Teemoja hoitavasta piiskauksesta 6. Sivupolku ylläpitopiiskaukseen

[Mr Birch]

Tämä merkintöjen sarja on taustoittava tapaustarkastelu subjektiivisesti onnistuneeksi koetusta yksittäisestä piiskaussessiosta. Tähän lähtökohtaan ylläpitonäkökulma ei yllä. Merkintä palvelee siis rajojen piirtämistä. BDSM-suhteen dynamiikkaan laajemmin saattaa kuulua ajatus, että piiskauksessa joko käsitellään yksittäisiä asioita (kuten sovittujen sääntöjen rikkomista ja siitä seuraavia rangaistuksia) tai huolehditaan toistoilla piiskauksesta seuraavien “vaikutusten” jatkumisesta, kuritettavan pysymisestä “raiteillaan”. Jälkimmäisestä voidaan käyttää nimitystä ylläpitopiiskaus (maintenance spanking).

Suomalaisessa perinnevitsissä “‘kyllä ne päivän mittahan jotakin teköö’, sano akka, kun aamulla sänkys’ tenavia piiskas”. Näin voidaan karrikoidusti esittää ylläpitopiiskauksen yksi motiivi. Ylläpitopiiskauksen tarkoitus on muistuttaa valta- ja kurisuhteen olemassaolosta ja jatkuvuudesta ilman yksittäistä syytä, nimellisenä tarkoituksena muka ennaltaehkäistä, oikeastaan epäloogisesti rangaista etukäteen pahanteosta.

Kurinpitosuhteille omistautuvasta kirjallisuudesta löytyy toistuvia kuvauksia ylläpitopiiskauksista ja jopa jonkinlaista reflektiota ja merkityksen pohdintaa. Tässä suhteessa antoisa on esimerkiksi Emily Wintersin Diary of a Disciplined Bride. Eräässä viittauksessa kurittaja (ilmeisesti suhteen alkupuolella) edellyttää piiskattavalta rehellisyyttä tuntemuksissaan, jotta itse osaa arvioida tämän kipukynnyksen kehittymistä oikein (Winters 2010, 77). Ylläpitopiiskaus voi siis olla myös suhteen edistymisen seuraamisen kannalta informatiivista.

En malta olla spekuloimatta, viitataanko myös seuraavassa O:n tarinan kohdassa delegoituun ylläpitopiiskaukseen: “Se on palvelija, joka ruoskii teitä, kun teille on määrätty rangaistus tai kun heillä ei ole aikaa teille” (Réage 1986, 36, kursivointi minun).  Lainaus on kohdasta, jossa O on “esittelynsä” jälkeen viety illalla selliinsä ja siellä käyvät häntä katsomassa toiset naiset, siis eräänlainen perehdytys talon tapoihin on kyseessä. Repliikki on vastaus O:n ihmettelyyn: "Mikä palvelija?" Kun otetaan esille erikseen rangaistukset ja epäsuorasti myös herrojen mieliksi ja “omaksi opiksenne” saatu kuritus (ks. 33), voidaan viimeksi mainittua, samoin kuin kursivoitua kohtaa, pitää viittauksena ylläpitopiiskaukseen.

Tutkimusta aihepiiristä on vaikea löytää. Google Scholar tuntee termin “maintenance spanking” lähinnä viittauksina ABDL (adult baby/diaper lover) -toimintaa koskeviin oppaisiin sekä ns. Christian Domestic Discipline -alakulttuurin (CDD) yhteydessä.¹ Jälkimmäisessä perheenpää (Head Of the Household, HOH, tavanomaisesti mies) voi kohdistaa kumppaniinsa (yl. vaimoon) ylläpitopiiskausta.

Naisen johtama suhde (Female-led Relatioship, FLR) on tässä yhteydessä hyödyllinen lähi- tai vastakäsite edellä mainitulle HOH-asetelmalle. FLR-kehystä on jo tarkasteltu tämän sarjan osassa 2 (Katarsis). Siinä tarkasteltiin mahdollisuuksia käsitellä miehen haavoittuvuutta alistumisen ja kurin tarpeensa edessä (Travis 2013, 104) ja toisaalta pohdittiin FLR-kehyksen luonnetta sitä kuvaavien lähteiden heijastaman ajattelutavan ja intressien kautta. Ylläpitopiiskaus voi tältä kannalta palvella myös piiskattavan kehitystä muistuttamalla "tunteille auki olevista ovista” eli ilmentää eräissä kannanotoissa esille tuotua naisen tunnejohtajuutta FLR-suhteessa (ks. Female Led Relationships (FLR): What it is and how it works).

Ylläpitopiiskauksesta voidaan nähdä vähintään löyhä yhteys piiskausta sisältäviin perinteisiin rituaaleihin, joilla on uskonnollinen pohja. Suomalaisia vuodenkiertoon liittyviä perinteitä tarkastelevassa teoksessa Vuotuinen ajantieto (1. painos 1950) Kustaa Vilkuna kertoo Länsi-Suomessa pisimpään säilyneestä tavasta, jossa vanhemmat pitkänperjantain aamuna piiskasivat lapsensa pääsiäisporsaiksi (påskgris)² kutsutussa rituaalissa “muistuttaiden heille sen cansa Christuksen cadkeran piäxämisen” (lainaus Tuomas Rajalenius 1654, Vilkuna 1997, 88). Samanlaisia tapoja on tiedossa Saksasta ja Ruotsista, mistä rituaali nimityksineen tuli Suomeen. Pääsiäisporsaiden tausta on siis erilainen kuin etenkin Itä-Suomessa aiemmin tyypillisen palmusunnuntain virpomisrituaalin, jossa virpovitsat symboloivat palmunlehviä eivätkä ruoskaa.

Lähteet
Female Led Relationships (FLR): What It Is and How It Works. (s.a.) playfulmag.com
https://www.playfulmag.com/post/female-led-relationships-flr-what-it-is-and-how-it-works
Kennedy, C. 2018. Defences: Justification, Excuse and Provocation. Research Paper Series No 2019/02. University of Edinburgh, School of Law.
Rajalenius, T. 1654. Saarnakokoelma. Julkaistu uudelleen teoksessa Ruotsin ajan suomenkielistä runoa ja proosaa (1967). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Réage, P. 1986. O:n tarina. Gummerus.
Travis, M. E. 2013. Assume the Position: Exploring Discipline Relationships. Väitöskirja, Georgia State University. https://core.ac.uk/download/71424104.pdf
Vilkuna, K. 1997. Vuotuinen ajantieto (4. painos). Otava.
Winters, E. 2010. Diary of a Disciplined Bride. Lulu Press

Viitteet
¹ Tutkimus voi hahmottaa BDSM:n ja CDD:n suhteen esim. seuraavasti: “BDSM:n liittyessä haluun (desire) ja ollessa tarkka konsensuaalisuudesta CDD (Christian Domestic Discipline) keskittyy käytöksen muuttamiseen ja häpeään perustuen siihen, ettei vaimon suostumuksella piiskauksiin nähden ole merkitystä (Kennedy 2018, ei sivunumerointia).
² “Pääsiäisporsaat” on käännösvirhe; on luettu “påskgris” (pääsiäisporsas), kun oikea sana on “påskris” (pääsiäisrisu eli -vitsa). Ehkä tavoitteena on ollutkin peiteilmauksen eli eufemismin luominen.