Kirjoittaja Aihe: Aloittelevan subin vaaranpaikat  (Luettu 5767 kertaa)

Kouluttaja

  • Kanta-asiakas
  • ***
  • Viestejä: 358
  • Etsitään nuoria narttuja koulutettavaksi
  • Galleria
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #15 : 02.11.2020, 22:55 »
Tosta täysin samaa mieltä sun kaa et molempien kortit yhtä avoimina.

Pip

Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #16 : 03.11.2020, 00:03 »
Ensitapaamiset oon aina ite ehdottanut julkiseen kahvilaan. Siellä kyllä kerron nimeni kysyttäessä, mutta tähän mennessä ei henkkareita ole pyydetty. Muutamankin kerran on käynyt niin, että tyyppi onkin halunnut tulla suoraan mun luokseni. Onhan hänellä tässä tilanteessa mahdollisuus antaa osoitteeni eteenpäin varmistukseksi, mutta vaatimuksestani huolimatta ei olla koettu tarvetta turvasoitolle. Veikkaan, että tässä on syynä se, että mun oikean nimen ja osoitteen saa helposti selville vähän täältä baarista ihmisiltä kysellen. Sanomattakin on selvää, ettei mulla tee mieli perseillä mitään (toisaalta en sellaselle koe tarvettakaan).

Fia

  • Vieras
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #17 : 03.11.2020, 00:04 »
Musta tässä on nyt lähinnä aika paljon juttuja liittyen vieraan kanssa sessioimiseen. Sama "järjen käyttö on sallittua" -ajattelu kyllä pätee myös ihan, jos lähtee vieraan ihmisen kotiin/autoon/you name it ihan noin vaniljakontekstissa.

Kuitenkaan sen, että alkaa BDSM:n maailmaan tutustumaan ei mitenkään välttämättä tarvitse tarkoittaa, että hyppää sessioimaan tuntemattomien kanssa. Toki se saa tarkoittaa sitäkin, mutta ihan yhtä hyvin se voi tarkoittaa että kysyy vaikka olemassa olevalta kumppaniltaan tai jo valmiiksi tuttavapiiriinsä muutenkin kuuluvalta kivalta tyypiltä, että mitäs jos... Ja jos tämmöistä ihmistä elämästä ei valmiiksi löydy, niin ihan jopa täältä BDSM Baarista tai Fetlifesta tai mistä nyt ikinä voi etsiä itselleen domia myös ihan seurustelusuhteeseen, silleen että on tutustuttu jo vähän enemmänkin ennen kuin lähdetään kummankaan luo kylään ja sessioimaan.

Edelleen: saa sessioida vieraiden kanssa, ja jos niin tekee, kantsii miettiä turvallisuutta ja lähteä leikkimään sellaisten tyyppien kanssa, jotka ei kavahda sitä, että mietit turvallisuuttasi. Yksi aloittelevan subin vaaran paikka voi kuitenkin olla juuri se, että kuvitellaan, että nyt kun tehdään BDSM:ää niin siihen kuuluu salamyhkäiset sessiot aiemmin ehkä kerran kahvilla tavattujen tyyppien kanssa. Ei tarvi kuulua. Paitsi jos nimenomaan itse haluat.

Fia

  • Vieras
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #18 : 03.11.2020, 00:31 »

Miten te koette sen omien rajojensa etsimisen / löytämisen / venyttäminen? Miten pidätte huolta siitä, ettette vahingossakaan "pyydä liikaa"? Miten huolehditte omasta psyykkeestänne? Millaisia metodeja käytätte sessioiden jälkeen palautumiseen?

Turvasana(t) on olemassa sitä varten, että tilanteet saa aina keskeytettyä jos tosiaan tulikin pyydettyä liikaa. Ei ole eikä saa olla mikään häpeä katkaista turvasanalla tilannetta, joka on itselle tavalla tai toisella liian raju omasta virhearviosta johtuen. Hyvä dom kunnioittaa ja arvostaa sitä, kun sub käyttää turvasanaansa (eteenkin kun vielä on kyse aloittelijasta), koska siinä on kyse myös domin turvallisuudesta; ei hyvä dom halua vahingoittaa subin mieltä liian rajulla toiminnalla vahingossa ja tietämättään.

Psyykkeään subin ei tarvi joutua hyvässä D/s-suhteessa hoitamaan yksinään; jälkihoito (after care) on tosi tärkeä osa jokaista sessiota. Jälkihoito tarkoittaa paitsi eheyttävää hellyyttä myös sitä, että dom ja sub keskustelevat juuri päättyneestä sessiosta. Toisensa paremmin tuntevat dom ja sub keskustelevat sen verran kuin on tarpeellista eli keskustelu ei välttämättä ole superlaaja, eteenkään jos sessio ei ole ollut poikkeuksellisen rajoja venyttävä tai ihan uusia elementtejä sisältävä, mutta eteenkin aloittelevan subin on tärkeää saada puhua session tapahtumista ja niiden herättämistä tunteista just niin paljon kuin hän itse haluaa. Tässäkin kohtaa on tärkeää uskaltaa sanoa myös se, jos jokin tuntuukin vaikka vasta jälkeenpäin liian rajulta jutulta. Silloin dom voi ennen kaikkea ilmaista myötätuntoa niin, että subille tulee parempi olo, mutta voidaan myös keskustella siitä, halutaanko kyseistä asiaa tehdä lisää toiste varovaisemmin, jättää ko. elementti sessioista toistaiseksi kokonaan pois vai mitä. On hyvä muistaa, että jälkihoito on domille ihan yhtä tärkeää kuin subille. Itse vakuuttelen aina vähän kysymättäkin, että mulla on ollut kivaa - kun siis on ollut. Jos ei olis ollut, tuon sen kyllä esiin selkeästi mutta toki hienotunteisesti.

Musta on myös tärkeää, että dom on session jälkeenkin tavoitettavissa, koska joskus legendaarinen "sub drop" eli session jälkeinen ahdistus voi iskeä päiviäkin session jälkeen. Se voi tuntua tosi kurjalta ja siihen auttaa parhaiten, että asiasta voi keskustella dominsa kanssa.

Musta on kuitenkin myös hyvä muistaa, ettei BDSM:ssä suinkaan tarvi olla kyse siitä, että subi on jatkuvasti mielensä särkymisen rajamailla. Ite teen pääosin asioita, jotka tuntuu musta riittävän jänniltä ollakseen kutkuttavia, mutta ei kuitenkaan ole kovinkaan lähellä mun rajoja. Mukavuusalue kasvaa kyllä pikku hiljaa repimättäkin. Välillä voi toki olla hienoa myös hypätä rohkeasti syvään päähän ja tietoisesti poistua mukavuusalueeltaan ihan kunnolla - mutta ei joka sessiossa tarvi olla siitä kyse.

Psyyke pysyy ehjänä kun ei hajota sitä. 😉
Kannattaa muistaa vanha eläinsatu kilpikonnasta ja jäniksestä.

Fia

  • Vieras
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #19 : 03.11.2020, 01:04 »
Sanoisin myös, ettei kannata säikähtää sitä, että tällä foorumilla aika moni keskustelu tuntuu päätyvän "entäs jos pitää tehdä rikosilmoitus", "entäs jos dom päättääkin pistää sidotun subin lihoiksi" ja "entäs kenen sana ja minkälaiset kirjalliset sopimukset painaa oikeudessa" -vääntämiseksi. Noista keskusteluista voi saada sellaisen kuvan, että tää on ihan vitun vaarallista hommaa. Kuitenkin väitän, että sellaiset ääritilanteet, joissa nuo huolet aktualisoituu on suhteellisen vähäisiä, tuskin lopultakaan yleisempiä kuin vaniljapuolella.

Ite oon itse asiassa kokenut niin, että BDSM-suhteilu on kaiken kaikkiaan turvallisempaa kuin vaniljasuhteilu. Näin siksi, että konsensuaalisuuden käsite on lähtökohtaisesti kaikille (oikeesti vähänkin aiheeseen vihkiytyneille) tuttu, ja käytössä on turvasanat, after care on yleensä kaikille tuttu konsepti jne.

Ite oon aikoinaan teininä ja parikymppisenä irtosuhteillut "vaniljaosastolla" ihan silleen, että oon lähteny 5 minuuttia sitten baarissa (semmoisessa oikeassa juottolassa) tapaamani ihmisen kanssa taksilla täysin vieraaseen osoitteeseen, todellakaan välttämättä tietämättä uuden ystäväni oikeaa nimeä tai puhelinnumeroa saati paljastamatta omaani. Joskus "vanilja" oli aika moista menoa eikä turvasanoja ollut käytössä ja after carekin oli vähän tuurista kiinni. Niin ja kaiken lisäksi alkoholilla tuppasi olemaan osuutta asiaan. Jos jälkikäteen morkkistutti, sai morkkistella keskenään. Ja tästäkin kaikesta huolimatta koen jääneeni niistäkin retkistä saamapuolelle. Useimmiten oli hauskaa ja aina vähintään jännää.

^Tähän menoon verrattuna BDSM sessiointi yhteisön yleisellä käytösnormistolla on superturvallista. Se, katsellaanko passeja vai ei, on hienosäätöä, josta musta voi sopia ihan tapauskohtaisesti. ❤

Flikk

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1744
  • It's playtime;)
  • Galleria
    • Novelleja
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #20 : 03.11.2020, 07:36 »
Tämä kysymys on suunnattu ensisijaisesti subeille, mutta saa muutkin vastata :)

Miten te koette sen omien rajojensa etsimisen / löytämisen / venyttäminen? Miten pidätte huolta siitä, ettette vahingossakaan "pyydä liikaa"? Miten huolehditte omasta psyykkeestänne? Millaisia metodeja käytätte sessioiden jälkeen palautumiseen?

Tärkeintä on olla rehellinen omasta kokemuksestaan. Vaikka haluat kokea sitä sun tätä, on hyvä kertoa, ettei ole vielä kokemusta siitä. Silloin D osaa annostella paremmin ja lukea tarkemmin tilannetta. Ettei kannata sanoa, että on kylän kovin masokisti, jolle saa tehä ihan mitä vaan, vaan sanoa ehkä ennemmin, että haluaisit tietää oletko masokisti ensinnäkään tai muutakaan. Vastaako kuvitelmat todellisuutta jne.

Ja sitten että sulla on sovittu merkki tai turvasana,  jolla saat tauon tai kokonaan pois sessiosta. Ei mikään laki sitä velvoita, mutta ainakin vieraamman kanssa sessioissa se on hyvä olla.

Mulla ainakin mieli lepää juuri, kun saa toteuttaa itseään pervona,  se on parasta lääkettä:)

Ihmiset kerää omat aftercare juttunsa sen mukaan, mikä hyvältä tuntuu. Joillain se voi olla peitto, namia ja hyvä kirja. Toinen tykkää käsitellä asioita yhdessä, kun taas ite tykkään rauhassa. Että voin palata siihen päivän tai parin päästä, jos sessiossa on jotain jäänyt mietityttämään. Moni muukin on sanonut, mut sanonpa vielä, että keskusteluyhteys olisi hyvä varmistaa,  että saa vaikka soittaa sitten, kun toista tarvitsee. Kuka sen paremmin sua ymmärtäis,  kuin se D, jonka kanssa olet kokenut sen kaiken.

Hiutale

Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #21 : 03.11.2020, 08:16 »
Jos dominoivan seuranhakuilmoituksessa on kasa kavereita kehumassa, niin mulle tulee sellainen olo että on jotain mätää. Jos eksät kehuu, niin toki eri asia. Kaveri ei voi tietää miten toinen toimii kahden parisuhteen sisällä.

Occam

  • Ketjureaktio
  • Baarikärpänen
  • *
  • Viestejä: 774
  • Way of the Asatru
  • Galleria
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #22 : 03.11.2020, 08:23 »

 Maltti on valttia,
 Kärsivällisesti kun pari kertaa törmää,
 Ilman että on kiirettä heti tekemään,
 Välttää monta sudenkuoppaa.

 Sama se on tinderissä,
 Yleensä ihmiset menee,
 Ensin kävelylle tai kahville.

 Paperien kuvailu,
 On jo vähän extremeä,
 Kertoo varmaan paljon,
 Pyytäjästä ja antajasta,
 - jos kopioita passeista jakaa.

 Kinkyys on kiva asia,
 Alistaminen hauskaa hommaa,
 Onko näin kun syksy tuli,
 - että muuttui ajatuksetkin synkiksi.

 En ole hetkeen kuullut,
 Tai omin silmin törmännyt,
 Yhdenkään subin ilmoon,
 Jossa olisi tavannut,
 - mystisen predaattorin torilla.

 Olisiko kuitenkin,
 Marginaali-ilmiö.
 Kun skenen bileissäkin,
 Vedetään vain mehua ja pullaa.

Griselda_80

  • Asiakas
  • **
  • Viestejä: 104
  • Silmät ovat sielun peili.
  • Galleria
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #23 : 03.11.2020, 08:40 »
Olen törmännyt todella monesti dominoiviin, jotka eivät kerro itsestään juuri mitään, jopa asuinpaikkakunta ja etunimi on tiukassa. Mutta toisinpäin odotus on niin, että minun pitäisi kyllä kertoa aivan kaikki. Ei oikein kuulosta tasavertaiselta tilanteelta. Tosin, tämänkaltaiset eivät ole myöskään päässeet jatkoon. Rehellisyys ja avoimuus ovat ainoita keinoja ansaita sitä luottamusta -puolin ja toisin.


Galesi

  • Helsingin akateemiset kinkyt ry
  • V.I.P.
  • *
  • Viestejä: 2611
  • pörröpää/lutka
  • Galleria
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #24 : 03.11.2020, 09:47 »
Olen törmännyt todella monesti dominoiviin, jotka eivät kerro itsestään juuri mitään, jopa asuinpaikkakunta ja etunimi on tiukassa. Mutta toisinpäin odotus on niin, että minun pitäisi kyllä kertoa aivan kaikki. Ei oikein kuulosta tasavertaiselta tilanteelta. Tosin, tämänkaltaiset eivät ole myöskään päässeet jatkoon. Rehellisyys ja avoimuus ovat ainoita keinoja ansaita sitä luottamusta -puolin ja toisin.

Näinpä. Ja tämän takia niitä ihmisiä onkin hyvä nähdä kasvotusten alkuun. Viestien välityksellä ei näe kuinka vaikeaksi toinen menee kysyttäessä jotain sellaisia asioita, joihin tämä ei halua vastata.

Alistuvilla naisilla (miehillä ei niinkään) on kuitenkin yleensä aina varaa valita ja huonon fiiliksen kanssa ei tarvitse tai kannata kenenkään matkaan lähteä.

Pirre89

Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #25 : 03.11.2020, 09:55 »
 Kiitos viisaita sanoistanne (tämä ei ollut siis sarkasmia).

Subina jotenkin kiinnostaa se, miten osaisi selkeästi viestiä ne omat halunsa/pelkonsa/rajansa. Kuinka herkästi turvasanaa uskaltaa käyttää? Varsinkin alkuun kun ei tunne toista eikä hän minua, on kuitenkin riski väärintulkinnoille.

Onko ihan typerää tehdä esim kirjallisesti avattuna listausta mitä toivoo, mitä pelkää mutta haluaa hiljalleen kokea, ja mitä ei toistaiseksi halua kokeilla lainkaan?

mooky

Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #26 : 03.11.2020, 11:14 »
Subina jotenkin kiinnostaa se, miten osaisi selkeästi viestiä ne omat halunsa/pelkonsa/rajansa. Kuinka herkästi turvasanaa uskaltaa käyttää? Varsinkin alkuun kun ei tunne toista eikä hän minua, on kuitenkin riski väärintulkinnoille.

Onko ihan typerää tehdä esim kirjallisesti avattuna listausta mitä toivoo, mitä pelkää mutta haluaa hiljalleen kokea, ja mitä ei toistaiseksi halua kokeilla lainkaan?

No itse näkisin että asioista pitää vaan keskustella. Aihepiiri on sellainen, että jokainen asia voi olla nolo, eli toisin ajatellen mikään asia ei ole liian nolo käsiteltäväksi.

Ja nämä on käytännössä pakko käsitellä tavalla tai toisella, tai sitten käy niin, että syliä kaipaava pikkuinen saa sadistilta elämänsä selkäsaunan, tai jos eritteet kiihottavat voi asia mennä useimmilta ohi.

Mitä huonommin tunnette, sitä herkemmässä kannattaa turvassa olla. Sen tarkoitus ei ole mitenkään "painottaa" D:tä, vaan sen avulla ilmaiset että nyt alkaa riittämään. Ja tämä on oikeasti se sun oma vastuu. Sun oman turvallisuuden vuoksi.

Kirjoitettu lista on ihan hyvä idea, ja jos sattuu pidempi suhde kohdalle, niin sehän voi toimia ihan sellaisena bucket listin, ja voi pitää pienet bileet aina kun joku herkkä raja on saavutettu.

Omalla kohdalla on ollut sinällään helppoa, että rajojen venyttäminen ja hakeminen on tapahtunut siinä touhun ohessa pikkuhiljaa. Ollaan kokeiltu jotain uutta "tyhmää" ideaa tai sitten olen lyönyt vielä hieman kovempaa. Toinen on saattanut vihjata minulle asiasta viemällä käteni hänen kurkulleen ja taivuttamalla kaulaa esille...

Mutta kuten jo aiemmin on sanottu, on maltti tässä hommassa valttia. Jos yrittää lähdöstä maaliin kulkematta välietappien kautta, joutuu melkoisen varmasti eksyksiin, ja todennäköisesti syvälle suohon.

Ja after care. Ja lisää kommunikaatiota. Ja luottamus.

balthazar

  • Vieras
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #27 : 03.11.2020, 11:21 »
Rauhassa eteneminen on ihan validi neuvo, vaikka kiire olisikin päästä töskäämään. Mikään ei mene pilalle tai pieleen vaikka odottaisikin vielä muutaman päivän tai viikon - suhteen laadusta huolimatta on aina mahdollista, että se on loppuelämän suhde.

Itsensä kuunteleminen ja omaan tunteeseen toisesta ihmisestä luottaminen. Jos jokin tuntuu vähänkään väärältä, niin kannattaa kuunnella sitä tunnetta ja höllätä vähän kaasua.

Toisaalta jos tuntuu siltä että urku auki horisonttiin ja kohti tuntematonta, niin ei kannata myöskään jarrutella turhaan minkään listojen tai muiden kanssa. Itse teet valintasi ja kannat niistä vastuun, joskua menee mönkään mutta ainakin sekin on oma valinta. Sitten toimitaan sen mukaisesti.

Aina kun mietitään kommunikaatiota, niin kukaan ei ole niin hurmaava kuin se psykopaatti tai narsisti. Ja se että itse heitän termin narsisti tai psykopaatti on jo aika paljon se; en pidä siitä miten väljästi näitä termejä nykyään viljellään kaikenmaailman tee-se-itse-testien perusteella. Sekä psykopatia että narsismi on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, ja ne piirteet ovat normaaleja persoonallisuuden piirteitä jotka ovat korostuneet niin paljon että voidaan puhua persoonallisuuden tai mielenterveyden häiriöstä.

Näitä asioita on hyvä tiedostaa, mutta pelko ja ylenpalttinen varautuminen on sinänsä jokseenkin turhaa, koska aina on kuitenkin olemassa mahdollisuus että saat jotain muuta kuin on luvattu ja silloin jälkiviisastellaan ja toivotaan etteivät vahingot ole peruuttamattomia.

armadillo

  • V.I.P.
  • *****
  • Viestejä: 1025
  • Vehkeilyyn taipuvainen sieluseksuaali.
  • Galleria
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #28 : 03.11.2020, 11:47 »
Miten te koette sen omien rajojensa etsimisen / löytämisen / venyttäminen? Miten pidätte huolta siitä, ettette vahingossakaan "pyydä liikaa"? Miten huolehditte omasta psyykkeestänne? Millaisia metodeja käytätte sessioiden jälkeen palautumiseen?

En ole siis sub, vaan switch, mutta voin kertoa omista vähistä alistumiskokemuksistani jonkun verran.

Ennen kun olin ekaa kertaa kunnolla rääkättävänä, mulla pyöri mielessä kaikenlaisia fantasioita, joista tiesin jo itsekin valmiiksi, että osa ei toimi yhtä hyvin toteutettuna. Mulla kävi kuitenkin onneksi niin hyvä tuuri, että pääsin semmoiseen sessioon missä domina kokeili mun kanssa vähän semmoisia juttuja mitkä oli hänelle itsellekin uusia. Meininki pysyi kautta session rentona, ja puuhastelun aikana sai käydä välittömästi läpi miltä mikäkin tuntui ja mikä toimi hyvin. Väliin mahtui kuitenkin myös intensiivisempiä rupeamia, joissa sai kokea sitä ihanaa, koukuttavaa alistetuksi tulemisen tunnetta.

Mun mielestä tämmöinen eksperimentaalisessio toimii just loistavasti kun ei vielä itsekään alistujana tiedä mihin kaikkeen omat rajat tositilanteessa venyy. Samalla saattaa saada myös konkreettisempia ideoita siitä, mihin suuntaan haluais lähteä kokeilemaan ens kerralla. Itse esimerkiksi hurahdin huppuihin välittömästi ja pysyvästi omassa kokeilusessiossa, vaikka ekaan käyttökokemukseen liittyikin ihan pienenpieni vastoinkäyminen. Tästäkään ei siis jäänyt traumaa, koska alistaja oli sessiossa "samalla puolella mun kanssa", otti mun ahdistuksen vakavasti ja korjasi tilanteen.

Tän kokemuksen jälkeen oon ottanut omissakin kidutushommissa enempi semmoista linjaa, että tarjoan herkästi eka kerralle tämmöistä vapaamuotoisempaa kokeilusessioo, varsinkin kokemattomampien alistujien kanssa. Siinä voi tarjoilla vähän maistiaisia, että miltä mikäkin tuntuu. On sitten paljon helpompaa ja mielekkäämpää täytellä suostumuskaavakettakin, kun on joku käsitys kuinka paljon esimerkiksi rottinki kirpasee verrattuna pinkkiin hapsupiiskaan tai nänninipistimiin. Kyllä sitä ehtii syventyä rooleihin myöhemminkin, ja on sitten molemmin puolin kivampi jatkaa tukevammalla luottamuspohjalla.

Alkuun tämmösen kokeilusession jälkeen voi tuntua että olis kyllä voinut pidemmällekin mennä, mutta mun mielestä parempi niin päin, kuin että saa heti ekalla kerralla ikävän trauman joka varjostaa pitkään, tai saa jopa pysyvästi hylkäämään kaikki bdsm-hommat. Itse oon ainakin vuosi vuodelta enemmän arvostanut omaa pehmeää starttia, koska on paljon helpompi mennä uusiin koettelemuksiin kun takastaskussa on kokemus: "hei mä pystyn siihen". Ylipäänsä oon näiden kokeilusettien kautta saanut semmoisen perustavanlaatuisen ahaa-elämyksen, että todellisuudessa aika pienet asiat voi tuntua tosi jänniltä ja mahtavilta, kun vertaa siihen miten rankkoja juttuja voi luulla tarviivansa omien fantasioiden perusteella.

Jos tämmöinen varsinainen kokeilusessio ei syystä tai toisesta tule kysymykseen, niin voihan sitä sanoa tulevalle alistajalleen rehellisesti että on juttuja joita haluais kokeilla, mutta ei vielä tiiä miltä ne tuntuu tositilanteessa. Toivon mukaan alistaja ottaa tästä sitten onkeensa, ja antaa mahollisuuden tunnustella miltä jutut tuntuu ennen kun  vie hommaa pidemmälle.

Tässä kirjoitellessa ehtikin jo tulla lisää vastauksia, joten mäkin voisin tässä ottaa omalta osaltani kantaa hieman tähän toiveiden esittämiseen. Jotkut fantasiat voi tosiaan tuntua noloilta tunnustaa kasvotusten, ja mun mielestä se on ihan normaalia ja inhimillistä. Tätä ajatellen oon alkanut koostaa edellämainittua suostumuskaavaketta, jossa oon koittanut listata kaikenlaisia asioita mitä voisin ajatella sessiossa tekeväni, ja myös semmosia mihin voisin kuvitella itse suostuvani. Oon myös täydentänyt kaavaketta sitä mukaa kun oon saanut uusilta tuttavuuksilta uusia ideoita. Ajatuksena mulla on, että joitain asioita voi olla helpompi kertoa kasvottomalle kaavakkeelle kuin edessä istuvalle elävälle ihmiselle. Ylipäänsä kirjoittaen voi saada sanotuksi paljon semmoista mistä on hankala puhua ääneen.

Subina voi olla hankala alkaa vaatimaan mitään listaa ruksittavaksi jos sellaista ei oo valmiiksi tarjolla, mutta kyllä kai subikin voi esim. ehdottaa että ennen sessioo kirjoteltais vaikka puolin ja toisin lyhykäiset realistiset fantasiahahmotelmat siitä miten sessio vois kulkea. Siis jos alistaja ei oo jo itse oma-alotteisesti tämmöistä ehdottanut. Tarinoita vertaillessa vois ehkä saavuttaa jonkunlaisen konsensuksen, että mitä siinä yhteisessä hankkeessa lähdettäis hakemaan ja kokemaan. Siinähän sitä voi kumpainenkin saada myös semmosia ideoita mitä ei oo tullut aatelleeksikaan.

Mulla ei nyt valitettavasti oo mitään erityisiä patenttiratkaisuja palautumiseen, koska oon aika tämmöinen introvertti itsekorjautuja. Kahleiden kirvottua kipitän jo piakkoin rappukäytävään endorfiinihuuruissa (paitsi tietysti jos oon jo valmiiks omassa kotona). Toisaalta en oo ehkä kokenutkaan ihan niin rankkoja kurmotuksia että olisin tavinnut akuuttia ensijälkihoitoa paikan päällä.

Alistumissession jälkeen seuraavien päivien aikana mulla on ollut tapana suunnata mun huomio kokonaan pois bdsm:stä ja tehdä kaikkea ihan muuta. Käyn lenkeillä, saunon, pelaan, katon leffoja, nostelen puntteja, näen ihmisiä bondage-skenen ulkopuolelta. Siis ihan normaalia elämää. Samalla kuitenkin käyn session tapahtumia läpi omassa mielessäni, ja kirjoittelen jotain mahdollisimman koherentteja mietteitä alistajalle. Oon mun palautteissa keskittynyt aika paljon siihen mikä meni hyvin, koska oon ollut huomaavinani että palautteen antaminen määrittää myös aika paljon mun omaa asennetta session onnistumiseen. Oon kuitenkin pyrkinyt olemaan rehellinen, ja kertomaan mahdollisimman rakentavasti ikävistäkin fiiliksistä, ja missä kohtaa olis voinut vielä entisestään parantaa ja millä tavoin.

Äh, nyt tästä tuli sittenkin näin pitkä. Pahoittelen tekstiseinää. Kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti!

TL;DR:
  • Vapaamuotoiset kokeilusessiot.
  • Vastavuoroiset fantasiakuvaukset.
  • Suostumuskaavake.
  • Oman kokemattomuuden sisäinen hyväksyntä ja rehellinen esilletuonti.
  • Palaute.
  • Kaikenlainen tervehenkinen palauttava ja maadoittava arkielämä.

KnottyLover

  • Vieras
Vs: Aloittelevan subin vaaranpaikat
« Vastaus #29 : 03.11.2020, 12:30 »
Suurin vaaran paikka on kiire. Kiireessä tulee hölmöiltyä, hätiköityä, asioita jää huomaamatta, tustustuminen jää puolitieheen.

Tutustu kiireettä itseesi ja leikkikaveriin, erityisesti itseesi. Miten reagoit eri tilanteissa? Käytä turvasanoina punaista ja keltaista, punainen lopettaa kaiken toiminnan ja keltaisella hidastetaan vauhtia tai muuten tsekataan tilanne. Käytä keltaista mieluummin liikaa kuin liian vähän. Näin sessioon tulee tilaa tarkastella tapahtumaa, reaktioitasi ja etenemisvauhtia, varsinkin alussa.

Hätäily pois, niin hyvä siitä tulee.