Kirjoittaja Aihe: Suhteettomuusteoria  (Luettu 7904 kertaa)

kissa

  • Baarikärpänen
  • ****
  • Viestejä: 874
  • start with my mind. touch me there first.
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #15 : 06.09.2015, 19:32 »
Mä oon Nuppuorjan kanssa samaa mieltä. Omassa, kylläkin aika pienessä, kinkytuttavapiirissä varmasti 90% joko on parisuhteessa tai ainakin sellaiseen haluaa, lähestulkoon keinolla millä hyvänsä.

Mutta täällä, siis Baarissa tai scenessä, ei taida olla kovin paljon tilaa tunteille. Ja ne sitten haudataan sinne piiskojen ja köysien sekaan piiloon, vaikka varmasti sattuu. Mutta kunnon kinky itkee itkunsa hiljaa kotonaan samalla, kun kirjoittaa uutta deitti-ilmoitusta, etsien vielä kovempaa ja vielä ulkopuolisempaa kokemusta.

Kai ihminen kuitenkin pohjimmiltaan tarvitsee toista ihmistä, eikä pelkästään fyysisesti. Voisi kuvitella, että puolisosta välittäminen on yksi tärkeimmistä asioista lajin säilymisen kannalta. Luolamiehet suojelivat naisiaan vaaroilta ja mahdollistivat siten lisääntymisen. Evoluutio on sitten kehittänyt siitä suojelutarpeesta rakkauden.

Tai sitten mä tolla edellisellä soopalla ulkopuolistan itseni järkeistämällä ja latistamalla suuren rakkauden joksikin muka-tieteelliseksi, käsitettäväksi ja siten olen ihan samanlainen kotona salassa hylkäämisiä sureva hölmö kuin kaikki muutkin  :D

Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2966
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #16 : 06.09.2015, 19:48 »
Ihmettelen itse myös sitä, että parisuhde olisi jotenkin kirosana tällä foorumilla. Minusta ei. Useimmat kinkyilijät, joita tunnen, ovat parisuhteessa. Tai haluavat parisuhteen. Kuten itsekin.

Poikkeuksiakin on. Toki. Niin kuin kaikissa ympyröissä.

Mutta suurin osa minun tutuista, kavereista, ystävistä, kinkyistä sellaisista, ovat parisuhteessa. Eivät ehkä monogaamisia, mutta tekevät erittäin selkeäksi sen, että primäärisuhde on ja pysyy.


Salix

  • Smurffit
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 721
  • Wide awake...
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #17 : 06.09.2015, 20:40 »
Tuli mieleen Hanhiniemen Perunateatterin Huhtikuu:

Mun kello pysähtyi siihen yhteen kevääseen
ja mä kerta kerran jälkeen samaa mokaa teen

Oisko mussa miestä vielä pettymään taas,
oisko musta vielä uskomaan.


Kai mä sitten olen enemmän idealisti ja optimisti kuin inhorealisti, kun monisuhteisuus tai yksisuhteisuus on sittenkin toisarvoista ja tärkeintä on se mitä suhteesta sovitaan ja, että pidetään mitä sovitaan... 

 :)

Dante79

  • Turun Baletti
  • Kanta-asiakas
  • *
  • Viestejä: 378
  • Don't give up on your dreams. Keep sleeping.
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #18 : 06.09.2015, 22:20 »
(Vertauskuvavaroitus)

Ihminen, joka löytää rakkauden on vähän kuin ihminen, joka löytää lämpimän kesäpäivän kylmän talven jälkeen. Ihminen joka luulee että jokainen päivä tästä eteenpäin tulee olemaan lämmin kesäpäivä on hiukan idiootti. Joka uskoo kumppaniehdokkaan lupausta että "minulla on niinpaljon kesäpäivää jaettavana, että jokainen tuleva päiväsi on kesäpäivä jos vain huolit minut", on hiukan idiootti. Elämä on kärsimystä vain niille jotka talvipakkasilla palelevat paljain jaloin shortseissaan ulkona parkuen miksei ole kesäpäivä? Miksei parisuhteen instituutio muuttanut talvea kesäksi? Olisi se varmasti muuttanut jos vaan oltaisiin yritetty! Tämä ihmissuhde on mennyt paskaksi!

Elämä on sensijaan suht mukavaa päivästä toiseen niille, jotka ovat pukeutuneet aina säähän sopivasti. Jotka tietävät että kaikki tunteet, myös rakkaus, tulevat ja menevät kuin sää. Niitä ei voi kukaan ennakoida kovin pitkälle etukäteen, valita tai päättää kokevansa jotaan tiettyä ihmistä kohtaan. Tunteet tulevat ja menevät omia aikojaan. Miten kärsimyksen voisi välttää ja samalla elää parisuhteessa. Ensimmäinen askel olisi ottaa se oma itkevä sisäinen lapsensa omaan syliin pois sieltä pakkasesta silloin kun asiat uhkaavat mennä päin helvettiä. Unohtaa panosten ja pisteiden laskennat. Kun on onnellinen elämässään yksin, lämpimänä niinkuin toppatakissa talvella, alkaa olla valmis sille suhteellisuudellekkin.  :)
« Viimeksi muokattu: 06.09.2015, 22:53 kirjoittanut Schizoid »

Ms. M

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 2966
  • An' I don't give a damn 'bout my bad reputation.
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #19 : 06.09.2015, 23:06 »
(Vertauskuvavaroitus)

Ihminen, joka löytää rakkauden on vähän kuin ihminen, joka löytää lämpimän kesäpäivän kylmän talven jälkeen. Ihminen joka luulee että jokainen päivä tästä eteenpäin tulee olemaan lämmin kesäpäivä on hiukan idiootti. Joka uskoo kumppaniehdokkaan lupausta että "minulla on niinpaljon kesäpäivää jaettavana, että jokainen tuleva päiväsi on kesäpäivä jos vain huolit minut", on hiukan idiootti. Elämä on kärsimystä vain niille jotka talvipakkasilla palelevat paljain jaloin shortseissaan ulkona parkuen miksei ole kesäpäivä? Miksei parisuhteen instituutio muuttanut talvea kesäksi? Olisi se varmasti muuttanut jos vaan oltaisiin yritetty! Tämä ihmissuhde on mennyt paskaksi!

Elämä on sensijaan suht mukavaa päivästä toiseen niille, jotka ovat pukeutuneet aina säähän sopivasti. Jotka tietävät että kaikki tunteet, myös rakkaus, tulevat ja menevät kuin sää. Niitä ei voi kukaan ennakoida kovin pitkälle etukäteen, valita tai päättää kokevansa jotaan tiettyä ihmistä kohtaan. Tunteet tulevat ja menevät omia aikojaan. Miten kärsimyksen voisi välttää ja samalla elää parisuhteessa. Ensimmäinen askel olisi ottaa se oma itkevä sisäinen lapsensa omaan syliin pois sieltä pakkasesta silloin kun asiat uhkaavat mennä päin helvettiä. Unohtaa panosten ja pisteiden laskennat. Kun on onnellinen elämässään yksin, lämpimänä niinkuin toppatakissa talvella, alkaa olla valmis sille suhteellisuudellekkin.  :)

WORD!!!!

-katy-

  • Vieras
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #20 : 11.09.2015, 20:50 »
Kenties tuo pikkusiskon mainitsema kyynistyminen on ihan yleismaailmallinen eikä niinkään vain pienen vähemmistön "yksinoikeus".  Se vain näkyy selkeämmin pienemmässä porukassa.
Ja kyllä, myönnän, että elämä ja kokemukset ovat tehneet musta vähintään kriittisen, mutta itken kuin mafiosot konsanaan, kun kuulen tai näen jotain kaunista.

Ehkäpä evoluutio menee  siihen suuntaan, että ihmiset ovat vain kertakäyttökamaa ts. Lähtökohtaisesti mikään suhde, oli kinky tai vanilijassa, ei ole tarkoitettu ns.kestävään kehitykseen.
Pahoittelen viittausta ihmisen tekemiin tuhotöihin, joka tosin ehkä vielä häviää sen loistokkuuden ja kehityksen rinnalla, mitä on aikaansaatu tähän mennessä, jossain päin maailmaa. Nimim. katsoin syyria-dokkaria eilen

Maaria

  • Vieras
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #21 : 11.09.2015, 21:37 »
Kutsuuko ihmiset oikeasti itseänsä polyamorisiksi, jos eivät tunne halua sitoutua, mutta harrastavat seksiä useamman ihmisen kanssa eli heillä on seksisuhde usean ihmisen kanssa yhtäaikaa? Selailin wikipediaa ja niinhän se antaa väittää. Mutta itse kun olen mieltänyt, että tällainen ihminen ei halua sitoutua parisuhteeseen saati sitten useampaan parisuhteeseen. Kyse ei siis ole polyamoriasta vaan zeroamoriasta.

pikkusisko

Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #22 : 12.09.2015, 07:07 »
Kutsuuko ihmiset oikeasti itseänsä polyamorisiksi, jos eivät tunne halua sitoutua, mutta harrastavat seksiä useamman ihmisen kanssa eli heillä on seksisuhde usean ihmisen kanssa yhtäaikaa?

Kyllä vain, on niitä jotka juurikin näin tekevät. Sitä kuvastaa minusta mainiosti termi pilipalipolyily, vrt. polyamoria, jossa on sitä rakkauttakin edes nimeksi asti. (Ei niin, että pilipalihommissakaan mitään vikaa olisi, kunhan pitää puhtaat jauhot pusseissaan.)

Minulle parisuhde merkitsee vakiintunutta, romanttiseen rakkauteen perustuvaa ihmissuhdetta, olipa näitä sitten yksi tai useampia rinnan. Minusta tuntuu, että monelle se on vain suloinen haave, jonka varaan ei kuitenkaan uskalleta laskea. Ei käytännössä ollakaan valmiita kaikkeen siihen, mitä suhteen vakiintuminen vaatisi, koska pelätään niin peijakkaasti, ja kaikki todennäköisyydet tuntuvat olevan onnistumista vastaan.

Näyttää nimittäin totisesti siltä, että täällä harhailee kuin sokeina sumussa suloisen sekalaisessa järjestyksessä niitä, jotka eivät suhteista edes piittaa, heitä jotka eivät niihin uskalla heittäytyä, ja kaiken kukkuraksi koko joukko joilla on keskenään täysin poikkeavat käsitykset siitä, mitä seurustelusuhteelta sitten haluavat ja tarvitsevat. Todennäköisyys, että toisiinsa siinä sumussa törmäisivät suhteiden suhteen yhteensopivat tyypit, joilla olisi vieläpä jotain muutakin jaettavaa, lienee sitä luokkaa että aina toisinaan houkuttelee kyynistyä itsekin :)

Isrika

  • Baariruusu
  • PoVi
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2687
  • Read the fucking manual.
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #23 : 12.09.2015, 07:43 »
Näyttää nimittäin totisesti siltä, että täällä harhailee kuin sokeina sumussa suloisen sekalaisessa järjestyksessä niitä, jotka eivät suhteista edes piittaa, heitä jotka eivät niihin uskalla heittäytyä, ja kaiken kukkuraksi koko joukko joilla on keskenään täysin poikkeavat käsitykset siitä, mitä seurustelusuhteelta sitten haluavat ja tarvitsevat.

Tottakai harhailee. Ei scene nyt "ulkomaailmasta" poikkea niin paljoa, ettei jokaista sorttia tännekin mahtuisi.
Jos itse haluaa parisuhteen, niin silloin omat parinhakukriteerit täytyy määrittää sen mukaisiksi, jotka itselle ovat tärkeitä ja niiden pohjalta sitten toimia. Jos tietää, että ei voi sietää asiaa X, niin silloin sellaiset tyypit automaattisesti sivuun, vaikka kuinka olisi muuten kiva ja ihana ja päivänkakkaroita.

Siksi toimin itse nykyään niinkuin toimin, minimoin vahingon ensin, kerron oman lähtökohtani hyvin äkkiä ja jos reaktio on vääränlainen, niin seuraava.

Lily

Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #24 : 12.09.2015, 08:15 »
Puolittaisesti sain sen kuvan , niinkuin polysti suuntautunut ihminen ei osaisi tuntea, tai olisi jotenkin vaan kaikkien pissa vehkeiden perässä..Itse henk koht vertaan helpostikkin poly suhteita ihan irl suhteisiin.. ero on vaan hiuksen hieno.. tavaraani en jaa mitenkään "löysin perustein",kivaa pidän, ja mulle poly puoli on paljon muutakin kun "kaikenlaista jyystöö".

jos joku haluaa lokeroida mut johonkin tiettyyn lokeroon, ei se mua haittaa, mut mä vaan tiedän mitä mä oon, ja mitä mä haluun...Mut silti otan myös selvää vastakappaleista samaa..
mielestäni se etten asu subilauman kanssa ei tee musta mitenkään vähemmän polya, enkä luokittele itteeni pilipalikskaan...
Vertauskuvallisesti  mulle sanasta polyamoria paljastuu: omistautumista, välittämistä, huolenpitoa ja kyllä...: tunteita myös :love:
Kuulin erään kommentin valitsemastani elämäntavasta: helppoo kai siin on olla kun voi vaan bylsii kaikkien kans eikä tarvi ajatella mitään oikeen elämän hankalia suhdekoukeroita..
oon kyl ihan eri mieltä.. kaikenlaiset suhteet aiheuttaa jonkinlaisia koukeroita, ja jos pelkkä bylsiminen olis mun juttu niin sit varmaan tekisinkin niin..Mä vaadin paljon muuta, ja se että valintani on poly siin mielessä, ei tee mulle itselle siitä yhtään sen erikoisempaa kuin irl niin sanotut normaalit suhteet..

En väheksy muiden valintoja, erilaisesta tai samankaltaisesta tyylistä.. Kukin tavallaan ja siis jos jostain onnensa saa (oli se mikä tahansa) niin kyllä se kannattaa toteuttaa... :love:

pikkusisko

Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #25 : 12.09.2015, 08:48 »
Niin en tiedä, voi olla että aika kultaa muistot kun minusta tuntuu, että siellä "ulkomaailmassa" homma oli huomattavasti yksinkertaisempi. Pitkälti jo sen perusteella missä porukassa tai tilanteessa uuteen tyyppiin törmäsi, saattoi päätellä millaista suhdeorientaatiota tämä edusti. Ja se oli lähes aina jokotai: tähtäimessä perinteinen parisuhde tai sitten pelkkää seksiä. Scenessä variaatiota esiintyy suhteessa enemmän, eikä mitään oletuksia auta tehdä vaan homma on täydellistä hakuammuntaa. Tämä toki täysin minun oma henkilökohtainen mutuni.

En tarkoittanut polyja moittia, itsekin olen teoriassa ehdottomasti polyamorian puolella :) Olen asenteellinen ainoastaan sellaista toimintaa vastaan, jossa polyamorialla selitetään sitä, että tehdään niin kuin tykätään toisten tunteista piittaamatta. Näin ei tietystikään välttämättä ole, vaikka olisi myös tai pelkästään useampia seksi/sessiosuhteita samanaikaisesti.

Normandie

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1528
  • Metamorfosis
  • Galleria
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #26 : 12.09.2015, 09:16 »
Olen polyamoriaa aika paljon viime vuosina mietiskellyt enkä tiedä, että voisiko se olla minun juttuni. Tykkäisin olla rakastettu ja omistettu ja pannoitettu vaan miten sitten suhtautuisin siihen, jos samalla Masterilla olisi se toinenkin minun kaltaiseni ja sitten vielä vaikkapa aviopuoliso lisäksi. Olisikohan silloin suhteessani ruuhkaa? Tiedän ja tunnen joitakin polysuhteissa eläviä ja erittäin hyvin nuo suhteet näyttävät toimivan. Sitä en sitten tiedä, minkä verran on sisäisiä jännitteitä ja onko polyamoriassa kaikilla osapuolilla yhtä hyvä olla. Itse olen melko mustasukkainen ja omistavakin eli ensisijaisesti toivon, että jonakin päivänä voisin olla sille jollekin se, josta hän tykkää eniten.

Toisaalta uskon, että minulta riittäisi rakkautta, huolenpitoa ja perwoutta upealle, ihanalle Masterille ja jollekin viehättävälle bisex neitokaiselle samanaikaisesti. Eli ... ?

Chmlnidae

  • Vieras
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #27 : 12.09.2015, 10:10 »
Sillä suhteen/eiden nimikkeellä on lopulta aika vähän merkitystä. Ihmisinä etsimme pitkälti samoja asioita, tarpeemme ovat samoja. Elämänkokemukset sitten voivat olla eri kohdissa törmäävillä kovinkin erilaisia.
Oleellinen asia ei varmaankaan ole onko hetero, bi, homo, vanilja, pervo, mono vai poly, cis vai trans vai kristitty vai muslimi. Oleellinen on se että osaisi olla rehellinen itselleen siitä mitä haluaa JA tarvitsee. Muita voi huijata mennen tullen mutta jos samalla huijaa itseään niin pahempi juttu.
Parisuhteessa taas, oli se mihin suhdekuvioon tahansa sidottu, on siitä paskamainen puoli että jos se on todellinen niin se kanssa on todellinen. Tässä maailmassa, kaikenlaisissa skeneissä, kuljeskelee laumoittan ihmisiä jotka eivät tiedä mitä haluavat. Tai sitten eivät uskalla erinäisistä, jopa ihan pätevistä, syistä sitoutua. Minulle sitoutuminen ei tarkoita että sovitaan että jos tää olis niinku sen tyttöystävä ja se tän poikaystävä, jooko. Sellainen on vain sen hyväksytyimmän sosiaalisen rakenteen tekijänimikkeet. Minulle sitoutuminen on yhtäkuin emotionaalinen läsnäolo. Emotionaalinen länsäolo on oleellinen osa todellisia ihmissuhteita, oikeastaan ilman sitä ei edes voida ainakaan kovin läheisestä suhteesta puhua. Ja emotionaalinen läsnäolo on riskibisnestä. Pahimmanlaista riskibisnestä. Siinä kun sattuu niin sattuu pahiten. Sattuu ihan sinne syvimpään minuuteen jonka oleminen on jossain solutasolla asioissa joille meillä ei edes ole sanoja.
Olen aika lailla riittoisasti tavannut ihmisiä jotka haluavat vetäistä sen parisuhdetakin ylleen lämmittämään eivätkä tajua ettei se ole kuin sopivan sosiaalisen kuvan heijastava kylmä peili. Minulle on aivan sama onko suhde mono, tai poly tai whatever kunhan itse ihminen on oikeasti läsnä. Se on harvinaista. Todella harvinaista. Ja emotionaalisessa läsnäolossa on myös sellainen kumma juttu että sen tietää vaikkei tietäisikään kun sitä ei ole. Silloin ei lämmitä mikään ulkoinen terminologia oli sitten polyä, avoa tai monoa.

Niksu

  • Vieras
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #28 : 12.09.2015, 12:15 »
Oleellinen on se että osaisi olla rehellinen itselleen siitä mitä haluaa JA tarvitsee. Muita voi huijata mennen tullen mutta jos samalla huijaa itseään niin pahempi juttu.

Taisin just vähän ihastua...

Maaria

  • Vieras
Vs: Suhteettomuusteoria
« Vastaus #29 : 12.09.2015, 13:40 »
Minulle tulee auttamattomasti mieleen, että polyamoriasta on tullut salonkikelpoinen sana sille, että harrastaa seksiä useiden ihmisten kanssa ilman minkäänlaista tarvetta parisuhde statukselle. Vähän niin kuin sinkkuus on tullut korvaamaan vanhapiikaa tai poikamiestä. Eikä siinä mitään. Viittaan C:n kirjoitukseen. Kutsukoon kukakin itseään miksi tahansa. Minusta on hyvinkin normaalia varsinkin nuorempana ja sitoutumattomana hengailla ihmisten kanssa kahvin, punaviinin tai seksin lomassa ilman vakavia sitoutumistarpeita. Olen tuota itsekin tehnyt ja tullut tyrmätyksi siinä vaiheessa, kun itsellä olisikin ollut hieman vakavampia toiveita suhteen laadusta. Olen myös saattanut antaa puolitahalleen vääränlaisia signaaleja toiselle osapuolelle, jotta saisin toisen lämpenemään läheisemmälle tutustumiselle. Signaaleja molempiin suuntiin - olen kertonut olevani vain oneortwonightstand meiningillä liikkeellä, vaikka oikeasti kaipuu olisi vakavempaan ja toisaalta taas olen saattanut lupailla vähän vakavempaa, vaikka kiinnostus olisi nolla. Seksi ja fyysinen läheisyys kun kumminkin tuntuu kivalle.