Spanking ja hoitotyön tieto

[Mr Birch]

Piiskaaminen (spanking) voidaan, muiden vähintään yhtä onnistuneiden ja kuvaavien tulkintojen ohella, nähdä tietynlaisena huolenpitona, joka kuitenkin on prosessina olennaisesti dialogia, osapuolten kaksisuuntaista (tai osapuolten määrän mukaan monensuuntaista) yhteyttä. Tätä kautta muodostuu yhteyksiä siihen sairaanhoitajan osaamispuoleen, josta käytetään englanniksi termiä art of nursing.

Art of nursingille on tyypillistä intuitio, vaistomainen käsitys siitä, mikä on asiakkaalle hyväksi (Hampton 1994, 15). Art ei viittaa tässä yhteydessä niinkään kauneuteen, vaan tietoon, tekemiseen ja hyödyllisyyteen (Johnson 1997, 97-98). Suomenkielisessä kirjallisuudessa puhutaan kuitenkin hoitotyön esteettisestä puolesta ja sen osaamisesta, mikä saattaa johtaa kapeisiin tulkintoihin.

Kokonaisuudessaan Art of nursing on moniulotteinen käsite. Johnsonin tuloksista spankingiin sovellettuna siihen liittyy:

• Kyky ymmärtää (piiskattavan) kohtaamiseen liittyvä merkitys. Tätä kutsutaan eräissä tutkimuksissa intuitioksi, johon liittyy hiljainen, ts. vaikeasti tai ei lainkaan kielelliseen muotoon puettava ja ilmaistava tieto.
• Kyky luoda mielekäs yhteys (piiskattavan ja piiskaajan) välille. 
• Kyky tehdä (piiskauksen) toimintoja taitavasti.
• Kyky rationaalisesti määritellä sopivat (piiskauksen) toiminnot. Tämä osa-alue on rationaalinen, älyllinen.
• Kyky menetellä moraalisesti (piiskauksen) käytännössä. Pyritään piiskattavan kannalta hyvään ja toivottavaan tulokseen.

Tämä hahmotus ei ole suositus liittää hoitotyön professiota tai käytäntöjä ja spankingia mitenkään toisiinsa, vaan kannanotto tietyn tiedollisen jäsennyksen potentiaaliin spanking-tilanteiden dynamiikan tulkinnassa. Alla mainittu kirjallisuus on vanhahkoa siksi, että oivalluksen tähän hahmotukseen synnytti helteen ohella 1990-luvulla julkaistu tutkimus, jonka lähteistä alla mainitut on poimittu.

Kirjallisuutta

• Hampton DC 1994. Expertise: the true essence of nursing art. Advances in nursing science 17(1), 15-24.
• Johnson  JL 1994. A dialectical examination of nursing art. Advances in Nursing Science 17 (19), 1-14.
• Johnson JL 1996a. Dialectical analysisis concerning of the Art of Nursing. IMAGE: Journal of Nursing Scholarship 28(2), 169-175.
• Johnson JL 1996b. The perceptual aspect of nursing art: sources of accord and discord. Scholarly Inquiry for Nursing Practice: an international journal, 10, 307-3222
• Johnson JL 1997. Response to 'Aesthetic Inquiry and the Art of Nursing. Scholarly Inquiry for Nursing Practice 11, 97-100.

[Janetar]

Aamen. Samoilla linjoilla.

[Dean]

Tosi hyvä näkökulma asiaan! Varsinkin tuo viimeinen kohta.

[Wolfeye]

Nyt varmasti ollaan asian ytimessä! Loistavaa!

[satanik.venus]

Tässä oli kyllä loistavasti sanoitettu mietteitäni asiaan. Toimii hyvänä pohjana sadomasokistista puoltaan tutkimaan alkaneelle. Lisäpisteet aivan hykerryttävän yhteyden löytämisestä kahden niin erilaisen asian välillä 

[Pera]

Tää oli kyllä hyvä ja mielenkiintoinen näkökulma.

[Voikku]

Olipa hyvin muotoiltu! Ymmärtäisiköhän tästä jopa joku asiaan vihkiytymätön, miten kauniista ja molemmin puolisesta asiasta on kyse?

[LadyTinker]

Kiitos tästä. Täyttä asiaa.

[Mr Birch]

Nostetaan tämä, kun taannoin tarjoutui mahdollisuus testata teoriaa käytännössä. Itse asiassa en kylläkään muistanut tätä kirjoitusta. Paljolti näiltä linjoilta kuitenkin käytiin valmistava keskustelu ja nyt voi palata pointteihin:

• Kyky ymmärtää (piiskattavan) kohtaamiseen liittyvä merkitys. Tätä kutsutaan eräissä tutkimuksissa intuitioksi, johon liittyy hiljainen, ts. vaikeasti tai ei lainkaan kielelliseen muotoon puettava ja ilmaistava tieto. Tämä on tärkeää etenkin, jos ei olla aiemmin yhdessä toimittu. Katsottiin, että on parempi kommunikoida mieluummin runsaasti kuin niukasti.
• Kyky luoda mielekäs yhteys (piiskattavan ja piiskaajan) välille. Yhteyden mielekkyys konkretisoituu siinä, miten kommunikaatio toimii, etenkin kun tunteet alkavat tulla pintaan.
• Kyky tehdä (piiskauksen) toimintoja taitavasti. Piiskaaja lukee piiskattavaa ja osaltaan myös toisinpäin edellä mainittujen lähtökohtien pohjalta.
• Kyky rationaalisesti määritellä sopivat (piiskauksen) toiminnot. Tämä osa-alue on rationaalinen, älyllinen. Tämä on välineiden valintaa ja käyttöä, mutta edellinen, toisen osapuolen lukemisen aspekti, on sen olennainen osa. Samoin kokonaisuuden hallinta, kuten intensiteetin tarkoituksenmukainen vaihteleminen ja tauotus liittyy tähän.
• Kyky menetellä moraalisesti (piiskauksen) käytännössä. Pyritään piiskattavan kannalta hyvään ja toivottavaan tulokseen. Tätä voi vielä laajentaa siihen, että tulos on myös piiskaajan osalta antava. Piiskaus on enemmän molempiin osapuoliin vaikuttava, kuin mallin lähtökohtana oleva ammatillinen hoitotilanne. Nykyisissä hoitotyön malleissakaan ei toki olla enää ääripäissä: vältetään sekä liiallista etäisyyden pitämistä, jolloin empatia vähenee, että liiallista samastumista, jolloin oma henkinen kuorma kasvaa. Kysymys siitä, mikä on toivottava tulos, ei ole helppo, mutta erittäin kiinnostava, vallankin, kun otetaan huomioon molemmat osapuolet.

Piiskauksen yhteydessä on käsittääkseni mahdollista flow'n kaltainen tila molemmilla osapuolilla. Tällöin ollaan alueella, jota ammatilliset roolit eivät kata, vaan tarvitaan lisäksi jotain muuta.

Mr B

[LarsWillow]

Kiitos tästä nostosta - onpa oivaltava tuo alkuperäinen yhteys Art of Nursingiin. Ilmeisesti teoria toimi myös käytännössä, kun tämä palasi mieleen 😊