Mainio kolumni ja tuo otsake pitää sisällään minusta semmoisen rivien väliin kirjoitetun kysymysmerkin koska tekstissä mainitaan myös myöhemmin syntyneistä eritasoisista luottamustasoista. Luottamusasiat ovat monitasoisia ja tuosta tulee mieleeni lukuisia tapauksia, jossa joku raasu, ei ole sitten lopulta koskaan päässyt nettikeskusteluja pidemmälle kun on puuttunut se mystinen neljäs silmä nähdä, milloin nyt sitten voisi oikeasti lähteä liikkelle ja lähestyä muualtakin kuin tabletin kautta peiton alta kauhistuneenä hykerrellen. Ymmärrän ihan hyvin kumpaakin toimintamallia ja mitä niiden väliin tulee niin ole yksinkertaisesti yhtä varmasti toimivaa mallia olemassa mutta varmasti hankalia ja riskialttiita malleja on vaikka ei se auto aina kauppamatkalla mene päin kallioleikkausta, jos on vyöt jäänneet auki.
Kaikenakaikkiaan tämä Heinäsen malliikkaasti kuvaama ilmiö selittää aika paljon tätä pseudonyymien eli peitenimien takaa huutelua, kasvottomuutta ja sen tyyppistä pervoväkeen liittyvää ilmiötä koska juurikin nämä vaanivat perseilijät ja mustasukkakostajat lymyilevät hurmiollisten sessiorallattelujen liepeillä. Myös tilaisuus tekee varkaan ja sekään ei kannusta olemaan leväperäinen. Asialla on myös käänteispuolia kuten usein kuultu tarina, että kaikki kontaktointi on hoidettu jonkun nettipalvelun kautta ja eräs kaunis päivä toinen ei sitten vastaakaan ja vältyy näin ikävältä osalta ihmissuhdepyöritystä omalta osaltaan. Toisaalta säälittää tämä jatkuva piilottelu. On se minusta ihan perseestä kun ei voi ihmisiin luottaa. Minkäs sille voit sitten.
Vastineena edellisiin kirjoituksiin tämän puitteissa, niin Heinäsen tekstissä nimenomaan sanottiin, että jo pelkän nimen saamnen mahdollistaa henkilötietojen ja muun mainitun kalastelun - ei siis mitkään jaetut muut tiedot vaan ihan se mitä nyt kunnialliset ihmiset tekevät kun kättä paiskaavat. Pelkkä nimi voi siis riittää aseeksi. Se on hirveää.
Kuitenkin muistakaa myös tuo loppupuolen toiveikas osuus, jossa kuitenkin on löytynyt niitäkin ihmisiä, jotka ovat olleet luotamuksen arvoisia. Kannattaa keskittyä siihen puoleen ja olla ystävällinen. Ystävällinen ei tarvitse olla muiden vuoksi, jos vaikkapa haluaa olla ruumiinavaajan maineen kaavun alla toimiva "truemASSter", "giljotiinisubi" tai vaikkapa "ylijumalatar" - ystävällinen ja rajojen puitteissa avoin voi olla oman itsensä vuoksi, sillä jokainen hetki on elämää.
K
jk. Sanoisin tiivistyksenä, että luottamusasiat pervosuhteissa kuuluvat asioihin, mitkä eivät ole vaikeita vaan monimutkaisia.
