovat vain kaksi ruumiillisuuden tapaa (corporeal methodologies), joita käytetään vastustamaan sukupuoleen, ikään, ruumiinkokoon ja kumppanin valintaan liittyviä valtaväestön ihanteita (hegemonic ideals). Voimakas tyydytys ja kipu (fyysinen tai mentaalinen) voivat tuottaa kriisejä, joissa habituksen muuttuminen on enemmän mahdollista kuin muulloin.

Näistä voidaan tehdä rinnastuksia siirtymäriitteihin, joissa henkilö siirtyy statuksesta toiseen liminaalisen tilan tai jakson (liminal period) avulla. Kinky-yhteisössä väkivalta ja seksi luovat liminaalisia tiloja, joista ei seuraa välitöntä statuksen muutosta.  Ajan myötä liminaalisuus (liminality, siirtymätilassa oleminen) muodostuu omaksi käytännökseen, jonka kautta henkilöt muuntavat identiteettiään ja suhteitaan heijastamaan paremmin omia ihanteitaan.

Tällaisen itsessä tapahtuvan muutoksen tuloksia on sellainen sukupuolijärjestelmä (gender system), joka kiistää tietyt kahtiajaot. Dominoivuus ja alistuvuus irtautuvat maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä ja mahdollistavat uusia yhdistelmiä,  joita laajempi amerikkalainen kulttuuri ei tunnista. Maskuliinisuus ja feminiinisyys irtoavat (are demoored) fyysisestä ruumiista. Sukupuolesta (gender) tulee toimintaa (performance),  jonka kontekstit ja yleisöt vaihtelevat. Lisäksi ”switch”-identiteetti ilmentää sellaista sukupuolen tuottamista, joka sallii yksilöiden saavuttaa useita sukupuolittuneita (gendered) identiteettejä samanaikaisesti.

Poimin tekstistä lisäksi muutaman itseäni kiinnostaneen pointin:
* Stigmatisoituneen identiteetin neuvotteleminen uudelleen joksikin positiiviseksi nojaa yhteisön tukeen sen varmistamisessa, että että ei-normatisoidut halut ovat luonnollisia ja hyviä (s. 34).
* Alaviitteessä (s. 44) kirjoittaja esittää seuraavanlaisen käsitteiden välisen rajanvedon: "Kinkyn käytäntöihin liittyy seksi, s/m:ään ei. BDSM sisältää molemmat mahdollisuudet." Tämä on nähtävä paikallisena ilmiönä, kirjoittajan tutkiman tietyn yhteisön kielenkäyttönä. Kirjoittaja viittaa peitenimellä Cactus siihen kaupunkiin Texasissa, jonka yhteisöä hän on tutkinut.
* Spankingista nauttivat eivät olleet mukana muunlaisessa fyysisessä toiminnassa (physical play). Toisinaan vain spankingiin pitäytyvien ei katsota olevan  oikeita kinkyjä (not being really kinky).  Spanking katsotaan "tavanomaisimmaksi" (most pedestrian) kinkyksi, johon vaniljatkin voit ryhtyä.  (s. 67)
* Tutkija mainitsee yhden ryhmän, josta tutkitut kinkyt halusivat erottautua (s. 112): CDD, Christian Domestic Discipline eli kristinuskon tietyntyyppiseen tulkintaan nojautuvan käytännön ja yhteisön, jossa "aviomies on perheen absoluuttinen auktoriteetti ja oikeutettu (responsible) rankaisemaan vaimoaan väärällä tavalla käyttäytymisestä ruumiillisesti, usein spankingilla".