Vanhoillislestadiolaisuudessa kytee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kapina

[Mr Birch]

Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen (SRK) kesätapahtumaan tulossa tarrakampanja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta. Lisäteemana ehkäisykiellon uhmaaminen. Yhteisön virallinen organisaatio aikoo vastustaa aktiivisesti.

"Hiljainen mielenilmaus rohkaisee ehkäisyn käyttöön ja ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lestadiolaisten oikeuksiin." (Suviseuroissa muhii täysi selkkaus, Ilta-Sanomat 19.6.2025, lainaus kuvatekstistä)

[make69]

Hei! Kun siellä suviseuroissa on niin paljon ihmisiä, niin onko siellä erotiikkaa ollenkaan?

[Mr Birch]

Hei! Kun siellä suviseuroissa on niin paljon ihmisiä, niin onko siellä erotiikkaa ollenkaan?

Epäilemättä on, mutta yhteisön omien sääntöjen alaisesti enimmäkseen kaiketi. Ulkopuoliset ovat vääntäneet vitsiä siitä, mitenkähän paljon kondomeja kuluu tai miten paljon syntyy lapsia yhdeksän kuukauden kuluttua "Suviksista". Ehkäisykieltohan on ollut pitkään eräs tätä liikettä erityisesti luonnehtiva seikka ulkopuolisten näkökulmasta (että se niistä kondomeista), mutta nyt siis on julkisiakin murtumia havaittavissa tässä perinteessä. Toinen keskeinen periaate on, että seksi kuuluu vain avioliittoon. Eli liikkeen seksuaalimoraali on (ollut) periaatteessa absoluuttista. Ja mitä tulee erotiikkaan, niin jollakin tasolla varmasti tuollainen tunteita (vaikka sitten uskonnollisia) herättävä yhteisöllinen tapahtuma on omiaan myös laittamaan hormoneja hyrräämään.

Se tapahtumahan on valtaisa teltta- ja nykyään enimmäkseen asuntovaunu- ja -autokeskittymä. Itselläni on vuosikymmenten takaa, ennen kännyköiden aikaa, muistoja siitä, miten siellä oli ilmoitustauluja yhteydenpitoa varten. Erityinen tapa olivat koko alueelle kuuluvan kaiutinjärjestelmän kautta luetut yhteydenotot, jotka usein olivat seuraavanlaisia: "X, tule silloin ja silloin paikkaan Y. Ystävä odottaa." Tuolloin siis koko yhteisö periaatteessa tuli tietämään, että X:llä on vientiä johonkin suuntaan.

[Pikkupöllö]

Ehkäisykieltohan on ollut pitkään eräs tätä liikettä erityisesti luonnehtiva seikka ulkopuolisten näkökulmasta (että se niistä kondomeista), mutta nyt siis on julkisiakin murtumia havaittavissa tässä perinteessä.

Tästähän on viime vuosina aina välillä noussut esiin tarinoita pariskunnista, jotka ovat todenneet, että eivät vaan jaksa enempää lapsia, tai lapsia ollenkaan. Tai se on voinut olla jopa terveyskysymys. Yksi romaani aiheesta taisi auttaa asian esille nostamisessa. Mutta hitaastihan tuollainen liike muuttuu.

[Mr Birch]

Tästähän on viime vuosina aina välillä noussut esiin tarinoita pariskunnista, jotka ovat todenneet, että eivät vaan jaksa enempää lapsia, tai lapsia ollenkaan. Tai se on voinut olla jopa terveyskysymys. Yksi romaani aiheesta taisi auttaa asian esille nostamisessa.

Tarkoitat ilmeisesti Pauliina Rauhalan romaania Taivaslaulu (Gummerus 2013). Siinä on kohta, jossa tämä ehkäisykiellon ideologia tiivistetään lapsenomaisesti: "Jo aikojen alussa Jumala on tiennyt pienet sielut, jotka juuri minun kohtuuni lähetetään kypsymään. Sitä ennen he nukkuvat taivaan kehdoissa tuulten keinuteltavina. --- Isä Jumala istuu joka päivä jykevän työpöytänsä ääressä ja kirjoittaa kultaisella kynällä paksuun mustaan kirjaan aikatauluja. Hän valmistelee kehtolaisten lentomatkoja äidinmahoihin."

Toinen seksuaalimoraalin peruste rakennetaan kertomukseen Oonanista, mutta asiayhteys saattaa unohtua. Oonanin veli kuoli ja niinpä hänen olisi (sotilaskansan kasvattamiseksi) ollut hedelmöitettävä veljensä vaimo. Oonan päätti hyödyntää vain kivan puolen asiasta: "Niin Juuda sanoi Oonanille: 'Yhdy veljesi leskeen ja ota hänet avioksesi ja herätä siemen veljellesi'. Mutta kun Oonan tiesi, ettei jälkeläinen olisi oleva hänen, niin hän antoi, aina kun yhtyi veljensä vaimoon, siemenensä mennä maahan, ettei hankkisi jälkeläistä veljelleen." (1. Mooseksen kirja 38)  Tästä pohjasta on sitten kirkkoisien päissä taiteiltu perusteita sekä itsetyydytys- että ehkäisykiellolle.

[Proxima Centauri]

Hesarissa on tarrakampanjan toteuttajien haastattelu, jossa he kertovat kampanjan syistä, omista taustoistaan ja yleisesti herätysliikkeen käytännöistä ja miten ne vaikuttavat ihmisiin: https://www.hs.fi/feature/art-2000011112532.html

Luettavissa tilaajille, eli on maksumuurin takana. Ei voi sanoa, että juttu olisi "ilahduttava", koska aika rankkaa tekstiä on, mutta se on tietenkin ilahduttavaa, että kapina ja muutos on nousemassa ja nousee liikkeen sisältä. Rohkeita nuoria naisia, jotka ovat kulkeneet vaikean tien.

Tarra-aktivistit kertovat mm. liikkeen opetusten vaikutuksesta omaan kehonkuvaan:

Myllymäki ja Mutanen tiesivät, että ne, jotka eivät olleet oikealla tavalla uskovaisia, joutuisivat helvettiin. Maailma oli paha, vanhoillislestadiolaiset turvallinen Jumalan lasten joukko.
”Saatoin pelätä opettajaa, jolla oli korvakorut”, kertoo Mutanen.
Kehollinen itseilmaisu oli tiukasti rajattua. Aikuiset toruivat, jos lapsi tanssahteli tai väritti kynsiään tussilla. Mutanen puhuu ”oman kehon synnillistämisestä”.
Hän muistaa kuulleensa jo alakoululaisena tuomitsevaa puhetta itsetyydytyksestä. Se esitettiin häpeällisenä ja likaisena.
Mutasesta tuntuu pahalta, että oman vartalon viaton, ikätasoinen tutkiminen kiellettiin.
”Minun oma pikkutytön kehoni riistettiin minulta.”
Koulun seksivalistus demonisoitiin liikkeessä, lisää Myllymäki. Oikeaksi kerrottu opetus tuli seurojen harmailta, iäkkäiltä puhujamiehiltä.

Kertovat myös, miten nuoret tekevät toisilleen lupauksia masturboinnista pidättäytymisestä:

Myllymäki kertoo, että lestadiolaisnuoret saattoivat tehdä toisilleen lupauksia siitä, etteivät masturboi. Mutanenkin teki tällaisia päätöksiä – ja häpesi, kun kuitenkin sortui.
”Se oli kamppailua omaa kehoa vastaan”, kuvaa Myllymäki.

Tarrakampanjalla on myös Instagram-tili, joka löytyy haulla Suviseurojen tarratoimikunta.

Katsoin joskus aiemmin Areenassa olleen dokumenttisarjan lestadiolaisteineistä Suviseuroilla, taitaa edelleen löytyä Areenasta nimellä Suvikset. Kaltaiselleni ulkopuoliselle katsojalle (itselläni ei ole ollut mitään henkilökohtaista kosketusta herätysliikkeisiin) se oli ihan kiinnostava. Dokumentissa oli välillä kuvituskuvana kuvattu noita tarrakampanjan tarrojakin, vaikka niistä ei dokkarissa puhuttu mitään. Lähinnä loivat mielikuvaa, että pinnan alla kuohuu.

[Mr Birch]

Kertovat myös, miten nuoret tekevät toisilleen lupauksia masturboinnista pidättäytymisestä:

Myllymäki kertoo, että lestadiolaisnuoret saattoivat tehdä toisilleen lupauksia siitä, etteivät masturboi. Mutanenkin teki tällaisia päätöksiä – ja häpesi, kun kuitenkin sortui. ”Se oli kamppailua omaa kehoa vastaan”, kuvaa Myllymäki.

Tuo kamppailu on tietysti laajempi ilmiö entisaikoina, mutta säilynyt liikkeen moraali-ilmastossa. Suomalaisista kulttuuripersoonista ainakin Uuno Kailaan (1901-1933) kirjallisesta jäämistöstä on myöhemmin tunnistettu päiväkirjatekstiin piilotettuja masturbaatiokoodeja (termi tutkijan, jonka nimeä en valitettavasti nyt muista). Ilmeisesti siis jossain kohtaa muusta tekstiyhteydestä on kyetty päättelemään ja sitten havaittu, että jokin ilmaisu tai rakenne toistuu tiheästi.