Kuinka toteuttaa alistuvaa luonnetta arjessa, kun puoliso ei "tajua"?

[surusilmat_hki]

Minä: "Tarvitsetko apua sen kanssa, anna minä--"
Mies: "En tarvii" *hoitaa asian vaikeamman kautta valmiiksi*
Minä: 

Skenaario tältä illalta. Mies tietää taipumuksistani, mutta teoriatiedon siirtäminen käytäntöön näyttää olevan ylivoimaisen vaikeaa. Olen joskus korottanut ääntäni ja vaatinut saada olla avuksi, tehdä asioita hänen puolestaan, palvella, vaan ei...en osaa sanoa, miksi minut sivuutetaan mutta neuvoja kaipaisin kovasti että saisin itseäni toteutettua edes jotenkin parisuhteessa. Kai edes jollain on toimivaksi havaittuja vinkkejä tämän suhteen?

[Kyyberi]

Ensimmäinen mitä tulee mieleen, on näyttää vaikka tuo teksti miehellesi. Ja sen jälkeen keskustella asiasta. 

[Queena]

Ensimmäinen mitä tulee mieleen, on näyttää vaikka tuo teksti miehellesi. Ja sen jälkeen keskustella asiasta. 

Hieno vastaus

[subula]

Uskon siihen että puhuminen auttaa ja jos ei auta niin sitten puhutaan uudelleen Joten olen samoilla linjoilla kyyberin ja queenan kanssa. Sano suoraan, vaikka se olisikin vaikeaa. Et ainakaan menetä mitään.

[Chmlnidae]

Minä: "Tarvitsetko apua sen kanssa, anna minä--"
Mies: "En tarvii" *hoitaa asian vaikeamman kautta valmiiksi*
Minä: 

Miehesi on kuin minä entisissä suhteissani.
Esimerkki: Makuuhuoneesta kuuluu puhinaa ja kirskuntaa.
Olohuoneesta huuto kysymysmerkillä perässä: "Mitä hel****iä sä teet...?"
Makuuhuoneesta ei vastausta mutta lisää kirskuntaa ja puhinaa ja vaimeita kirouksia.
Olohuoneesta: Etkö sä TOD*****AAN voi pyytää apua...?"
Makuuhuoneesta nääntynyt parvisängyn huoneen toiselta laidalta toiselle siirtänyt ääni: "joo en kato ku kyl mä pärjään nääksä...?"

Enkä menisi takuuseen että puhuminen auttaa...

[katti]

Uskon siihen että puhuminen auttaa ja jos ei auta niin sitten puhutaan uudelleen Joten olen samoilla linjoilla kyyberin ja queenan kanssa. Sano suoraan, vaikka se olisikin vaikeaa. Et ainakaan menetä mitään.

Entä jos menettääkin tuon ihmisen puhuessaan "suoraan" ja ei haluaisi..

Osaan samaistua tilanteeseen siltä osin, että on yksinäinen alistuva, jolla ei ole ollut D/s-suhdetta eikä juuri muutakaan ja ikää alkaa olla enemmän kuin riittävästi.

Ehkä katselisin asioita toisesta vinkkelistä jos ikää olisi 20 v... -

[Queena]

No en mä kyllä apua ottaisi vastaan jos sitä kiroillen tarjottaisiin. Voihan sitä laittaa ja tehdä asioita ilman että niihin lupaa edes saa. Menee esim. makkariin ja auttaa kysymättä ja jättää kiroilun pois. Jos haluaa palvella kumppania, voi oma-aloitteisesti vaikka tehdä hienoja illallisia ja tarjoilla. Ja samoin voi vaikka ottaa kysymättä vastuun koko vaatehuollosta, ja hieroa toisen jalkoja illalla oma-aloitteisesti, samalla kun kyselee miten päivä meni, tai vaikka tarjota selkähieronnan..toi on aika peruskamaa kuitenkin ja jos sillä pääsee vaikka siihen että joskus pääsee sen illallisen tarjoilemaan seuraavana askeleena pvc mekko päällä, ollaan jo askeleen pidemmällä. En usko että maailmassa on yhtään ihmistä joka pahastuisi siitä että toinen vähintäänkin hemmottelee, tai jopa palvelee joskus.
Mutta jos jää odottamaan passiivisena että asiat järjestyy itsestään, kun kerran on taipumuksistaan maininnut, varmaan saa venata pitkään. Ei ihmiset ole ajatuksen lukijoita, ja alistamiseen varmasti miehelläsi liittyy epävarmuutta eikä hän ole asian kanssa ainakaan vielä sinut. Kannattaa puhua ja olla oma-aloitteinen, eikä vaan olettaa että nyt se mies varmasti tajuaa ja ymmärtää kaiken kun kerran sanoin siitä.

[narri]

No en mä kyllä apua ottaisi vastaan jos sitä kiroillen tarjottaisiin. Voihan sitä laittaa ja tehdä asioita ilman että niihin lupaa edes saa. Menee esim. makkariin ja auttaa kysymättä ja jättää kiroilun pois. Jos haluaa palvella kumppania, voi oma-aloitteisesti vaikka tehdä hienoja illallisia ja tarjoilla. Ja samoin voi vaikka ottaa kysymättä vastuun koko vaatehuollosta, ja hieroa toisen jalkoja illalla oma-aloitteisesti, samalla kun kyselee miten päivä meni, tai vaikka tarjota selkähieronnan..toi on aika peruskamaa kuitenkin ja jos sillä pääsee vaikka siihen että joskus pääsee sen illallisen tarjoilemaan seuraavana askeleena pvc mekko päällä, ollaan jo askeleen pidemmällä. En usko että maailmassa on yhtään ihmistä joka pahastuisi siitä että toinen vähintäänkin hemmottelee, tai jopa palvelee joskus.
Mutta jos jää odottamaan passiivisena että asiat järjestyy itsestään, kun kerran on taipumuksistaan maininnut, varmaan saa venata pitkään. Ei ihmiset ole ajatuksen lukijoita, ja alistamiseen varmasti miehelläsi liittyy epävarmuutta eikä hän ole asian kanssa ainakaan vielä sinut. Kannattaa puhua ja olla oma-aloitteinen, eikä vaan olettaa että nyt se mies varmasti tajuaa ja ymmärtää kaiken kun kerran sanoin siitä.

Queenahan tuossa sanoikin jo hyvin.

Avun tarjoamisesta voi sävystä riippuen saada joko vaikutelman "Et sinä mitään osaa, olet hyödytön, anna kun minä teen" tai sitten sen "Tahdon auttaa tai palvella sinua". Ei tarvitse arvata että tuo ensimmäinen vaihtoehto saa useimmilla ihmisillä lähinnä vastakkaisen kiukkureaktion aikaan, eikä lainkan"voi kun kivaa kun toinen auttaa" -tunnelmaa. Aika moni harjoittaa passiivista tai aktiivista toisen vähättelemistä avuliaisuuden verhoon kätkettynä ja vielä ihmettelee miksi ei apu kelpaa.

Tietenkin vielä se ettei kukaan ole ajatusten lukija ja kaikki eivät varmaankaan suuntaumuksen tiedostamisesta riippumatta osaa tai halua liittää kaikkia maailman arkipäiväisiä juttuja juuri nyt tähän kinkkuiluun.

[orjamies]

Vanha hyväki koettu konsti on "vedonlyönti", se tekee kuukauden kaikki kotityöt tms joka häviää ja kun haluaa

hävitä tässä loistavia esimerkkekä, "varmoista" suomi pääsee seuraaviin fudiksen em kisoihin,suomi voittaa tänä

vuonna euroviisut,jokerit voittaa sm liigan  ,toki tuommoinen 2 puolinen lantti, saattaisi toimia muutaman

kerran,aiankin osittain ongelma johtuu "nykyajan" trendistä,missä miehille tolkutetaan kokajan tee kotityöt yms

niin vaimo on onnellinen,ja eihän MIES ole mies jos se tarvitsee apua tai ohjeen kootakseen mitä vaan 

hitto munathan siinä menis,jos nainen sanoisi oot tunnin koittanut tota väärinpäin,,,

[Chmlnidae]

No, minusta se jos toinen ihminen ei halua apua voi johtua ihan sen ihmisen tavasta olla tässä maailmassa. Ei siitä etteikö jalkojen hieronta olisi kivaa, lähes kaikista, ihmisistä.
On ihmisiä joille avun vastaaottaminen vain on todella vaikeata. Saatikka pyytäminen.
Silloin voi olla kyse hyvin syvällä olevasta epäluottamuksesta muita ihmisiä kohtaan. Siitä että on joutunut aina pärjäämään yksin.
Ja itse aloittajan tilanteessa ensin lähtisin siitä että yrittäisin ymmärtää mistä on kyse miehen toiminnan takana. Ei kovin paljoa, välttämättä, auta että (toki hyvä alku sekin) kertoo mitä itse on ja haluaa. Empatialla ja toisen ymmärtämisellä pääsee vielä pidemmälle. Se, että "vain" tekee asioita toisen eteen tajuamatta mistä toisessa ihmisessä on kyse ei ole mielestäni kovin vuorovaikutteinen keino lähestyä ongelmaa.

[Queena]

Uusi vastauksesi on kuitenkin aika samanlainen kun ensimmäinen"puhukaa asioista", minkä taas katsoit olevan mahdollisesti turhaa.
Luulen että ihmisen kanssa, jolla on niin pahoja luottamusongelmia, voi eteen tulla isompiakin ongelmia kun se että ei saa auttaa arjen asioissa.

[Chmlnidae]

Mielestäni ei ole.
Kyse on toiminnan suunnasta. On ehkä hyvä sen sijaan että, pelkästään, lähtee kertomaan omista tarpeista ja haluista, niin hyvä myös yrittää ymmärtää sen toisen osapuolen tarpeita ja haluja.
Nyt saan sellaisen vaikutelman, mikä voi olla vaillinainen ja väärä, että subismiin kallellaan oleva henkilö on tuonut esille omat tarpeensa mutta onko toisen tarpeet ja taipumukset puhuttu myös ääneen...?
Itse katson että palvelemiseen ja miellyttämiseen nimenomaan kuuluu ymmärtäminen muita ihmisiä ja heidän syvimpiä halujaan, toiveitaan ja tarpeitaan kohtaan. Ehkä olen väärässä.

Ja luottamuspula on yleensä suurin este onnistuneille läheisille ihmissuhteille, mutta ei siitä sen enempää tässä.

[Riverlady]

Kannattaa puhua ja olla oma-aloitteinen, eikä vaan olettaa että nyt se mies varmasti tajuaa ja ymmärtää kaiken kun kerran sanoin siitä.

Tää pätee mun kokemuksen mukaan mieheen kuin mieheen asiassa kuin asiassa. Vähintäänkin kuvaannolliset rautalangat muistettava mukaan aina kun heidän kanssa keskustelee. (Tai ehkä olen vaan elämässä törmännyt itseäni hitaampiin kundeihin.)

Miellyttämisalttius on joillakin niin verissä, ettei meidän muiden ole mahdollista ymmärtää taipumuksen syvyyttä automaattisesti. Muutin muutenkin syntymäkiltin hymypoika-exäni kanssa yhteen ja aina duunista kotiin tullessani hän jo hymyili herttaisesti sohvan nurkassa. Aluksi ok mutta jossain vaiheessa mua rupes risoo, etten saanut olla kotona yksin koskaan. Kärähdin ja exä perusteli käytöksensä: "Mutkun musta vaan tuntuu, että mun pitää olla kotona sut vastaanottamassa." Tuo oli täysin exän omaa aloitetta, toiveideni vastaistakin, ja hän sai multa kehotuksen jatkossa viipyä töissä sen verran kuin tarvitsee. Tää oli pistänyt pensselit santaan jopa työn kannalta huonoina ajankohtina vain, jotta ehtii "viideksi kotiin".

[Queena]

Chml: Puhumisella tarkoitettiin varmaankin juuri keskustelua, eikä yksinpuhelua. Itse ainakin yritin korostaa että omista haluista kertominen ei varmasti riitä, mutta on hyvä ensimmäinen askel. Yleensähän keskustelua suositellaan juuri siksi, että osapuolet voisivat ymmärtää toisiaan paremmin, jos joku käsittää sen vain omista haluistaan paasaamisena, on sekin toki jonkinlainen ongelma. Ei myöskään voi jäädä vain odottamaan että ideaali tilanne, tai edes parempi tilanne syntyy heti sen jälkeen kun on haluistaan kertonut.
Edelleen epäilen että 99,9% miehistä olisi lähinnä lähinnä vilpittömästi ilahtunut hyvin valmistetusta ja oman kullan tarjoilemasta ateriasta- jos se vielä tarjoillaan alusvaatteissa ja annetaan ymmärtää että ruokailun jälkeen on luvassa seksiä, luulen että edelleen ehkä vielä suurempi osa olisi innoissaan. Mutta jos vaan odottaa että toinen alkaa komentelemaan ja käskemään että ateria pitää valmistaa ja tarjoilla, voi olla että joutuu odottamaan pitkään. Jos vaikka kokeilee yllättää noin, ja keskustelee seuraavana päivänä, voi tilanne olla ihan eri ja alkaa kehittymään mukavaan suuntaan.

Jos vaan ajattelee että saa heti kaiken mitä haluaa, juuri niin kuin haluaa, vain suunsa avaamalla ja itse asioihin lainkaan panostamatta, on vaan tyhmä.

[Lucrezia]

Ymmärsin aloittajan avauksen koskevan ihan konkreettista arjen toimintaa, joten vastaan siltä pohjalta: jos mies esim. asentaa tai kokoaa jotain, älä edes kysy, tarvitseeko hän apua. Minun kokemukseni mukaan useimmat miehet kyllä pyytävät sitä, jos tarvitsevat. Naiselta siis, kaveriapu on eri juttu   

Eli anna äijän hääräillä rauhassa ja vaikka valmista se ateria sillä aikaa. Välillä voit toki käydä tarjoamassa kylmän kaljan tms. Kun asennus tai mistä sitten olikaan kyse on valmis ja miehen massu täynnä hyvää ruokaa, voit tarjota hierontaa, suuhoitoa tai mikä nyt ketäkin miellyttää. Mutta älä suutu, jos hän toteaa siinä kohtaa, että ehkä myöhemmin.

Tuosta voisi olla hyvä aloittaa, herra tottuu palveluun ja jatkossa osaa mahdollisesti jopa vaatia sitä