En tiedä mihin viittasit palveluilla, mutta kohtaa lukiessa mieleen ponnahti kuva jenkkilässä aikuisille miehille tarkoitetuista "maskuliinisuuden haltuunotto"-leireistä.
Tuollaisia varmaan on hyvinkin erilaisilla arvopohjilla yksityisesti tarjolla ja toisaalta voi arvata myös autoritääristen hallintojen järjestävän sellaisia ihan valtioideologisiin tarkoituksiin.
Ajattelin tuota toisaalta hyvinkin laajassa mielessä, mutta ihan niinkin konkreettisesti, että jos asetutaan lähelle lapsuudenkotia, kuten
Hoo mainitsi, niin ihan se, että tuodaan pyykkejä kotiin pestäväksi. Myönnän itsekin tätä tehneeni, mutta silloin elettiin aikaa ennen itsepalvelupesuloita (
puolustelee 
).
Laajemmin taas, kun haetaan maailmalta ääreviä esimerkkejä, niin muistelen lukeneeni palvelusta, josta voi hankkia seuralaisen
esittämään tyttöystävää, kyseessä saattoi siis olla escort-palvelu, jonka tarkoitus oli vain hämätä vanhempia tai muita tärkeitä ihmisiä eikä varsinaisesti välittää partneriehdokkaita.
Lapsuuden kodista ja perheestä irtautumisen tavat ovat kovin erilaisia, mitä itse olen seurannut.
Varmasti näin ja riippuu myös opiskelutavoista ja työelämän tilanteesta. Nythän on kerrottu kansainvälisesti sekä siitä, miten vaikeaa oman asunnon saaminen voi olla, mikä myös jarruttaa parisuhteen solmimista, että myös pakosta palata vielä valmistumisen jälkeen lapsuudenkotiin, kun ura ei urkene.
Sanotaan että itsenäistymisen suurimpia riskitekijöitä on omien vanhempien elämätön elämä. Kesti vuosia ennnenkuin itse oivalsin mitä tämä tarkoittaa.
Mulle tulee tuosta assosiaatio viihteeseen - Jukka Kuoppamäen sanoittama ja säveltämä
Pieni mies (1971). Siinä haikaillaan (ja periaatteessa ehdollistetaan, jos ajatellaan, että tilanne olisi aito) poikalasta jatkamaan isän työtä. Tällainen motiivi sopisi Hoon mainitsemaan elämättömän elämän ajatukseen. Tilanne on itselleni, kuten sisaruksillenikin, myös omakohtainen: yrityksen jatkajan viittaa soviteltiin vuorollaan meistä itse kullekin.
Mr Birch
