Kirjoittaja Aihe: Turley 2016. ’Like nothing I’ve ever felt before’: understanding consensual...  (Luettu 58 kertaa)

Mr Birch

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1478
  • Testi näyttää, että on aika häipyä (82 % vanilla)
  • Galleria
Turley, Emma L. (2016) ’Like nothing I’ve ever felt before’: understanding consensual BDSM as embodied experience. Psychology and Sexuality, 7 (2). pp. 149-162.

Johdanto

Artikkelissa tarkastellaan sitä miten BDSM:n konsensuaalisia seksuaalisia käytäntöjä voidaan tulkita kehollisen kokemuksen kautta.
Artikkelin viitekehyksenä on “embodied exploration” (ehkäpä ”kehollistettu tutkiminen”), tutkimuksellinen lähestymistapa, joka korostaa kokemuksen kehollisuutta ja fyysisen läsnäolon merkitystä tiedonmuodostuksessa vastakohtana tiedon tarkasteluun rajatusti kognitiivisena tai teoreettisena.

Filosofinen tausta tulee Maurice Merleau-Pontyn teoksesta Phenomenology of Perception (1945/1962), jonka keskeinen viesti on Descartesin ja Kantin edustaman henki-ruumis-dualismin torjuminen ja vaihtoehdon etsiminen sen kautta, että keho tuottaa meidän maailmassa olemisemme tilanteet: olemassaoloa määrittää se, missä (paikassa ja tilassa) keho on. Kehollisuutta ei havainnoida objektiivisesti, vaan se eletään ja koetaan osana oloa maailmassa.

Merleau-Pontyn mukaan seksuaalisuutta tulee tutkia nimenomaan kehon näkökulmasta. Seksi näyttäytyy ”atmosfäärinä”, joka kehystää yksilöllisiä kehollisia kokemuksiamme sekä subjekteina että toisten objekteina. BDSM:ään viitataan epätavallisina fyysisinä ja tunneaistimuksina (physical and emotional sensations), johon liittyy kehollisia rajoituksia ja niistä vapautumisen kokemuksia. BDSM nähdään myös yhtenä keinona päästä käsiksi tällaisiin ilmiöihin.

Menetelmä ja aineisto

Tutkimukseen osallistujia on yhdeksän. Tutkimus hyödyntää laadullista aineistoa, joka hankitaan haastattelututkimuksella. Osallistujat ovat tutkimuksen tavoitteiden suunnassa valittuja (ei siis satunnaisesti), iältään 25-45-vuotiaita, neljä miestä ja viisi naista, joilla on säännöllisiä kokemuksia BDSM-aktiviteeteista viimeisen kuuden kuukauden ajalta. Valinta perustui tutkimuksen avainhenkilön verkostoihin. Osallistujajoukkoa pyrittiin monipuolistamaan, mutta silti he ovat yhtä lukuun ottamatta valkoihoisia brittejä.

Aineiston analyysin menetelmässä (template analysis) on kyse aineistosta nousevien teemojen hierarkkisesta järjestämisestä.

Näkökulmia osallistujien haastatteluista

Aistikokemukseen liittyvät mm. ihotuntemukset, havaintojen hajoaminen (distorded perceptions) ja äänet. Esimerkiksi eri piiskausvälineet synnyttävät omanlaisiaan tuntemuksia, kuten erilaista kipua. Eräs osallistujista kuvaa erityisesti kumiasun synnyttämiä tuntemuksia: kumi muuttaa aistien suhteita (rubber alters his sensory relationships) ja kehollista kokemusta.

Eräitä muita esimerkkejä:
  • Alistuvat osallistujat kuvaavat, miten dominoija testaa ja manipuloi heidän kehollista kokemustaan tavoilla, jota ei voi kokea BDSM:n ulkopuolella. Tämä oli yhteistä alistujille.
  • Rintojen sitominen, köyden painautuminen ihoon on epätavallinen kokemus, joka saa hyvin tietoiseksi omasta kehosta, raportoi yksi osallistujista.
  • Dominoiva henkilö kertoo kokevansa luottamusta itseensä (confident) ja keskittymistä, rauhallisuutta ja tyyneyttä session aikana.
  • Vapauden teema ilmenee usealla tavalla:  BDSM ilmentää kehollista vapautumista, vapautumista tavanomaisista seksuaalisista käytännöistä, vapautumista ihmisyyden ja sosiaalisen sukupuolen (gender) rajoituksista.

Päätelmät
Artikkelin yhteenvetona todetaan, että BDSM on mahdollista tutkimuksellisesti ymmärtää nimenomaan elettynä, kehollisena kokemuksena. BDSM tuottaa mahdollisuuksia kokeilla omaa ja/tai partneriensa seksuaalisuutta tavoilla, jotka eivät ole muuten mahdollisia. Osallistujat voidaan nähdä “tutkimusmatkailijoina" (explorers, adventurers), jotka oppivat itsestään, kehoistaan ja seksuaalisuudestaan uusia asioita, jotka muuten jäisivät kätköön.

Referoijan kommentti
Tässä olen voinut tehdä vain pintaraapaisun artikkelin kokonaisuuteen. Havainnot saattavat vaikuttaa arkipäiväisiltä, omakohtaisesti ehkä hyvinkin tutuilta. Tutkimusartikkelissa niiden merkitys on, että tieto on kerätty ja aineisto jäsennetty tutkimusyhteisön hyväksymällä tavalla.