Raha

[Various Artists]

Mulla olisi 3 pohdintaa herättävää kysymystä ihmisille jotka muutenkin pohtii rahan merkitystä ihmissuhteissa...

1. Tunnistatko itsessäsi, tai muissa, hyve signalointia?
Eli sanomalla asioita kuten "rahalla ei ole mulle mitään merkitystä", "kunhan on katto pään päällä", "mä jaan aina laskun deitin kanssa" saa hyvän mimmin/miehen mainetta verkossa tai sosiaalisissa tilanteissa. Oli se sitten rehellinen lause tai sumutusta (muita tai itseä kohtaan).

2. Mitä ajatuksia herättää miehesten taloudellinen etuasema, eli 20% parempi palkka monilla aloilla, vähemmän sairaslomia koska vähemmän kotona kun lapsi sairastaa, äitiys/raskausaika pois töistä, pienempi eläkekkeen kertymä, parempi palkkausprosentti koska ei ole äiti, hyvä palkkoisten alojen äijäkerhot joihin ei haluta naisia (syystä tai toisesta) ja näiltä aloilta naisten pois ajo, naisien ajo jo tytöistä asti vähäpalkkaisille aloille hoitotyön tai siivoustyöhön tai perheen hoitoon... niin ja pinkkivero tuotteissa?

3. Kysymyksen 2. huomioon ottaen oletko vielä sen kannalla että naisen tuli aina maksaa treffeillä puolet, itsensä?

Niinhän se on, että rahan merkitystä on helpompi väheksyä silloin, kun siitä ei ole puutetta.

Ite tällasena sosialistina ja progressiivisen verotuksen ystävänä pidän vähintäänkin kohteliaana, että jos kahdella romanttisesti tms tapailevalla henkilöllä on suuret tuloerot keskenään ja he tekevät treffeillä asioita joissa menee rahaa, niin se varakkaampi osapuoli ainakin tarjoutuu kattamaan isomman osuuden kuluista. Koska tiedän itsekin matalatuloisena, että joskus se pienikin “ylimääräinen” kahvila- tai ravintolakulunki voi aiheuttaa stressiä, mutta sitä ei halua olla “ilonpilaaja”, joka ehdottaa vain halvempia aktiviteetteja. Kerran matkustin ensitapaamiseen treffikumppanin kaupunkiin junalla ja hän tarjoutui maksamaan kahvilassa ostokseni. Se oli minusta mukava ja ystävällinen ele, kun tosiaan olin tuon matkan tehnyt.

Toki pidän ihan hyvänä suomalaista tapaa, jossa treffeillä oletusarvoisesti maksetaan vain oma osuus, ellei toisin sovita. Kun ei välttämättä etukäteen tiedä mikä on kenenkin taloudellinen tilanne. Mutta tosiaan samaa mieltä siitä että turha hurskastella rahan merkityksettömyydellä, jos itsellä sattuu olemaan taloudellisesti vakaa tilanne toiseen verrattuna.

[MsFox]

Kyllä, koen rahan tärkeäksi osaksi dominanssia, koska se on yksi tärkeä tapa jolla nykymaailmassa vaikutetaan, käytetään valtaa ja pidetään huolta muista. Pystyn ymmärtämään hyvin materialistista onnea; kuka ei tykkäisi maailmanympärysmatkoista ja hyvästä ruoasta. Tykkään myös itse lelliä subejani niin aineettomasti kuin aineellisestikin ja siihen valitettavasti tarvitsee rahaa tässä maailmassa.

Olen dominoiva ja kannan täyden taloudellisen vastuun meidän perheessä. Rooli on minulle ominainen ja syntynyt luonnostaan. Pidän sitä tärkeänä osana dominoivuuttani vaikkei toki millään lailla ainoana. Olen aina vihannut kotitöitä, ja pitänyt niitä arvolleni sopimattomina, siinä missä kumppanini taas tykkää passata ja huseerata keittiössä ja huolehtia ruokapuolesta. Tällaiset ominaisuudet johdattivat luonnostaan minut työtä tekevän aikuisen paikalle, josta nautin luonnostani. Kumppanini taas viihtyy kotona elätettävänä oikein hyvin

Minulla on ollut myös vaiheita joissa taloudellisesti on ollut tiukkaa ja se käy ylpeydelle.
Samoin käy ihan vitusti ylpeydelle jos kumppani tienaisi enemmän kuin minä. Olin tällaisessa suhteessa viime vuonna mutta koimme molemmat siitä vitutusta ja turvattomuutta.
Raha ei ole kaikki kaikessa mutta on sillä merkitystä.

Subimieheni kokee iloksi kun saa tarjota minulle dominanssiani vahvistavia hemmotteluhoitoja pitkän työpäivän päätteeksi. Minä koen lahjojen antamisen ja taloudellisen vastuun kannon tärkeäksi osaksi perheen kannattelua. Lisäksi tykkään työnteosta.